Kalastuksen tekniikka kehittyy ja monipuolistuu kaiken aikaa

Luotain- ja vene-elektroniikan kysyntä lisääntyy kaiken aikaa. Kalamiehet ja -naiset ovat tarkkoja saaliin käsittelyn kanssa. Nykyään myös harrastuskalastajien saaliin käsittely on entistä ammattimaisempaan.

Kärkkäisen Ylivieskan tavaratalon ase ja erä osaston myyjä Sakari, Sakke, Myllyneva suuntaa joka kesä-heinäkuu perheensä kanssa viikoksi tai pariksi Tornionjoelle kalastamaan lohta. Simosta kotoisin oleva, 39-vuotias Sakke on ollut Ylivieskan Kärkkäisellä töissä vuodesta 2003.

Lapsuudesta saakka kalastus ja metsästys on ollut hänelle tärkeä harrastus; isä opetti pojan nauttimaan metsän ja vesistöjen antimien hyödyntämisestä.

Sakke myös metsästää, lähinnä lintuja ja pienriistaa, eritoten sorsia ja jäniksiä.

– Ruskistus voissa valurautapannulla ja sitten sorsapaisti uuniin aateloitumaan, Sakke hehkuttaa tulevan sorsanmetsästyskauden makunautintoja.

Ennen kyyhkys- ja sorsajahtia vapaa-ajankalastus täyttää Saken kesän. Kotijoesta, Kalajoesta Ylivieskasta hän saa haukia, ahventa ja kuhaa, naapurijoista myös niihin istutettua kirjolohta.

Kesän kohokohta on koko perheen jokakesäinen lohenpyyntimatka Tornionjoelle.

Tornionjoella lohta saa kalastaa kesäkuun alusta elokuun loppuun. Päiväsaalisrajoitus on yksi lohi kalastajaa kohti. Taimen on kokonaan rauhoitettu. Tarkemmat rajoitteet Tornionjoella kalastamisessa löytyvät maa-ja metsätalousministeriön sivuilta tai niistä voi tiedustella kalastuslupien myyntipisteistä.

– Olemme useasti saaneet hyvin saalista Tornionjoesta, ja mukavan kokoista, noin 5 kilon lohista aina 15 kiloa painaviin, Sakke kertoo.

Matkaan Tornionjoelle lähtee vaimo sekä suurin osa perheen lapsista, joiden ikähaitari on 18 vuodesta puoleen vuoteen. Matka tehdään asuntoautolla, mukana kulkee myös telttasauna.

– Lohta kalastamme rannalta heittämällä tai perhoilla, rantaa kauempaa veneestä käsin soutu-uistellen.

Sakke ottaa Tornionjoelle mukaan itse tekemänsä vanerisen jokiveneen.

Myllynevojen asuntoauton varusteisiin kuuluvat tarvittaessa myös pakastin ja aggregaatti.

– Erityisen tarpeelliset pakastin ja sille virtaa antava aggregaatti ovat usean päivän tai viikkojen pituisilla reissuilla. Kaikkea saalista ei millään ehdi ja jaksa reissun aikana syödä, osa pakastetaan kotiin tuotavaksi.

Pohjois-Norjasta Sakke saa tyypillisiä kylmän meriveden kaloja, eli Jäämeren turskaa ja seitä.

Kalastusmuodoista Sakke pitää erityisesti perhokalastuksesta ja jigikalastuksesta. Työssään Kärkkäisen ase ja erä osastolla hän on huomannut jigikalastuksen yleistyneen huomattavasti.

– Jigikalastuksen tuoteryhmään meillä Kärkkäisellä onkin lisätty tuotteita merkittävästi, esimerkiksi matalaprofiilihyrrävalikoimiin.

