Sammutuspeitto on erinomainen ensisammutusväline

Jyväskylän VPK esittelee 112 päivänä, maanantaina 11.2.2019 Jyväskylän Kärkkäisen tavaratalon parkkipaikalla Jyväskylän Palokan liikekeskuksessa sammutuskalustoaan sekä antaa rasvapalonäytöksen.

Paloautot ajavat paikalle iltaviideksi. Rasvapalonäytökset ovat kello 18 ja 19. Tilaisuudessa yleisö saa keskustella VPK:laisten kanssa paloturvallisuusasioista.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Kirsi Hämäläinen

Mikäli rasvakattila syttyy palamaan vaikkapa munkkeja paistettaessa, niin veden kaataminen palavaan rasvaan on kaikkein tuhoisinta.

– Siitä roihahtaa aivan valtavat liekit, kertoo Jyväskylän VPK:n palokunnan päällikkö Jarmo Kalho .

– Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla, joko kattilan omalla kannella tai sammutuspeitolla, joka olisi hyvä olla jokaisen kodin vakiovaruste, sanoo Kalho.

Jyväskylän VPK havainnollistaa, miten rasvapalo sammutetaan oikein 112-päivän tapahtumassa Jyväskylän Kärkkäisen tavaratalon parkkipaikalla Jyväskylän Palokan liikekeskuksessa maanantaina 11.2.2019. Samalla Jyväskylän VPK esittelee sammutuskalustoaan.

Paloautot kurvaavat paikalle iltaviideksi. Rasvapalonäytökset ovat kello 18 ja 19. Tilaisuudessa yleisö saa keskustella VPK:laisten kanssa paloturvallisuusasioista.

112-päivä on eri Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa halutaan kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

Palokunnan päällikkö Jarmo Kalhon mukaan ihminen itse on yleensä suurin syyllinen kotitulipaloihin. Syttymisen taustalta löytyy huolimattomuutta sekä hyvin usein viallisia sähkölaitteita.

– Esimerkiksi ruoka saatetaan laittaa hellalle lämpiämään, ja unohdetaan se siihen. Sähkölaitteita ei huolleta tai laiteta viallisia pois. Pistokkeesta töpseliä pois otettaessa ei oteta kannasta kiinni, vaan vedetään sähköjohdosta, joka aikaa myöten rispaantuu.

Nykyaikaiset televisiot aiheuttavat Kalhon mukaan enää harvoin tulipaloja.

– Pesukonepaloja on edelleen jonkin verran; uudet pesukonemallit ovat kyllä hyvin paloturvallisia, ne eivät esimerkiksi lähde käyntiin, mikäli vesihana ei ole auki.

Kalho on tyytyväinen uusien kodinkoneiden turvallisuuskehitykseen, esimerkkinä sähköliesien liesivahdit ja silitysrautojen kosketusvahdit.

– Näiden tärkeys korostuu erityisesti, kun väestömme ikääntyy.

Toimiva palovaroitin on kodin tärkein paloturvallisuustekijä, Jarmo Kalho muistuttaa.

– Toimintavarmuudeksi ei riitä, että tsekkaa äänen kuuluvan, vaan ajan myötä varoittimen teho voi heikentyä.

5-10 vuoden välein palovaroitin olisi syytä uusia.

Kalho suosittelee kodin vakiovarusteeksi myös sammutuspeittoa.

– Se on erinomainen ensisammutusväline.

Vuonna 1878 perustettu Jyväskylän Vapaaehtoinen Palokunta eli tuttavallisemmin ”Palokan VPK” on vireä yli 140-vuotias. Hälytysosastossa sillä on 37 jäsentä. Nuoriso-osastossa jäseniä on 25. Naisosasto toimii 15 ahkeran naisen voimin. 8-10-vuotiaita minijunnuja on toiminnassa mukana tusinan verran.

Jyväskylän VPK sijaitsee Jyväskylän Palokassa Heinämäen teollisuusalueella ja toimii Jyväskylän alueella vakinaisen pelastustoimen tukena.

– Hälytysosasto ja nuoriso-osasto kokoontuvat joka viikko harjoituksiin, kertoo Kalho.

J yväskylän VPK:n hälytysosastolla on sammutussopimus Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa, jossa palokunnan lähtövalmius virka-ajan ulkopuolella on kuusi miestä 15 minuutin kuluessa hälytyksen tulosta. Virka-aikana pyritään saamaan minimissään kaksi hälytysosastolaista tehtäville.

Naisosasto vastaa tukitehtävistä, esimerkiksi isojen tulipalojen sammutuksen yhteydessä se huolehtii ruoka- ja nestehuollosta. Naisosaston jäsenet taitavat alkusammutuksen ja ensiavun antamisen.

– Minijunnujen koulutus tapahtuu leikin varjolla, he saavat opetusta alkusammutukseen ja ensiaputaitoihin, minijunnut opettelevat esimerkiksi painesiteen tekemisen ja kylkiasentoon laittamista.

Nuorisotoiminta palokunnissa on Suomen pelastusalan keskusjärjestön, SPEK:n alaista palokuntanuorisotyötä.

Hälytystehtäviä Jyväskylän VPK:llä oli viime vuonna 90. Jyväskylän VPK toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Rahoituksen se saa Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

Jyväskylän VPK:llä on kolme raskasta ajoneuvoa vakiokalustona: sammutus-, säiliö- ja jälkivahinkojentorjunta-auto.

– Palokuntamme on erikoistunut jälkivahinkojentorjuntaan. Pääsemme heti, 15 minuutissa, tulipalo- tai vesivahinkopaikalle. Raivaamme ja puhdistamme asunnon nopeasti savusta, palojätteestä ja vedestä vapaaksi, jotta ulkopuolinen saneerausyritys pääsisi nopeasti työhön, palokunnan päällikkö Jarmo Kalho kertoo.

”– Palokuntamme on erikoistunut jälkivahinkojentorjuntaan. Pääsemme heti, 15 minuutissa, tulipalo- tai vesivahinkopaikalle.”