Painonnostaja ja olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemestä kertova uutuuskirja on myynnissä Kärkkäisellä

Kaarlo Kangasniemi voitti painonnostossa kaiken, mitä voitettavissa oli. Hän tuntee yleisön hurmoksen ja kansan tuomion. Kansa ei armahda sankariaan.

Teksti: Reetta Reinman

Painonnoston olympiakultamitalisti Kaarlo Kangasniemi , Kulta-Kalle, 78, nosti painoja ensimmäisen kerran 6-vuotiaana. Lapsuudessa hän harrasti urheilua monipuolisesti; voimalajien lisäksi hiihtoa, jalkapalloa ja yleisurheilua.

– Lapsena on äärimmäisen tärkeä harrastaa urheilua hyvin monipuolisesti, näin kunnon osa-alueet pääset kehittymään tasaisesti, hän korostaa.

Painonnoston harrastamisen hän aloitti tosissaan 14-vuotiaana.

– Voima tarttui minuun hyvin, Kangasniemi toteaa.

– Voitin kaikki mitä oli voitettavissa; nuorukaisena ensin oman kylän mestaruuden, sitten oman seurani, ja siitä sitten piiri-, alue-, Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja Maailman mestaruuden sekä olympiakullan, Kulta-Kalle muistelee.

Voiman ohella Kulta-Kallesta teki erinomaisen painonnostajan hänen kestävyytensä ja kimmoisuutensa, lajissaan hän oli taiturimaisen hyvä. Ennen kaikkea hän harjoitteli määrällisesti runsaasti ja laadullisesti monipuolisesti.

– Harjoittelin 2-3 päivässä, painonostoharjoitusten lisäksi tein erilaisia juoksu- ja hyppyharjoituksia.

– Pidin myös lepopäiviä, ja huolehdin, että mieli pysyy kasassa.

– On äärimmäisen tärkeä hellittää harjoittelua ja pitää lepopäivän, jos alkaa tuntu erilaisia, epämääräisiä sydänoireita, huimaa tai nousee kuume, Kangasniemi muistuttaa urheilijoita.

Hän on sitä mieltä, jos kilpailuissa ei tule menestystä, niin sitten on harjoiteltu väärin. Metodit, määrät ja valmentajatkin ovat epäsopivat.

Kangasniemi muistuttaa myös lihashuollon tärkeydestä.

– Se on erityisen tärkeää painonostossa, jossa keho on todella kovilla. Kun lihashuolto on kunnossa, niin silloin harjoittelukin tarttuu.

Lämpöhoito, vaihtokylvyt, hieronta, kylmähoito, sähköhoitokin – Kangasniemen aktiiviaikoina 1960-luvulla lihashuoltomuotoja oli jo tarjolla vaihteleva ja runsas määrä.

– Valitettavasti minä aika lailla laiminlöin lihashuollon, siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen ei ollut varaa.

Lihashuollon laiminlyönti on hänen mukaansa merkittävä syy kärsimiinsä lukuisiin loukkaantumisiin.

– Lihakset eivät kestäneet hoitamattomina ankaraa harjoittelua.

Kangasniemi on joutunut läpikäymään lukuisia leikkauksia.

Hän oli koko urheilu-uransa ajan palkkatyössä.

– Ensin olin konepajatöissä valimolla. Se oli likaista hommaa, keuhkot aina pölyssä, huippu-urheilijalle täysin sopimaton työ.

Sitten Kangasniemi meni Rauma-Repolan tehtaalle kokoamaan paperikoneita. Sieltä rakennustöihin Valli&Santala Oy:n rakennusliikkeelle.

– Rakennusfirman omistaja oli sitä mieltä, että urheilu-urani ei kestä sitä, että teen raskaita töitä rakennuksella. Hän järjesti minulle fyysisesti kevyemmän työ koulun vahtimestariksi. Tästä olen edelleen hänelle todella kiitollinen.

Perhe, vaimo ja kolme lasta, maadoitti Kulta-Kallea sopivasti arkeen. Kotona oli iso puutarha, jossa tehtiin yhdessä töitä ja kasvatettiin terveellisen ruokavalion aineksia. Kaarina -vaimo työskenteli Porissa Meriporin uimahallissa kassanhoitajana.

– Mutta pelkillä kasviksilla voimalajeissa ei millään voi pärjätä. Lihan proteiini rakentaa lihasta, erityisesti nautaeläinten liha, Kalle sanoo.

– Isäni sanoi aina, että antaa lehmän syödä rehut, minä syön lehmän! hän naurahtaa.

– Vaimolleni Kaarinalle olen kiitollinen, että hän teki hyvää ja ravitsevaa ruokaa.

Kaarina Kangasniemi menehtyi syöpään vuonna 2009. Rinnalleen Kalle on löytänyt uuden vaimon, pietarilaissyntyisen Marinan.

Liikunta kuuluu edelleen Kaarlo Kangasniemen elämään. Hän treenaa kuntosalilla kolmesti viikossa, pyöräilee ja kävelee.

Paino pysyy 80 kilossa.

– Puntarissa ei tarvitse käydä, sillä iltaviiden jälkeen en tee edes voileipää – eihän nukkumiseen tarvita energiaa, toteaa Kalle.

Vuoden 1968 olympialaisten aikaan anaboliset steroidit eivät olleet vielä kiellettyjä, ja niiden käyttö oli melko yleistä.

– Dopingia on aina ollut urheilussa. Yleisö tykkää, että tulokset nousevat. Jo antiikin aikana olympialaisissa pureksittiin kokapuun lehtiä suoritustehon parantamiseksi, sanoo Kangasniemi, joka on oman dopingin käyttönsä tunnustanut, mutta muistuttaa, että hänen aktiiviaikaan ne eivät olleet kiellettyjä.

– Itse kutsun myös tuloksilla keinottelua dopingiksi, sitä että tuloksista sovitaan etukäteen – pidän tätä erityisesti epäurheilijamaisena ja tuomittavana. Urheilussa on nykyään kyse isoista rahoista. On ikävää, että rehti kilpailu on uhrattu rahan alttarille, toteaa Kangasniemi.

Urheilutoimittaja Seppo Heiskari on kirjoittanut Kaarlo Kangasniemestä yli 350-sivuisen kirjan Urheilun Valot ja Varjot. Tänä kevättalvena ilmestyneen kirjan on kustantanut ruotsalainen kustantaja Kjell Palmberg. Kirja on suomenkielinen. Se on myynnissä Kärkkäisellä.

Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja mukaansatempaavalla tavalla Kaarlo Kangasniemen elämäntarina. Kangasniemi ei sanoissa säästele urheilujohtoa eikä mediaa. Kirjassa on myös Kangasniemen kirjoittamia elämänmakuisia runoja.

”– Pelkillä kasviksilla voimalajeissa ei millään voi pärjätä. Lihan proteiini rakentaa lihasta, erityisesti nautaeläinten liha.”
”– Valitettavasti minä aika lailla laiminlöin lihashuollon, siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen ei ollut varaa.”