– Hoitajilla oltava oikeus päättää omasta kehostaan

Influenssarokotteesta kieltäytynyt, lähihoitaja Sanja Salo vaatii:

Maaliskuun alussa tuli voimaan tartuntatautilain uusi pykälä, 48. Sen mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä on oltava tietyt rokotukset. Lääkäri Antti Heikkilä pelkää, että uusi laki aikaansaa työvoimakadon sosiaali- ja terveysalalle.

Teksti: Reetta Reinman

Maaliskuun alussa tuli voimaan tartuntatautilain uusi pykälä, 48. Sen mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä on oltava tietyt rokotukset. Lain mukaan rokotesuoja pitää olla seuraavia sairauksia vastaan: vuosittain influenssa, tuhka-, vesi- ja vihurirokot, sikotauti, hinkuyskä sekä maksatulehdus B-hepatiitti. Rokotesuoja pitää olla työntekijöillä ja harjoittelijoilla, jotka hoitavat esimerkiksi alle yksivuotiaita, raskaana olevia, 65 vuotta täyttäneitä ja niitä, joiden oma immuunipuolustus on heikentynyt sairauden tai hoidon vuoksi.

Työnantaja on velvollinen varmistamaan, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotesuoja on kunnossa. Lain tarkoitus on suojata potilaita ja henkilökuntaa tarttuvilta taudeilta, kuten influenssalta. Kirjavuus lain soveltamisessa on tuonut sosiaali- ja terveysalan työpaikoille runsaasti eripuraa, kyräilyä, uhkailuja, jopa irtisanomisia.

Influenssarokotteesta kieltäytynyt, lähihoitaja Sanja Salo otti KauppaSuomi -lehteen yhteyttä ja halusi kertoa, millainen uhka hänen mielestään maaliskuun alussa voimaan tullut tartuntatautilain 48 pykälä on hoitoalalle. Salo on mukana luomassa näkyvyyttä Rokoteturva 2018 -kansalaisaloiteelle https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2636, jonka tarkoitus on saada tartuntatautilaki eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Salon mielestä tärkeintä olisi se, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön kuuluva saa itse päättää, haluaako hän ottaa rokotteen vai ei.

Sanja Salo, mitkä ovat mielestäsi olennaiset asiat Rokoteturva 2018 -kansalaisaloitteessa?

– Käytännön tasolla tässä rokotesuojassa ei ole kyse velvoitteesta. Se on töiden jatkumisen kannalta pakkoa. Kaikki lain määrittämät rokotteet velvoitetaan myös hoitoalan opiskelijoilta. He eivät pääse harjoittelujaksoille, mikäli rokotussuoja ei ole kunnossa. Jo työelämässä olevilta rokotteet vaaditaan käytännössä sosiaali- ja terveysalalla kaikkialla muualla paitsi varhaiskasvatuksessa.

Rokoteturva 2018 -kansalaisaloitteella haetaan perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Meillä hoitajilla on oltava oikeus päättää itse kehostamme ja siitä, mitä lääkkeitä kehoomme laitetaan ilman, että se vaikuttaa mahdollisuuteemme tehdä hoitoalalla töitä.

Rokoteturva 2018 -kansalaisaloitteessa vaaditaan myös takaisin velvoitetta, eli sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on velvollinen ilmoittamaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle, jos hän epäilee tai toteaa rokotteen haittavaikutuksen.

Miten vaatimus tartuntatautilain velvoittamasta rokotesuojasta sekä sen ympärillä käyty usein hyvin kärkeväkin keskustelu näkyy terveydenhuoltoalan työpaikoilla?

– Olen itse siitä hyvässä asemassa, että en ole vakipaikalla terveydenhuollossa. Sijaistelen omasta vapaasta tahdostani pääosin sellaisissa työtehtävissä, joissa tätä painetta ei ole, lisäksi teen hoitoja omassa yrityksessäni. Olen kuitenkin ollut luomassa #minäpäätänitse- kampanjaa. Seuraan somessa aitiopaikalta sitä kaaosta, mitä tämä velvoite aiheuttaa työpaikoilla. Työyhteisöissä käydään vaihtelevasti keskustelua rokotesuojapakon tiimoilta. Hoitohenkilöstöä on hakeutunut myös facebookin minäpäätänitse -vertaistuki- ja keskusteluryhmään saadakseen vertaistukea. Moni ei uskalla kertoa rokotteista kieltäytymisestään julkisesti, koska he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa.

