Lievestuoreen Kisa ja Manse PP Tampere kohtaavat 2. elokuuta Jyväskylässä

Pesis palaa Jyväskylään legendaariselle Hippoksen pesäpallostadionille! Torstaina 2. elokuuta klo 18.30 Ykköspesiksen ottelussa kotijoukkue Lievestuoreen Kisan vastustajaksi saapuu Manse PP Tampereelta. Luvassa on pelin lisäksi mielenkiintoisia oheistapahtumia.

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Seppo Kauppinen

Torstaina 2. elokuuta Jyväskylän Hippoksen pesäpallostadionilla eletään nostalgisia hetkiä. Pitkästä aikaa legendaarisella pesäpallokentällä nähdään miesten huippupesäpalloa. Suomen Pesäpalloliitto luokittelee Superpesiksen lisäksi myös Ykköspesiksen Huippupesäpallo-kategoriaan, siksi torstai-illan 2.8.Ykköspesiksen peliä kutsutaan Huippupesäpallon ottelutapahtumaksi.

Kotijoukkueena ottelua isännöi Lievestuoreen Kisa, joka on tällä hetkellä ainoa keskisuomalainen huippupesäpalloa pelaava miesten joukkue. Laukaan taajama Lievestuore sijaitsee reilun 20 kilometrin päässä Jyväskylästä.

– Kauden aikana päätimme tuoda myös vähintään yhden Ykköspesis-pelin Jyväskylän kaupunkiin, joukkueessamme osa pelaajista on Jyväskylästä, näin ollen Hippos on mitä parhain valinta pelikentäksi. Elokuisella ottelutapahtumalla kunnioitamme Hippoksen pesäpalloperinteitä, kertoo Lievestuoreen Kisan miesten Ykköspesis-joukkueen pelinjohtaja Jukka Salmela .

Lievestuoreen Kisan miesten Ykköspesis-joukkueen Jyväskylän Kirin kasvatteja tai Kiriä edustaneita pelaajia eli Hippos-taustaisia ovat Aleksi Ahola , Iiro Hyvönen , Kiiverin veljekset Immo ja Olli , Jaakko Heikkinen ja Jori Heikkinen , Tapani Linna sekä Pattijoen Urheilijoita aikaisemmin edustanut Ilkka Ylitalo . Myös Manse PP:n Ykköspesis-joukkueessa on Jyväskylä-taustaisia pelaajia: Kirin kasvatti Aleksi Karttunen sekä Mika Ilkko ja Saku Suurnäkki .

Lievestuoreen Kisan pelinjohtaja Jukka Salmela odottaa elokuun toisen päivän illan pelistä kovaa ja tasokasta. Kotijoukkue Lievestuoreen vahvuudeksi hän nostaa ennen kaikkea joukkueen etenemisvoiman kotikenttäetua unohtamatta.

– Meillä on joukkueessa paljon hyväjalkaisia juoksijoita.

– Juoksujen lyöminen on suurin haasteemme, Salmela toteaa.

Hän on toiveikas, että Lievestuoreen Kisan lyöjäjokeri Olli Kiiveri toipuisi polvileikkauksesta niin hyvin, että hän olisi mukana elokuisessa kotiottelussa Manse PP:tä vastaan.

– Jos Olli saadaan riviin mukaan, niin meillä on mukava vahvistus kotiuttajalyöjäksi, Salmela tuumailee.

Ennen ottelun alkua on yleisölle luvassa pesisviihdettä, muun muassa jyväskyläläinen ladypesis esittäytyy.

Lievestuoreen Kisan ja Manse PP:n elokuun 2. päivän ottelu on todennäköisesti huippupesäpallon viimeinen virallinen miesten ottelu Hippoksen pesäpallostadionilla. Jyväskylän kaupunginvaltuusto näytti toukokuussa 2018 vihreää valoa Hippos2020-hankkeelle, josta tulee valmistuessaan liikunnan, urheilun ja huippu-urheilun, terveydenedistämisen sekä hyvinvoinnin ja tapahtumien keskus. Jyväskylän Hippos2020 yhdistää myös liikunnan tutkimuksen ja teknologisen tuotekehityksen.

Hankkeen budjetti on noin 220-250 miljoonaa euroa, josta lähes 90 % on yksityistä rahoitusta. Jyväskylän kaupunki on hankkeessa vähemmistöosakas. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 160 000 bruttoneliömetriä.

Nopeimmillaan Hippos2020 voisi valmistua vuonna 2022. Rakentaminen vaatii hankkeen vaiheistamista, sillä kaikki alueen nykyiset rakennukset uusinta toimistorakennusta lukuun ottamatta puretaan uuden tieltä. Rakentamisen aloittaminen alkuvuodesta 2019 edellyttää valtuuston päätöksen lisäksi investorikonsortio Lehto-Fennian myönteisiä päätöksiä syksyn kuluessa.

Hippos2020-hankkeen toteutuessa alueen nykyiset liikuntatilat kaksinkertaistuvat. Hippoksen alueella toimii yli 100 seuraa ja Jyväskylän Urheiluakatemia. Tavoitteena on Pohjoismaissa ainutlaatuinen urheilu-, liikunta ja hyvinvointiosaamisen keskittymä, jonka vetovoiman uskotaan houkuttelevan Hippoksen alueelle 3-5 miljoonaa käyntikertaa vuodessa.

