Kansanedustaja Eero Lehti pyörittää vanhojen tavaroiden hallia Heinolassa

Suomessa tehdään liian vähän työtunteja, vain neljännes siitä mitä USA:ssa. Tämä on yksi merkittävä kilpailukykyamme nakertava tekijä. Tätä mieltä on kansanedustaja Eero Lehti.

Teksti: Reetta Reinman

Pesäpalloa ja yleisurheilua lapsena ja nuorena ahkerasti harrastanut Eero Lehti, 74, tarvitsi 9-vuotiaana piikkarit. Niihin ei ollut varaa. Isä kehotti Eero-poikaa keräämään paperia, ja hankkimaan piikkarit paperinkeräysrahoilla.

– Keräsinkin, ja ensimmäisenä ostin paperinkeräysrahoilla rannekellon. Sitten keräsin lisää paperia, mutta uusiin piikkareihin paperinkeräysrahat eivät riittäneet. Sain isältä junalippurahat kotoa Keravan Saviolta Helsinkiin, jotta pääsin kiertelemään osto- ja myyntiliikkeitä..

Helsingistä osto- ja myyntiliikkestä löytyikin sopivat piikkarit.

– Me sodan jälkeisessä Suomessa kasvaneet lapset totuimme siihen, että lähestulkoon kaikki mitä tarvittiin, oli nykytermein kierrätettyä. Kun menin oppikouluun, sain ensimmäisen ihka uuden esineen, polkupyörän, kokoomuksen kansanedustaja, kauppaneuvos Eero Lehti muistelee.

Säästeliäisyyteen , yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen Lehti oppi kotonaan.

– Isällä ja äidillä oli tekstiilialan kauppa, tuloja ja menoja seurattiin tarkasti, ja kaikenlaista kerättiin: lumppuja, paperia.

Tätä nykyä eduskunnan rikkaimman kansanedustajan leipä ei ollut leveää nuorena miehenä. Avioliiton Eero Lehti solmi opiskeluaikanaan 1967, valtiotieteen maisteriksi hän valmistui 1969. Lehti on naimisissa filosofian maisteri Ulpu Lehden kanssa. Heillä on yksi tytär.

– Avioliittomme alkuaikoina kävin taskulampun kanssa Keravan kaatopaikalla aamu- ja iltahämärissä penkomassa, löytyisikö sieltä kotiimme sopivia huonekaluja, löytyihän niitä. Silloin häpesin kaatopaikalla koluamistani, mutta enää en häpeä. Kaatopaikalta löytyi valtavan paljon hyvää, käyttökuntoista tavaraa. Ilmastonmuutoskeskusteluihin haluan tuoda myös sen näkökulman, miten paljon käytetyn tavaran avulla voi hillitä hiilijalanjälkeä, jota aina vain uuden ja uuden tavaran tuottaminen kasvattaa.

Kirpputoriharrastustaan Eero Lehti on jatkanut koko elämänsä.

– Suomalaisten elintason nousu näkyy kirpputorien valikoimissa, esimerkiksi kirpputoreilla myynnissä olevien astioiden laatu on muutamassa kymmenessä vuodessa noussut suuresti, myyntiin on tullut kristallia ja keräilyharvinaisuuksia, hän kertoo.

Myös ulkomailla ollessaan Lehti kiertää kirpputoreilla.

– USA:ssa elämäntyyli on erilainen kuin meillä, maantieteellisistäkin syistä. Siellä kun ihminen muuttaa, niin uusin asuinpaikka voi olla tuhansien kilometrien päässä. Moni myy kirpputoreilla kaiken ylimääräisen säästääkseen muuttokustannuksissa, siksi kirpputoreilla USA:ssa on tarjolla paljon laadukasta, uudenkarheaa tavaraa, Lehti kertoo.

Kirpputoreilta Lehti ostaa myös paljon ”varastoon”, jos joskus sattuisi tarvita, Tankki täyteen -televisiosarjan Sulo Vilén filosofialla kun halvalla sai.

Erityisesti kirjalöydöt lämmittävät Eero Lehden mieltä.

– Lapsena ja nuorukaisena luin Keravan kirjaston Nuorten toivekirjaston -kirjasarjan kaikki osat.

Sarjassa on 265 osaa, ja lähes jokaisen Lehti on löytänyt omaan kirjastoonsa.

Hän kerää myös Kansa taisteli -lehtiä.

– Arvokkain keräämäni kustannustuote on Henrik Ramsayn 1940-luvun lopulla ilmestynyt Purjehtijan muistelmia.

Antikvariaatti- ja kirpputoritavaroiden lisäksi Eero Lehti keräilee myös autoja, erityisesti Jaguareja.

Kiinteistöjä Eero Lehdellä on valtaisa määrä niin Suomessa kuin ulkomailla. Heinolan Myllyojalla oli tyhjillään Eero Lehden kymmenisen vuotta sitten hankkima 4000 neliön teollisuuskiinteistö. Lehti päätti tänä syksynä avata sinne kirpputorin ja perusti Heinolan Kauppahallit Oy -nimisen yrityksen, joka operoi nyt Heinolan Myllyojalla 4 000 neliömetrin kokonaisuutta.

