Pelkistetyissä muodoissa sanoma säilyy

Isän ja pojan työssä, yhdessä mutta erikseen, syntyy uniikkia synenergiaa

Design Alonen yhdistää Kari Alosen ja Samuli Alosen taiteen. Isän ja pojan käsissä taipuvat kivi, teräs ja pronssi. Sisältö heidän taiteeseensa kruunataan sen syntymiljöössä, historiaa huokuvassa Pykälistössä. Tarvikehankinnoissa Design Alonen tekee yhteistyötä Kärkkäisen yritysmyynnin kanssa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Reetta Reinman ja Design Alonen

Kinnulassa Keski-Suomessa Saarensalmen rannalla syntynyt ja kasvanut, 65-vuotias Kari Alonen keräsi lapsena luonnosta, muun muassa lampien pohjasta monenlaisia puiden kasvuoikkuja ja juurakoita, joista hän muotoili pääasiassa eläinhahmoja. Yksin, 15-vuotiaana tehdyt tuulastusretket tuovat Karille vahvoja muistoja. Hän teki veneen keulassa olevaan ”rautakouraan” alkukantaiset tervastulet tuulastusvaloiksi. Itse kalastetut hauet maistuivat luonnon helmassa viihtyvälle pikkupojalle. Tänä päivänä luonnon elementit työstyvät Karilla ympäristötaiteeksi ja kantaa ottaviksi veistoksiksi.

Kari saa jakaa työpäivänsä poikansa Samuli Alosen , 41, kanssa. Molempien työtila on Samulin 2000-luvun taitteessa ostamalla Pykälistön Vahtitupa-alueella Laukaantien varressa Jyväskylässä, kymmenisen minuutin ajomatkan päässä Jyväskylän keskustasta. Pykälistö on nykyään tunnettu kulttuurikeidas Jyväskylässä.

Pykälistön rakennukset ovat vuodelta 1898. Ratavartijan vahtitupa, ulkorakennus ja maakellari ovat entisöity alkuperäiseen ulkoasuun. Pykälistössä olevat uudet ateljee-rakennukset on rakennettu samalla tyylisuunnalla. Maakellarikin toimii taidenäyttelytilana.

Pykälistön rakennusten entisöintityöt alkoivat keväällä 1999. Samuli valmistui vuonna 2000 Kuopion muotoiluakatemiasta.

– Samana vuonna alkoi ateljeetilojen rakentaminen sekä täysipäiväinen taideyrittäjyys.

Pykälistön historiaa kunnioittaen Samuli hankki kiskoille neljä 1940-luvun junavaunua, jotka toimivat näyttelytiloina isän ja pojan taiteelle. Pykälistön vieritse kulki Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti -rata. Kiskot ovat edelleen, junaliikenne on loppunut 1962.

Pykälistössä olevissa junavaunuissa on mahdollisuus järjestää erilaisia tilaisuuksia. Lämmitettävään vanhaan Porkkalan vaunuun on tilattavissa kokousvieraille tarjoilut.

Samuli on hankkinut Pykälistöön lisämaata. Sinne rakentuu parhaillaan Suomen ensimmäinen valoveistospuisto.

– Jyväskylä tunnetaan valon kaupunkina. Haluamme työllämme tukea tätä kehitystä, Samuli sanoo.

Samuli on ollut pienestä pitäen kiinnostunut taiteesta, ja hän lähtikin opiskelemaan taidealaa.

– Kotoa sain kannustavat eväät taiteen tekemiseen, hän kiittää.

Kuopion taideopiskeluaikoina hän hankki muun muassa pronssin taidevaluoppia Lapinlahden taidevaimossa. Samulin Citybird-veistokset ovat hänen käyntikorttinsa. Lintuveistokset ovat saaneet tuulta siipiensä alle pärjäämäällä taidekilpailuissa. Ne voittivat vuonna 2012 Billnäsin Youn Artist´s nykytaidekilpailun. Useana vuonna Samuli on veistänyt Jyväskylän MM-rallin palkintoveistokset. Parhaillaan hän työstää pronssista Suomen Kasvu- palkintoa Kasvu Openille.