Hippoksen alueelle rakentuu suunnitelman mukaan monitoimiareena urheilu- ja viihdetapahtumille sekä kolmiratainen harjoitusjäähalli, sisäliikuntakeskus yli 20:lle lajiperheelle kamppailulajeista palloiluun ja yleisurheiluun, jalkapallostadion sekä voimistelutalo, aktivoiva liikuntapuisto kaiken ikäisille kuntoilijoille sekä jäädytettävät ja lämmitettävät ulkokentät. Lisäksi alueelle on suunniteltu tutkimus-, majoitus-, kauppa- ja toimistotiloja.

Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden palvelujohtaja Ari Karimäki muistuttaa, että Hippos2020-hankkeen aloittaminen on vielä täysin auki ja suunnitelma-asteella. Lopullisia päätöksiä odotetaan syksyllä.

Onko pesäpallolle sijaa mahdollisesti toteutuvassa uudessa Hippos 2020:ssa?

– Liikuntapuistossa on varaus palloiluareenan rakentamiselle, vastaa Karimäki.

Hän korostaa, että pesäpallon suhteen Jyväskylässä on pystyttävä ratkaisemaan akuutisti kaksi asiaa.

– Missä järjestetään pesäpallon talviharjoittelu. Toinen akuutisti ratkaistava asia on se, että mikäli Hippos 2020:n rakentaminen alkaa ja nykyinen Hippoksen kenttä puretaan, niin mistä saadaan pesäpallon pelaamiselle väistötilat kentän purkamisen ja uuden rakentamisen ajaksi.

Jyväskylän Hippoksella on pelattu pesäpalloa vuodesta 1968. Jyväskylän Kirin naisten ja miesten pesäpallojoukkueet ovat juhlineet Hippoksella yhteensä kuutta Suomen mestaruutta. Jyväskylän Pesis ry:n Kirittäret on voittanut seitsemän pesäpallon Suomen mestaruutta, myös lukuisia muita mitaleja Jyväskylän pesäpallojoukkueet ovat Hippoksella juhlineet.

Jyväskyläläinen, pesäpallon ”elävä tietosanakirja” Martti Ruuska on tilastoinut 1970-luvun alusta saakka Suomen Pesäpalloliitolle kaikki Hippoksella pelatut pesäpallo-ottelut. Jyväskylän Kirin takavuosien huikean menestyksen kivijalkana hän näkee ennen kaikkea 1970-luvulla tehdyn tasokkaan juniorityön.

Taloudellisen menestyksen pohjaksi 1970-luvulla Jyväskylän Kiri pyöritti tuottoisaa autobingoa. Taloutensa tueksi seura pystyi hankkimaan muun muassa kymmenkunta asuntoa, joista se sai vuokratuloja.

Kotiotteluissa Hippoksen katsomo täyttyi innokkaasta pesisyleisöstä: vuosina 1976-82 kotiotteluita seurasi Hippoksella keskimäärin yli 2000 katsojaa. Esimerkiksi vuonna 1981 Jyväskylän Kirin miesten SM-sarjan jokaisessa 14 kotiottelussa oli noin 3000 katsojaa.

Yleisö sai nauttia laadukkaasta pesäpallosta. Jyväskylän Kirin miehistä ennen kaikkea Mr. Pesäpallo, vaihtolyöjäkuningas Kalevi Luoma sekä myös esimerkiksi huippuetenijät Ossi Rajala ja Raimo Hirvi olivat aikoinaan Suomen pesäpallotaivaan kiintotähtiä. Kalevi Luoma valittiin kaksi kertaa vuoden pelaajaksi, vuosina 1977 ja 1984. Kuudesti hän voitti kauden kärkilyöntitilaston. Jyväskylän Kirin naisista huippua edustivat muun muassa seuran omat kasvatit Kirsi Hänninen ja Riikka Välilä (omaa sukua Nieminen ).

1990-luvun alussa Jyväskylän Kirin talous alkoi takuta, ja myös urheilupuoli. 1980-luvun lopulla pesäpallosta tuli SM-tasolla ammatti, ja pelaajille alettiin maksaa palkkaa. Se lisäsi huimasti seurojen kustannuksia. Jyväskylän Kirissä tehtiin roimasti velkaa, menot paisuivat moninkertaisiksi tuloihin nähden, myös talouspuskureina toimineen omistusasunnot oli myytävä. Monet kritisoivat sitä, että kun business-miehet tulivat mukaan Jyväskylän Kirin hallintoon, he unohtivat urheiluseuran riveissä yritysjohtomaisen ajattelun: elettiin yli varojen, eikä turvattu taloutta.

Nyt näkyy valoa vallankin urheilupuolen tunnelin päässä.

– Sekä poikien että tyttöjen juniorityö on saatu hyvään vauhtiin, iloitsee Jyväskylän Kiri ry:n puheenjohtaja Veijo Lindberg.

Tavoitteena on, että syksyllä 2019 Jyväskylän Kirin nykyisistä C-, silloin B-junioreista koottu miesten joukkue nousisi seuraavaksi kaudeksi Suomi-sarjaan.

– Velkaa toki seuralla on vielä, mutta nyt on selkeä suunnitelma, miten toimimme, että saamme velat maksetuksi, kertoo Lindberg.

Jyväskylän Kirin toimintaa johtaa tätä nykyä viisi henkilöä käsittävä johtokunta, muuta organisaatiota ei ole, eikä palkattuja työntekijöitä.

Puheenjohtaja Veijo Lindberg uskoo vahvasti Jyväskylän Kirin sekä taloudelliseen että urheilulliseen nousuun.

– Hetkessä se ei toki tapahdu, muttei ole myöskään mahdotonta.