Kalastamista helpottava tekniikka kehittyy ja monipuolistuu koko ajan, uudesta tekniikasta esimerkkeinä autopilotit ja taivasankkurit. Niiden avulla kalastaja voi määritellä valmiiksi kartalta ajoreitin tai suunnitella jo kotona, miten päin ja mistä mikäkin spotti kalastetaan. Autopilottien ja taivasankkureiden avulla kalastaja saa keskittyä kalastukseen. Automaattiohjaus hoitaa ajolinjat, taivasankkuri pitää veneen halutessa paikallaan ja suorassa, tuulensuunnasta riippumatta.

Kaikuluotaintekniikkaa hyödynnetään nykyään kalastamisessa monin tavoin.

– Uusimmilla, huipputarkoilla kaikuluotainlaitteilla voidaan nähdä hyvin selkeästi useamman metrin syvyyteen, ja erottaa pohjan muodot, mahdolliset karikot sekä kalat ja kalaparvet, jopa kalalaji ja sen kokoluokka. Vielä muutama vuosi sitten kaikuluotainlaitteiden erilaiset symbolit ilmoittivat kaloista ja kalaparvista, Sakke sanoo.

Veneestä tapahtuva kalastus on tuloksekkaampaa, kun kalaparvet tai yksittäiset kalat voidaan kaikuluotaintekniikan avulla löytää entistä helpommin.

Heittokalastajan avuksi on tarjolla esimerkiksi virvelillä heitettävä anturi.

– Se antaa tarkat tiedot suoraan matkapuhelimesi näytölle. Helppoa vaikka mökkilaiturin nokassa, eikä vaadi isoa investointia, kun näyttökin löytyy kaikilta taskusta!

Vedenpitävyys ja kuivana pysyminen ovat kalastajan viihtyvyyden tae.

– Valikoimissamme on vedenpitäviä kuorivaatteita ja kahluuvarusteita, jotka mahdollistavat jopa jatkuvan vedessä olemisen.

– Rantakalastajat suosivat nykyään kumisaappaiden sijaan entistä enemmän vedenpitäviä vaellus- tai metsästyskenkiä. Niillä voi tehdä myös hetkellisiä vesistön ylityksiä, toki kengän varren mitan huomioiden. Vedenpitävät vaellus- ja metsästyskengät antavat myös hyvän tuen rantakivikoilla kävellessä, Sakke sanoo.

Toimintavarmoina ja pitkäikäisinä pysyäkseen kalastusvälineitä pitää huoltaa.

– Eniten huoltoa tarvitsevat kelat.

Kelojen huoltoon Kärkkäiseltä löytyvät sopivat voiteet ja muut tykötarpeet.

– Meillä on runsaasti tuotteita myös välineisiin tulevien vaurioiden korjaamiseen. Esimeriksi heittovavoissa siimarenkaat saavat usein vaurioita, siimarenkaat ovat vaihdettavissa uusiin.

Kalamiehet ja -naiset ovat tarkkoja saaliin käsittelyn kanssa. Nykyään myös harrastuskalastajien saaliin käsittely on entistä ammattimaisempaan.

– Valikoimiimme onkin tullut runsaasti uutuuksia muun muassa vakuumikoneista ja ylipäänsä kalan säilömiseen tarkoitetuista tarvikkeista. Myös erilaiset perkuulaudat ja -veitset ovat mukavasti lisääntyneet valikoimissamme.

Kalan tuoreena pysyminen on olennaisen tärkeää kalan jälkikäsittelyn onnistumisessa.

– Ilmatiiviissä tilassa kala säilyy tuoreena huomattavasti normaalia pakastuspussia pidempään, siksi vakuumikoneet kasvattavat suosiotaan, Sakke kertoo.

– Saaliin jatkojalostamiseen yhä suositumpia tuotteita ovat erilaiset savustimet. Savustaminen on mahdollista perinteisillä savustuspöntöillä. Niitä saa halvimmillaan muutamalla kympillä. Sähkökäyttöiset savustuskaapit ovat vuosi vuodelta yhä suositumpia.

Teksti: Reetta Reinman

”– Erityisen tarpeelliset pakastin ja sille virtaa antava aggregaatti ovat usean päivän tai viikkojen pituisilla reissuilla.”