Homeopatiaa monipuolisesti hyödyntävä Marjo Paananen vaatii:

Nuoresta saakka Marjo Paananen on käyttänyt oman ja perheensä terveyden vaalimisessa luontaisia keinoja: yrttejä ja erilaisia luontaistuotteita sekä täydentäviä hoitoja. Vuonna 2007 hän valmistui klassiseksi homeopaatiksi. Hänen mielestään täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot pitäisi saada Kela-korvattaviksi.

Teksti: Reetta Reinman

Pihtiputaalla asuva, Viitasaarella syntynyt, ja siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Marjo Paananen , 49, piti nuorena ponitallia Viitasaarella sekä antoi ratsastustunteja. Lisäksi hän kasvatti suomenlapinkoiria. Kun Marjo valmistui suuhygienistiksi, hänen esikoinensa oli tuolloin puolivuotias. Marjon perheessä on 12 lasta, nuorin on 6-vuotias.

Hevosten ja koirien parissa työskennellessään hän tutustui eläinlääkäriin, joka käytti eläinten hoidossa homeopatiaa. Paananen innostui opiskelemaan alaa. Hän valmistui Kairon Instituutista Helsingistä klassiseksi homeopaatiksi vuonna 2007.

– Homeopatia on upea juttu! Käytän sitä itselläni ja perheelläni monissa vaivoissa. Homeopatia on auttanut meillä esimerkiksi kausiflunssiin jo ennaltaehkäisevästi, se helpottaa korvatulehduksissa, auttaa jopa angiinassakin sekä nurjertaa ihottumat ja helpottaa loukkaantumisissa, joita lapsiperheissä aina sattuu, hän kertoo.

Marjo Paanasta harmittaa, miten vähälle Suomessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on jätetty Maailman terveysjärjestö WHO:n kannanotot, joissa se on useaan kertaan kehottanut jäsenmaitaan huomioimaan WHO:n laatiman traditionaalisen lääketieteen strategian. WHO:n jäsenmaita on myös kehotettu pyrkiä soveltuvin osin integroimaan selkeitä terveyshyötyjä tuottavia ja tieteellisesti tutkittuja perinnelääketieteen muotoja osaksi julkista terveydenhuoltoa.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) teki loppuvuonna 2018 hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kansallisen perinnehoitostrategian laatimiseksi ja perinnehoitojen hyödyntämiseksi suomalaisten terveyden hyväksi. Puska on julkisesti todennut, että viime vuosina myös julkinen mielenkiinto tradiotionaalisia hoitoja kohtaan on kasvanut; kroonisten tautien kasvava osuus maailman terveysongelmista on lisännyt kiinnostusta ja asian merkitystä. Lääketieteen tohtori Pekka Puska on Kansanterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja.

Marjo Paanasta kiukuttaa äärilaidoissaan vellova, tunnevoittoinen keskustelu, jota käydään vaihtoehtoisten hoitojen lakivalmistelun ympärillä. Hänen mielestään keskustelu ei johda mihinkään – ainakaan ihmisten terveyden parhaaksi – vallankin kun vastapuolella lähtökohtana on, että vaihtoehtoisia hoitoja antavia kutsutaan halventavasti puoskareiksi.

– Monet ihmiset saavat valtavan avun täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla, esimerkiksi homeopatialla, akupunktiolla ja jäsenkorjauksella, miksi niitä saa julkisesti vähätellä? kysyy Paananen.

Hänen mukaansa julkinen vähättely myös hämmentää kansalaisia, ehkä ei uskalletakaan kokeilla lääketieteellisen hoidon tukena täydentävää hoitoa, kun niillä pelotellaan.

– Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kustannustehokasta olisi yhdistää rohkeasti koululääketieteen ja täydentävän lääketieteen hoitoja – eihän lääketieteellisetkään hoidot kaikilla auta, ja monet lääkehaitat ovat hyvin ilmeiset ja ylilääkitseminen on iso ongelma, toteaa Paananen.

– Muualla maailmalla on toisin. Luin hiljattain yhden tutkimuksen, jossa kerrottiin, että esimerkiksi MS-taudin hoitoon Espanjassa yli 70 % käyttää vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoja, Kanadassa ja Australiassa yli 80 %.

Paanasen mielestä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot pitäisi integroida osaksi julkista terveydenhoitoa, ja saada Kela-korvattavuuden piiriin.

– Ihmisillä tulisi olla aito oikeus ja valinnanvapaus valita itselleen parhaiten sopiva hoitomuoto.

Marjo Paananen huomauttaa, että vaihtoehtohoitoja rajaava laki ei tarkoittaisi vain sitä, että joku ei saisi jotakin hoitaa, vaan laki kieltäisi monia ihmisryhmiä, esimerkiksi raskaana olevia, syöpää sairastavia tai mielenterveysongelmista diagnoosin saaneita hakeutumaan täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin.

– Tällainen holhous johtaisi helposti salailuun.

– Lääkäristä tulisi myös valvova viranomainen. Esimerkiksi huumeiden käytöstä voisi jatkossakin kertoa lääkärille, mutta mikäli hoitojen käyttökiellon lailla saanut ihmisryhmä kertoisi käyttävänsä luontaisia hoitomuotoja, saisi sekä hoitomuotojen käyttäjät että niiden antajat poliisit peräänsä, Paananen kärjistää.

Mielipiteensä Marjo Paananen haluaa saada myös toteutumaan lainsäädännöllistä tietä. Hän on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa Seitsemän tähden liikkeessä Keski-Suomen vaalipiirissä. Luontaisia hoitomuotoja osaksi julkista terveydenhoitoa ajava Paananen on myös rokotuskriittinen sekä vastustaa lääketehtaiden ylivaltaa.

Paananen kannattaa perustuloa.

– Perustulomallissa esimerkiksi työttömät voisivat tehdä pieniä pätkätöitä, ilman että erilaisista poikkeamista seuraa valtava byrokratia ja muutoksia työttömystukeen. Perustulo kannustaisi aktiivisuuteen nykymalleja paremmin, Paananen uskoo.

Maahanmuuttokriittinen Paananen huomauttaa myös sellaisesta asiasta, että monet maahanmuuttajat tulevat traumatisoivilta sota-alueita.

– Heidän mahdollisten traumojen huomaamatta ja hoitamatta jääminen saattaa olla merkittävä uhka monelle yhteiskunnan osa-alueelle, erityisesti turvallisuudelle.

Maaseudun ja maakuntien elinvoiman turvaaminen on niin ikään Marjo Paanaselle tärkeää, hänen mukaansa Suomea ei tule kehittää yksinomaan metropolialueen näkökulmasta.

”– Luin hiljattain yhden tutkimuksen, jossa kerrottiin, että esimerkiksi MS-taudin hoitoon Espanjassa yli 70 % käyttää vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoja, Kanadassa ja Australiassa yli 80 %. ”