– Perinteinen jäsenkorjaus sopii hyvin ampumaharrastajan kehonhuolloksi

Paikallinen kuuluisuus, Hammi-kissa on Liisa Alangon ”päävalmentaja”

Liisa Alangon vuosien selkävaivat jäivät kertaheitolla perinteisen jäsenkorjaajan vastaanotolle. Hoidon tehosta vakuuttuneena hän päätti itse opiskella perinteiseksi jäsenkorjaajaksi. Liisa harrastaa ilmapistooliammuntaa.

Teksti: Reetta Reinman

Kuvat: Juha Jäntti

Lapsuudessa ja nuoruudessa maatalon työt tarjosivat Liisa Alangolle, 52, monipuolista ”lihaskuntotreeniä”.

– Sisarusteni kanssa harrastimme kotona monia eri urheilulajeja, meillä oli kotipihassa esimerkiksi korkeushyppytelineet, Kangasalla asuva Liisa muistelee. Tarkemmin Liisa asuu syntymäpitäjässään Kulmalahdella, joka on kuntaliitoksen vuoksi nykyään osa Kangasalaa.

Tikanheitto oli niin ikään suosittua, isoveljiensä kanssa Liisa kokeili myös pienoiskivääriammuntaa. Aikuisuudessa lenkkeily, erilaiset jumpat, kuten keppijumppa, kuntosaliharjoittelu ja lentopallo ovat olleet mieluisia lajeja.

Maaliskuussa 2018 Liisa löysi uuden, itseään miellyttävän lajin, ilmapistooliammunnan. Hän alkoi heti kilpailla lajissaan, ja menestystä on tullut jo aluetasolla. SM-kisat ovat tähtäimessä. Ilmapistooliammunnassa kilpailukausi alkaa lokakuussa ja kestää huhtikuulle.

Liisa harjoittelee ilmapistooliammuntaa päivittäin.

– Tässä lajissa kaikki perustuu toistoihin, niiden kautta saadaan tuntuma ja rutiini tekemiseen.

Aamuisin Liisa tekee yleensä sisätiloissa kuivalaukausharjoituksia ilman panoksia. Iltaisin hän tekee varsinaisia ampumaharjoituksia. Maatilalla asuva Liisa on rakentanut entisen navetan parvelle 10 metrin pituisen ampumaradan ja styrox-eristetyn ampumakopin. Tarkkuusammuntatreenissään hän ampuu yhdellä harjoituskerralla noin 60-80 laukausta.

Kuntosaliharjoittelu tukee Liisan lajiharjoittelua.

– Ammun oikealla kädellä, kehon tasapainon kannalta on tärkeä, että teen molemmille käsille voimaharjoittelua. Lihaskuntoa kehitettäessä ammunnassa vähemmän käytetyt lihasryhmät kannattaa asettaa etusijalle harjoittelussa, kun keskittymis- ja ponnistelukyky sekä energiavarastot ja palautumiskyky ovat suurimmillaan. Näin vähemmän käytetyt lihasryhmät saavat laadukasta harjoittelua, hän painottaa.

Liisa tekee kuntosalilla myös soutuharjoittelua.

– Keppijumppa on minulle hyvin tärkeä liikuntamuoto. Ilokseni olenkin huomannut, että pitkäaikainen ystäväni keppijumppa on mitä parhain liikuntamuoto tukemaan pistooliammuntaa, Liisa toteaa.

Hän on käynyt keppijumpan ohjaajakoulutuksen, ja ohjannut keppijumpparyhmiä.

Liisan mukaan ilmapistooliammunta on itsessään lajina rentouttava.

– Se on minulle ihan minun oma juttuni, jossa kukaan ei vaadi minulta mitään. Pystyn tietoisesti olemaan vain tässä ja nyt.

Kehon ja mielen huolloksi Liisa tekee säännöllisesti mindfulness-harjoituksia.

– Yleensä kuuntelen niitä iltaisin muutaman minuutin ajan ja teen mukana.

Rentoutta ja hyvää mieltä Liisalle tuo myös hänen ”päävalmentajansa”, Hammi-kissa, joka on paikallinen kuuluisuus Kulmalahdella.

Rentous säilyy Liisalla kilpailutilanteissa.

– Tulokseni eivät laske kilpailuissa, tämä on viesti siitä, etten jännitä, hän toteaa.

Ruokavaliossa Liisalla ei ole mitään erityisiä ”säätöjä”. Hän suosii puhdasta perusruokaa.

– Aamupuuroksi syö yleensä lähimyllyn kaurahiutaleista tehtyä puuroa ja marjoja, kertoo ahkera marjastaja.

Kilpailuissa Liisa pitää suola-arvot tasaisina ja sitä kautta keskittymisen hyvänä nauttimalla säännöllisesti kivennäisvettä.

– Yleensä minulla on kilpailuissa mukana myös jotain nopeasti energiaa antavaa, vaikkapa karkkia tai kuivahedelmiä.

