Verokertymän tarve ei ole vähentynyt
Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu korkeaan veroasteeseen, tunnolliseen veronmaksuun ja vahvoihin julkisiin palveluihin. Tarvitsemme kertymiä myös eläkkeiden maksua varten. Julkista sektoria moititaan usein pöhöttyneeksi, MUTTA sen tehtävät ovat voimakkaasti lakisidonnaisia.
On myös esitetty julkisen palvelun hintaerittelyä kulurakenteen verrattavuuden vuoksi.
Onko mahdollista luoda ”julkinen bisnes” vai annammeko yksityisen rahastaa terveydellämme ja sijoittaa verottamatta jääneitä voittoja ns. veroparatiiseihin tai sallia toimipaikan omistus ulkomaisiin käsiin?
Olemme luoneet yhteiskuntaamme liian raskaan ja kalliin byrokratian. Muun muassa maakuntalehti Kaleva toi esiin, kuinka monta pomoa yhdellä sairaanhoitajalla on.
En sairaanhoitajana arvostele ketään, silti alalla työskennelleenä oletan, että yksittäinen hoitaja pystyy hyvin omaa työtään johtamaan. Olemme silti lakien kautta säätäneet lisää hallintoa, jota suorittamaan tarvitaan tekeviä hallinnon työntekijöitä.
Byrokratia rasittaa julkisen sektorin kautta koko kansantaloutta.
Valtio yrittää lisätä tuloja verottamalla samalla lisäten kannattamattomuutta yhteiskunnan elintärkeillä aloilla. Polttoaineverolla suorastaan tuhotaan metsäteollisuuden työpaikkoja.
Puun kuljetusmatkojen pidentyessä kustannusrasite siirtyy kantohintaan ja se myyntihaluun. Metsäsektori on edelleen yli viidennes maamme viennistä ja näin ollen merkittävä työllistäjä. Metsiemme raaka-aineiden kuljettaminen jalostuspaikalle on yhä kalliimpaa.
Turhien kulujen karsinta antaa yrittäjille mahdollisuuksia työllistää lisätulojen kautta ja vientiteollisuudelle edellytyksiä onnistua. Hyvin toimivat yritykset ovat ”yhteiskunnan työntekijöitä”, jotka tilittävät keräämiään lakisääteisiä veroja eri yhteiskunnan tahoille.
Lisätulojen lisäksi pitää karsia liikoja menoja ja antaa yrittäjyydelle ja vientiteollisuudelle edellytykset toimia.
Eurotalous ahdistaa. Vahvan euron vuoksi ainoa tapa reagoida nousevien kustannusten hiivuttamiin markkinoihin on lopettaa kannattamaton työ. Ruotsi ei liittynyt euroon, koska siellä ymmärrettiin, ettei joustamattomien työmarkkinoiden kanssa sovi yhteen joustamaton valuutta.
Meillä siis ei jousta valuutta, eivätkä työmarkkinat. Vartiainen ja Borg eivät yllättäneet ketään, vaikka esittivät asiat ajattelematta äänestäjiä. Milläs tiellä ollaan?
Pirkko Mattila
Kansanedustaja, kansanedustajaehdokas (Perussuomalaiset)