Maatilan emäntä ja hyvinvointialan yrittäjä Minna Helminen on huolissaan lypsykarjatilallisten jaksamisesta

Reisjärvellä maatilan töiden ohella Mielihyvä-hoitolaa pitävä Minna Helminen pyöräyttää KauppaSuomen lukijoiden kanssa smoothieita. Valitse tästä artikkelista sinulle mieleisin. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on Minnan sydäntä lähellä. Maatalousyrittäjien selviäminen toisesta peräkkäisestä katovuodesta huolestuttaa.

Teksti: Reetta Reinman

Paljasjalkainen helsinkiläistyttö Minna Helminen (tuolloin Kokkoniemi) lähti 16-vuotiaana Nivalaan opiskelemaan suurtalouskokiksi.

– Sillä tiellä olen edelleen, 49-vuotias Minna naurahtaa.

Reisjärveltä löytyi puoliso. Avioliiton myötä kaupunkilaistytöstä tuli maatilan emäntä.15 vuotta Minna pyöritti maatilan töiden ohella maatilamatkailupalvelua. Tätä nykyä hän suuntaa yhä enemmän hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Perheen tyttären tultua osakkaaksi maatalousyhtymään Minna on voinut hieman vähentää omaa työpanostaan maatilan töissä.

Helmisten lypsykarjatila on perinteinen perheviljelmätila, jossa tuotetaan lehmille säilörehu sekä nurmen uusimisen yhteydessä viljaa.

Helmiset ovat asentaneet noin parikymmentä vuotta vanhaan kylmäpihattoon käytetyn lypsyrobotin.

– Meillä vasikkatilat ja toimisto ovat vanhassa osassa navettaa. Se täyttää ensi syksynä 80 vuotta, navettaan verrattuna kylmäpihatto on vielä tyttönen!

– Yleensä lypsyrobotti laitetaan, kun rakennetaan uutta navettaa, mutta myös meidän ratkaisumme asentaa lypsyrobotti jo olemassa olevaan kylmäpihattoon on osoittautunut hyvin toimivaksi, Minna toteaa.

Hän pohdiskelee, että monilla tiloilla tuleva talvi tulee olemaan tuorerehun riittämisen suhteen todella tiukka; heinäsato jäi niin olemattomaksi, samoin on viljasadon laita, se on sekä laadultaan että määrältään erittäin heikko.

– Kuuma hellekesä rokotti lypsykarjatilallisia siinäkin mielessä, että helteet vaikuttivat lehmien elimistöön siten, että ne tulevat todella huonosti kantaviksi ja lehmät kärsivät myös utaretulehduksista. Helle aiheuttaa eläimille paljon suuremmat terveysongelmat kuin paukkupakkaset.

– Huonot satovuodet, koko ajan nousevat kustannukset, kustannuksiin nähden aivan liian alhaiset tuottajahinnat sekä meijerituotteiden tuontikiellot Venäjän vastapakotteina EU-pakotteille; olemme laskeneet, että vuositasolla meidän tilalla olemme menettäneet tuloja 40 000 euroa pelkkien EU-pakotteiden kautta.

– Ei voi kuin ihmetellä, miten suomalaiset karjatilalliset tulevat selviytymään, pohtii Minna.

Minna on koko ajan – yli 20 vuotta – tehnyt maatalousyrittäjän töiden ohessa myös muita yrittäjän töitä, muutaman vuoden hän on ollut kokin tehtävissä tilan ulkopuolella. Nykyään oheistyöt liittyvät ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen, hän järjestää myös yrityksille työhyvinvointia tukevia TYKY-päiviä.

Hyvinvointipalveluihin Minna on kouluttautunut monipuolisesti. Hyvinvointialan koulutukset ja kurssit kuuluvat tätä nykyä myös Minnan palvelutarjontaan. KauppaSuomi-lehden lukijoille hän tarjoaa tämän artikkelin myötä smoothie-kurssin pähkinänkuoressa.

– Smoothien valinnassa tarve määrää sen koostumuksen: haluaako esimerkiksi tukea painonhallintaan, lisäravintoa, suolistolle herättelyä, elimistölle puhdistusta vaiko helpon välipalan, Minna kiteyttää.

Hän huomauttaa, että proteiinin puute on hyvin yleistä ikäihmisillä, ja puolestaan kasvavalle lapselle proteiinit ovat elintärkeitä kasvun mahdollistajia. Kaikenikäiset ihmiset tarvitsevat päivittäin 1 gramman proteiinia painokiloa kohti.

– Monesti väsymyksen tunne johtuu siitä, että ravinnossa ei ole riittävästi proteiinia, Minna sanoo.

– Mikäli proteiinin tarpeensa tyydyttää ruoasta saatavalla eläinproteiinilla, niin samalla kehosta tulee helposti hyvin hapan, siksikin kasvisproteiinipitoinen smoothie on hyvä vaihtoehto.