Liisa on kärsinyt koko aikuisikänsä selkävaivoista, kuten noidannuolesta ja nikamalukoista.

– Selkälihakset – kuten muukin lihaskunto – ovat minulla aina olleet vahvat, joten huonosta lihaskunnosta selkävaivani eivät johtuneet.

– Työfysioterapeutti kiinnitti huomiota, että seison yleensä aina toinen jalka edempänä kuin toinen. Syy, miksi näin on, ei selvinnyt.

Liisa työskentelee farmaseuttina, hänellä on myös lähihoitajan koulutus.

Hän kuuli, että moni selkäongelmista kärsivä oli saanut apua jäsenkorjauksesta. Alkuvuodesta 2015 Liisa päätti kokeilla jäsenkorjausta, ja varasi ajan perinteistä jäsenkorjausta tekevälle Arja Annalalle.

– Arjan tapa kysyä vaivastani aikaa varatessani teki jo heti vaikutuksen. Hän kysyi kivun laadusta: onko se äkillistä vai pitkäaikaista, tuntuuko jossain kipupiikkejä, millaisia mahdollisia loukkaantumisia minulla on ollut elämäni aikana, ne saattavat oireilla erilaisina kipuina eri puolilla kehoa vuosikymmentenkin jälkeen. Kukaan selkääni aikaisemmin hoitanut ei ollut kysynyt tällaisia kysymyksiä.

Liisa meni Arja Annalalle perinteiseen jäsenkorjaukseen, ja sai avun selkävaivoihin.

– Selkäkipujen syy löytyi oikean jalan nilkasta, jonka olen joskus loukannut; siihen kohtaan oli alkanut kertyä muun muassa arpikudosta ja kiinnikkeitä; nilkan vaivat säteilivät selkään ja vetivät myös seisoma-asennon toispuoleiseksi.

Jo ensimmäinen kerta jäsenkorjaajalla toi avun, mutta Liisa otti hoitoa kuitenkin kolmisen kertaa. Selkäkivut ja nikamalukot jäivät jäsenkorjaajan luokse, ja myös Liisan seisoma-asento tasapainoittui.

Perinteinen jäsenkorjaaja Arja Annala ehdotti Liisalle, että hän kouluttautuisi perinteiseksi jäsenkorjaajaksi, se myös istuisi hyvin Liisan muihin terveydenhuoltoalan tutkintoihin, farmaseutin ja lähihoitajan.

Syksyllä 2015 Liisa aloitti Perinteisen jäsenkorjaukset opinnot Perinteinen Jäsenkorjaus ry:n pääkouluttajan, kannuslaisen Leila Kattilakosken opissa Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella. Hän valmistui perinteiseksi jäsenkorjaajaksi syksyllä 2018. Perinteisen jäsenkorjauksen opintonsa päättötyön Liisa teki ilmapistooliampujan kehonhuollosta.

– Päättötyöni perinteisen jäsenkorjauksen opinnossa syvensi ymmärtämystäni kehon kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Ilmapistooliammunnan herkkyys ja lajin fyysinen ja psyykkinen vaativuus ovat helpommin hallittavissa, kun olen jäsenkorjausopinnoissa perehtynyt lihaskudosten, lihasten ja nivelten toimintaan, hän toteaa.

Liisa kertoo, että perinteinen jäsenkorjaus on hoitomuoto, jolla mobilisoidaan niveliä, parannetaan nivelten, lihasten ja sidekudosten liikkuvuutta asiakkaan omaehtoisia liikeratoja hyväksi käyttäen.

Asiakas haastatellaan huolellisesti ennen hoitoa.

– Hoito on kokonaisvaltaista ja pehmeää. Asiakkaan tasapainotekijät ja muutokset kudoksissa havainnoidaan ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen. Kehon kineettinen epätasapaino aiheuttaa vaivoja varpaista päähän. Jäsenkorjauksella korjataan sidekudokset, lihakset ja nivelet liikkuviksi, vapautetaan arpikudosten ja hermoratojen pinnetilat ja kireydet, jolloin kineettinen tasapaino palautuu ja asiakkaan olo helpottuu kaikin tavoin. Asiakas on hoidossa mukana, huomaa hoidon myönteiset vaikutukset ja jättää virheelliset liikeradat ja toimintamallit pois.

– Vaikka vaiva olisi kädessä tai olkapäässä, jäsenkorjaus aloitetaan aina alhaalta ylöspäin. Kun keho on näin analysoitu ja hoidettu, muilla kerroilla voi käyttää aikaa ja keinoja enemmän hoitoa vaativiin paikkoihin, Liisa sanoo.

Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella alkaa Leila Kattilakosken uusi Perinteisen jäsenkorjauksen koulutus 9.-10.2.2019

”– Selkäkipujen syy löytyi oikean jalan nilkasta, jonka olen joskus loukannut; siihen kohtaan oli alkanut kertyä muun muassa arpikudosta ja kiinnikkeitä; nilkan vaivat säteilivät selkään ja vetivät myös seisoma-asennon toispuoleiseksi. ”

MITÄ?