Pronssin ohella toinen mieluinen materiaali Samulille on Corten-teräs, josta muotoutuu veistoksia yksityistalouksiin ja julkisille paikoille.

Isä ja poika ovat pitäneet yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

– Näyttelytoiminnan pitää olla aktiivista, Samuli korostaa.

Kari Alonen aloitti uransa virkamiehenä, mutta hän huomasi pian, että taiteen tekeminen veti vahvemmin puoleensa kuin virastossa uran luominen. Byrokratian epäkohdat saivat aikaan sen, että hän ei halunnut olla osa kyseistä järjestelmää. Virkamiesvuosien kokemukset toimivat kimmokkeena Karin kantaaottavalle taiteelle, jossa yhdistyvät yhteiskuntakriittisyys ja huumori.

Kari Alonen tunnettu on kiven, lasin ja valon uudenlaisesta yhdistämisestä. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti 1984. Pääosissa olivat liuskekivistä tehdyt kissaveistokset.

– Siitä alkoi kivikauteni, ja mottonani oli ”Käytä kiveä jo eläessäsi”, Kari kertoo.

Hän järjesti 1990-luvulla kivitaiteensa näyttelykierroksen Pohjoismaiden vankiloissa teemalla ”Kiveä kiven sisässä”.

– Vankilakierroksen positiivisten kokemusten myötä minulla heräsi ajatus: ”Kiven sisässä on valoa”. Siitä lähtien oivalsin valon käytön veistoksissani.

– Teoksissani valo on siis osana veistosta, teoksen sydämessä itsessään; ei siten, että teos on valaistu, Kari huomauttaa.

Isän ja pojan työskentely samalla tontilla, mutta omissa ateljeissa saa kiitosta molemmilta.

– Esimerkiksi monissa työvaiheissa säästää aikaa ja materiaalia, kun voimme yhdessä suunnitella, miten jokin asia tehdään, sanoo Samuli.

Pää ja kädet. Siinä meidän tärkeimmät työvälineemme, toteaa Samuli.

– Viestin kätkeminen pelkistettyyn muotoon kiveen, metalliin tai lasiin, tällainen kiteytys kestää aikaa; on aidosti uniikkia, pohtii Kari.

Molempien julkisia veistoksia löytyy useista kaupungeista, esimerkiksi Jyväskylästä, Äänekoskelta, Helsingistä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Kauniaista sekä ulkomailta muun muassa Antwerpenistä. Työn alla heillä on parhaillaan kolme uutta julkista veistosta muiden tilaustöiden lisäksi.

Taiteen tekemisessä tarvittavia materiaaleja ja välineitä he hankkivat muun muassa Kärkkäisen yritysmyynnistä.

– Valoteoksissani käytän paljon esimerkiksi uusinta led-tekniikkaa ja aurinkokennoja. Kärkkäisen valaisinpuolen valikoimat ovat todella monipuoliset ja laadukkaat, palvelu ammattitaitoista ja hintataso kohdallaan, kiittää Kari.

Samuli ja Kari ovat tyytyväisiä myös Kärkkäisen yritysmyynnin asiakaslähtöiseen tapaan toimia. Kärkkäisen yritysmyynnin Keski-Suomen alueen vastaava Jari Ahola tulee paikan päälle Design Aloseen, ja sitten pohditaan, mitä tarvitaan.

– Sopiiko, että ensi viikolla tulemme pitämään Kärkkäisen yritysmyynnin porukan kanssa omaa palaveria teille Pykälistöön Porkkalan vaunuun? Jari Ahola kysyy Samulilta.

– Ilman muuta, soita tarkemmin ajasta, niin laitetaan kahvit valmiiksi, vastaa Samuli ja toivottaa tervetulleeksi.

”– Pää ja kädet. Siinä meidän tärkeimmät työvälineemme.”