Manteli on kuin lihaa, sanoo Minna. Hän vinkkaa proteiinirikkaan ja samalla suolistoa hoitavan smoothien.

– Laita yön yli veteen likoamaan yhteensä kaksi desiä kuorellisia manteleita, seesaminsiemeniä ja kurpitsansiemeniä. Huuhtele hyvin ja pyöräytä puuromaiseksi blenderissä. Lisää sitten vettä, makeutukseen esimerkiksi banaania sekä raakakaakaojauhetta, joka on erinomainen magnesiumin ja muiden hivenaineiden lähde. Näin saat samettisen suklaasmoothien.

– Manteleiden ja siemenien liottaminen käynnistää kemiallisia reaktiota, joiden myötä niiden vitaaliaineet vapautuvat paremmin elimistön käytettäväksi, Minna perustelee liottamisen tärkeyttä.

Valmiiden proteiinijauheiden kohdalla hän kehottaa katsomaan tarkasti, miten tuote on makeutettu.

– Keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja on syytä välttää, valmisproteiinijauheissa paras makeuttajavaihtoehto on stevia.

Kasvisproteiinia haluavalle on nykyään iso määrä valmiita proteiinijauheita, soijan lisäksi muun muassa hernettä, hamppua ja lupiinia.

Elimistöä puhdistavaan smoothieen Minna kehottaa keväällä ja kesällä poimimaan ainekset luonnosta ja kotipuutarhasta.

– Maukkaan ja tehokkaasti puhdistavan smoothien sekoitat blenderissä vesipohjaan nuorista pihlajanlehdistä, nokkosesta ja mustaherukanlehdistä, makeutusta ja pehmoista koostumusta tuovat banaani tai meloni. Marjoista, vaikkapa mustaherukoista saa hyvää makua vitamiinien lisäksi.

– Näin kun luonto ei enää tarjoa antejaan, turvaudutaan kaupan vihannestiskin antimiin. Erittäin vahva elimistön puhdistaja ja herättäjä syntyy varsiselleristä, lehtisalaatista ja persiljasta, jotka pyöräyttää veden tai omena- tai karpalomehun kanssa blenderissä smoothieksi, mausteeksi sitruunan tai limen mehua. Mikäli smoothieen kaipaa pehmeyttä ja makeutta, niin blenderiin voi rikkoa yhden kananmunan, samalla saa todellista täystehoa: proteiineja, vitamiineja ja hivenaineita.

Monet varmaan muistavat isoäitien konstin vahvistajaksi: kananmunaa, appelsiinimehua ja sokeria, nyt terveellisemmin vihersmoothiessa tarjottuna.

Vitamiini - ja kuiturikkaita herkuttelusmoothieita pyörähtää blenderissä marjoista tai hedelmistä esimerkiksi maustamattoman jogurtin, piimän tai rahkan kanssa tai manteli-, riisi- ja soijamaidon ja veden kera, mikäli maitotuotteet eivät sovi. Siemenet ja proteiinijauheet tuovat marja- ja hedelmäsmoothieen valkuaistäydennystä, lisäksi voi maun mukaan laittaa esimerkiksi yrttejä, inkivääriä tai raakakaakaota.

– Kotimaiset marjat ovat aina parempi vaihtoehto myös smoothiessa kuin tuontihedelmät, Minna huomauttaa.

Metsä on ollut Minnalle aina tärkeä.

– Elmerin kanssa teemme usein metsälenkin, minä lataan metsässä akkuja ja koira purkaa niitä!

Elmeri on 5-vuotias labradorinnoutaja.

Metsä kuuluu myös Minnan hyvinvointituotevalikoimaan; hän suuntaa asiakkaidensa kanssa Metsäkylpyyn eli aistilliseen kävelyretkeen luonnossa. Minnan uusin koulutuspalvelu hyödyntää metsän terapeuttisia vaikutuksia. Hänen ja Jaana Hakanpään lanseeraama metsäkylpyohjaajakoulutus alkaa Tampereella marraskuussa.

– Metsän terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu tieteellisesti, esimerkiksi Japanissa, siellä osa metsistä on saanut terveysmetsän sertifikaatin. Tutkimusten mukaan metsässä verenpaine laskee, hengitys syvenee ja stressi helpottaa, valkosolujen määrä kasvaa, puolustuskyky nousee ja mieliala kohenee. Jo 15 minuutin metsäily riittää, kannustaa Minna metsälle.

”– Olemme laskeneet, että parissa vuodessa olemme menettäneet tuloja 40 000 euroa pelkkien EU-pakotteiden kautta.”
”– Kotimaiset marjat ovat aina parempi vaihtoehto myös smoothiessa kuin tuontihedelmät.”