Kirpputoritavaroiden lisäksi tarjolla on outlet-tuotteita: vaatteita, harrastusvälineitä, työkaluja, elektroniikkaa, leluja, valaisimia. Vanhan tavaran hallista löytyy myös vintagea, antiikkia ja käytettyjä huonekaluja. Maatilatorilla myydään lähituottajien tuotteita. Heinolan Kauppahallit Oy suunnittele myös huutokauppatoimintaa.

Jos asiakas tuo tuotteitaan myyntiin siten, että Heinolan Kauppahallit Oy hinnoittelee ne, niin siitä menee 50 prosentin provisio. Kirpputoripöytäpaikasta Heinolan Kauppahallit Oy perii 25 prosentin provision.

– Tärppeinä valikoimistamme voisin nostaa metsästykseen liittyvät tarvikkeet, kertoo yli 30 vuotta metsästystä harrastanut Lehti.

Pääsääntöisesti hän metsästää Suomessa. Viron riistamaat hän on jättänyt riistassa olevien tautivaarojen takia.

– Ehdin pariin, kolmeen hirvijahtiin syksyisin. Kiitoksena jahtikutsusta pidän aina illallispuheen, Lehti kertoo.

Lehden mieli ja silmä lepäävät hirvimetsällä ollessaan.

– Parasta metsästämisessä on se, kun saa olla omissa oloissa luonnon helmassa luonnon ihmeitä ihmetellen, puhelimet eivät soi, se on luxus-aikaa, hän kuvailee.

Eero Lehden mielestä tavassa ostaa on tavallisen kansalaisen merkittävä mahdollisuus joku rikastua tai köyhtyä.

– Meidän Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin heikkous on se, että ihmisten taidot hallita omaa elämäänsä ja talouttaan kehittyvät heikosti, kun pärjää muutenkin.

Lehden mielestä Suomen kouluissa tulisi opettaa lapsille ja nuorille oman talouden hallinnan aakkosia sekä yrittäjyyskasvatusta myös psykologisesta näkökulmasta.

– Matematiikka ja kielet ovat tuleville yrittäjille tarpeellisia, mutta niin on myös oma-aloitteellisuuteen, luovuuteen ja energisyyteen kannustaminen, näitä persoonallisuuteen vaikuttavia asioita olisi hyvä opettaa myös kouluissa, sisäistää lapsille ja nuorille, että yrittäjyys on kuin 10-ottelua: laaja-alaista, monia taitoja vaativaa, innovatiivista ja palkitsevaa, toteaa Lehti.

Pikavippejä hän soimaa rikollisen kalliiksi.

Keinoissa nostaa Suomen kilpailukykyä Lehti unilukkaroi meitä suomalaisia: Suomessa tehdään liian vähän työtunteja.

– Esimerkiksi vain neljäsosa siitä mitä USA:ssa; tällä on ilman muuta välillinen vaikutus kilpailukykyyn, teollisuuden kapasiteetin käyttötunnit jäävät harmittavan vähäisiksi.

Teollisessa tuotannossa Suomi on Lehden mukaan vahvimmillaan korkean tason insinööriosaamista vaativassa toiminnassa, jossa yhdistyvät tuotannollinen toiminta ja palvelu.

– Tällaisessa mallissa syntyvät myös isot alihankintaverkostot.

Hänen mukaansa Suomen maaseudun tulevaisuus voisi olla valoisampi, jos Suomeen saataisiin luotua sellainen teollistamispolitiikka, joka hyödyntäisi myös maaseuduilla tyhjillään olevia tiloja. Lehti ei näe ongelmia nykyaikaisen teollisuuden sijoittumisessa maaseuduille, vaan päin vastoin mahdollisuuksia.

Se, että Suomeen saataisiin uutta, esimerkiksi innovatiivista korkeaa insinööriosaamista hyödyntävää teollisuutta, vaatii Lehden mukaan merkittävää reivausta verotus- ja osinkopolitiikkaan sekä työmarkkinapolitiikkaan: nyt verotus ei kannusta perustamaan yrityksiä eikä investoimaan Suomeen, ja työllistämisen riskit ovat työnantajille – vallankin pienyrittäjille – liian suuret.

Suomelle joululahjaksi Eero Lehti toivoisi hyvää hallitusta.

– Sellaista hallitusta, joka todella saa aikaan rakenteellisia muutoksia, ja joka uskaltaa laskea verotuksen progressiota ja myös uudistaa työmarkkinoiden rakenteita.

Alhainen työllisyysaste on Lehden mukaan yksi Suomen suurimmista murheista.

– Se pitää yllä korkeaa verokantaa.

”– Matematiikka ja kielet ovat tuleville yrittäjille tarpeellisia, mutta niin on myös oma-aloitteellisuuteen, luovuuteen ja energisyyteen kannustaminen.”
”– Ehdin pariin, kolmeen hirvijahtiin syksyisin. Kiitoksena jahtikutsusta pidän aina illallispuheen.”