Vastapuolen #minäsuojaanpotilasta -kampanja on ollut hyvin arvoväritteistä ja leimaavaa.Valitettavasti monissa vastapuolen argumenteissa meidät #minäpäätänitse- kampanjassa mukana olevat leimataan täysin asiaan perehtymättömiksi, vaikka olemme huolellisesti perehtyneet tartuntatautien perusteisiin, epidemiologiaan, patologiaan, immunologiaan sekä rokotteisiin, niiden vaikuttavuuteen ja mm. rokotteiden haittoja ja hyötyjä käsitteleviin Cochrane-katsauksiin, jotka esimerkiksi THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on pääosin rajannut lähteistään pois.

Cochrane-yhteistyötä tekee kansainvälinen tutkijaverkosto, joka tuottaa, päivittää ja välittää näyttöön perustuvaa ja tiivistettyä tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta. Suomessa Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena.

Millaisia keinoja asiakkaiden kanssa työskentelevillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tartuntatautien estämiseksi?

– Meidät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu noudattamaan aseptista työtapaa, huolehtimaan huolellisesti käsihygieniasta, käyttämään suojahanskoja sekä tarvittaessa muuta suojausta, pitämään kynnet lyhyenä, korut ja kellot pois käsistä, ja sairastamaan kotona. Oleellista on huomioida kokonaisuus, eli ympäristön, potilaan ja hoitajan hyvä hygienia.

Aseptiikka tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyä. Aseptiikan avulla estetään mikrobien pääsy potilaaseen tai asiakkaaseen, hoitovälineistöön, hoitavaan henkilökuntaan sekä hoitoympäristöön.

Millaista tiedottamista kaipaisit rokotusten haitoista ja hyödyistä?

– Monet olettavat, että kun ihmisellä on influenssarokote, niin hän ei voi levittää tautia eteenpäin ja näin muut ovat suojassa. Tosiasia on, että influenssarokote ei estä ihmistä kantamasta bakteereja ja viruksia limakalvoilla, kuten nenässä, hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa ja iholla. Influenssarokotteella on hyvin vaihteleva teho.

Mielestäni olisi myös huomioitava, että mikä tahansa rokote voi aiheuttaa mitä tahansa sivuvaikutuksia, joiden syy-yhteyksiä ei voi selkeästi osoittaa, nämä ovat hyvin yksilöllisiä. Mielestäni ei voi yksiselitteisesti kieltää, etteikö jokin oire voisi johtua jostain rokotteesta.

Yksityishenkilönä suhtaudun kriittisesti rokotteisiin niiden sisältämien neurotoksisten ainesosien ja adjuvanttien takia. Yksityishenkilönä suhtaudun kyseenalaistaen kaikkiin lääketeollisuuden sidonnaisuuksiin. Suhtaudun kriittisesti myös rokotteita tutkiviin tahoihin sekä itse tutkijoihin että tutkimuksiin osallisena oleviin tahoihin ja haluan perehtyä hyötyihin, haittoihin, sidonnaisuuksiin ja harhan mahdollisuuksiin.

On kuitenkin huomioitava, että #minäpäätänitse- kampanjassa on paljon myös sellaisia, jotka ovat ottaneet perusrokotteet, mutta suhtautuvat kriittisen kielteisesti ainoastaan influenssarokotteeseen. Mutta en missään nimessä osallistu siihen sotaan, mikä somessa nyt myllää rokotteiden haitoista ja hyödyistä. Olen irtisanoutunut tästä hyvin tunnevoittoisesta rokotekeskustelusta jo vuosia sitten, nykyisellä tyylillä ei päästä rakentavaan lopputulokseen. En silti tuomitse kenenkään valintaa.