Neurologi Markku Partisen ja unihoitaja Anne Huutoniemen Uniterveyskirja tarjoaa myös käytännön harjoituksia

Uni on olennaisen tärkeä ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Unen aikana elimistö lepää ja elpyy, mutta aivot työskentelevät. Ne käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan.

Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu huonosti nukutun yön jälkeen – tai jos uni ei ole tullut lainkaan.

Unihäiriöt ovat yleisiä, ja uunituore Uniterveyskirja - nuku hyvin, voi hyvin (Docendo, 2018) tuleekin tarpeeseen. Kirjan tekijät ovat Helsingin Uniklinikan toiminnanjohtaja, unihoitaja ja sairaanhoitaja Anne Huutoniemi ja professori, neurologi Markku Partinen , joka on tutkinut ja hoitanut unihäiriöpotilaita yli 35 vuoden ajan. Partinen on myös kansainvälisesti arvostettu tutkija.

Kirja on tarkoitettu kaikille huonoista yöunista kärsiville sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Se tarjoaa toivoa ihmisille, jotka ovat huonounisia syystä tai toisesta. Teoksessa on runsaasti neuvoja ja ohjeita, joihin jokainen voi turvautua myös oma-aloitteisesti korjatakseen unettomuutta tai parantaakseen unen laatua.

Unihoitaja Anne Huutoniemi korostaa, kuinka tärkeää riittävä ja hyvä yöuni on elimistömme toiminnan ja sen vireystilan kannalta meille kaikille.

– Unen aikana elimistö lepää ja elpyy, vain aivot työskentelevät. Ne käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan.

Huutoniemen mukaan unettomuus on yksi yleisimpiä unihäiriöiden muotoja. Hän puhuu mielellään unettomuudesta oireena jostakin, jonka takana on useita eri syitä.

– Unettomuus johtuu psyykkisestä ja fyysisestä ylivireydestä. Kuitenkin, jos yhtenä tai kahtenakin yönä viikossa nukumme huonosti ja kevyesti, se on vielä ihan normaalia.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta voidaan puhua silloin, kun yli kolmena yönä ja iltana viikossa nukahtaminen kestää tai sitten yksinkertaisesti nukutaan liian vähän, heräillään yön aikana tai herätään liian varhain.

– Siis selkeästi silloin, kun unettomuudesta on päiväaikaista haittaa. Tällöin syytä tähän kannattaa alkaa tutkituttamaan. Ihminen tietää, että on nukkunut riittävästi, jos hän herää aamuisin virkeänä ja on valmis tekemään töitä ja aloittamaan päivänsä.

Huutoniemen mukaan unettomuuden jälkeen yleisin unihäiriö on uniapnea eli yönaikainen hengityshäiriö, jossa ylemmät hengitystiet tukkeutuvat ja pysyvät tukossa, kunnes henkilö herää tukehtumisen tunteeseen.

– Välttämättä hän ei edes tiedä syytä, miksi havahtui hereille ja vasta tutkimuksissa sairaus tulee esille.

Uniapneaan altistavat ylipaino ja selällään nukkuminen.

– Jos epäilee uniapneaa, kannattaa hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen uniapneantutkimukseen. Sen toteaminen on helppoa ja yksinkertaista, unihoitaja toteaa.

Kirjassa kerrotaan myös unihormoni melatoniinista, jonka erittyminen alkaa hiipua varsinkin vaihdevuosi-iän jälkeen. Myös miehillä sen eritys vähenee noin 55 ikävuoden jälkeen. Tähänkin löytyy apua suun kautta otettavalla valmisteella.

– Kun melatoniin tuotto vähenee, se näkyy aamuyön heräilynä. Ihminen voi herätä hyvin varhain, eikä saa enää unen päästä kiinni. Tähän voidaan määrätä pitkävaikutteista melatoniinia eli Circadinia, joka on reseptilääke. Se nimenomaan pidentää ja rauhoittaa aamuyön unta. Yleensä pieni annos riittää, Huutoniemi toteaa.

Melatoniinia ei katsota varsinaiseksi lääkkeeksi ja sen oikea-aikainen ottaminen on tärkeää. Lääke tulee nauttia illalla kello 18–20 välillä, viimeistään kuitenkin ennen iltayhdeksää. Oikeaan aikaan otettu melatoniini aikaistaa nukkumaanmenoa, parantaa unen laatua ja vähentää yöheräämisiä.

– Väärinkäytettynä melatoniinia otetaan juuri puoli tuntia ennen nukkumaan menoa lähellä puoltayötä tai sen jälkeen. Tällöin se alkaa aiheuttaa aamupäiväistä väsymistä ja tokkuraisuutta.

Uniterveys-kirjassa kerrotaan myös, kuinka stressi ja erilaiset murheet vaikeuttavat ja häiritsevät tasapainoista yöunta. Tämä johtuu aivoissa olevasta mantelitumakkeesta eli amygdalasta, jossa sijaistee pelkomuistikeskus. Se aktivoituu herkästi ja kerää varastoonsa erilaisia asioita.

– Pelkomuisti liittyy aina unettomuuteen. Vaikka asioita ei kokisikaan varsinaisesti voimakkaana pelon tunteena, muistiin voi olla kerääntyneenä ärtymystä, vaatimuksia ja turhautumista tai jännitystä.

Varastoon pakkautuvat helposti myös seuraavan päivän työmurheet, stressaavat kokoukset, erilaiset jännitystä ja murhetta tuottavat tilanteet. Nämä korostuvat vielä yön pimeinä tunteita ja tahtovat toisinaan kasvaa hyökyaallon kaltaisiksi möröiksi tunnetiloissamme.

– Tunteet virittävät sympaattista hermostoa eli vireyttä ylläpitäviä hermoratoja, jotka estävät puolestaan nukahtamista. On hyvin tärkeää tunnistaa nämä ajatusmallit, ja sen jälkeen ottaa käyttöön vaihtoehtoiset ajatusmallit.

Näissä on Huutoniemen mukaan kyse mekaanisesta harjoittelusta: ”Nyt tässä tilanteessa minä en ajattele näin vaan ajattelen näin, koska tämä minun vanha tapani ajatella ylläpitää unettomuutta.” Kirjasta löytyy harjoitteisiin selkeitä ohjeita.

”– Ihminen tietää, että on nukkunut riittävästi, jos hän herää aamuisin virkeänä.”