Hyvä liikkuvuus tärkeää voimanostossa

– Lisäsuolan käyttö estää krampit ja vähentää loukkaantumisriskiä

Maailmanmestaruustasolla menestynyt, ylivieskalainen Jarkko Perttula suosittelee voimanostoa kaikille, jotka haluavat kokeilla oman suorituskykynsä rajoja. Ikä ei tässä voimalajissa ole este. Tekniikka voimanostossa pitää olla kohdallaan ja kehonhuoltoon on panostettava.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Jenni Rättyä

Ylivieskalainen Jarkko Perttula , 25, aloitti voimanostoharrastuksen kilpailumielessä vuonna 2009. Sitä ennen hän oli treenannut vuoden verran kuntosalilla.

– Voimanoston pariin minut sai eräs pitkän linjan voimanostaja. Treeniäni kuntosalilla katsoessaan hän totesi, että pärjäisit noilla tuloksilla kilpailuissa, Jarkko kertoo.

Voimanostossa on kolme osalajia: jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto.

– Näissä voimanoston osalajeissa olen suhteellisen tasainen, mutta jalkakyykky on lähes aina ollut bravuurilajini. Parannettavaa olisi luonnollisesti joka osa-alueella! Jarkko naurahtaa ja jatkaa:

– Olen suhteellisen liikkuva ja notkea voimanostajaksi, tämä heijastuu siten, että olen onneksi säästynyt isoilta urheiluvammoilta, jotka ovat vaarana lajissa, jossa painot ovat suuria.

Menestystä on jo nyt tullut roimasti, aina MM-pronssia myöten.

Varsinaisen voimaharjoittelun Jarkko tekee kuntosalilla 4–5 kerran viikontreeneillä. Hän harjoittelee kerrallaan parin tunnin verran.

– Kun kisoihin on pidempi aika, teen peruskuntotreeniä hieman pienemmillä kuormilla ja pidemmillä toistomäärillä. Kisakaudella painoa roimasti lisää tankoon ja hieman lyhempää sarjaa.

Jarkon voimaharjoittelu koostuu voimanoston pääliikkeistä eli jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta ja maastanostosta. Lisäksi hän tekee näitä tukevia apuliikkeitä jokaisella harjoituskerralla.

– Apuliikkeet ovat eri lihasryhmiä harjoituttavia liikkeitä, kuten esimerkiksi keskivartaloa, yläselkää ja olkapäitä vahvistavia liikkeitä.

Perusperiaate Jarkon treenissä on, että kuorman määrästä riippumatta liikenopeus pidetään hyvänä ja tekniikka aina kunnossa.

Kestävyyskunto hoituu, kun Jarkko pitää salilla treeni-intensiteetin aina korkealla. Jarkko myös lenkkeilee säännöllisesti. Liikkuvuuteensa hän satsaa suuresti.

– Liikkuvuuteen panostan venyttelyllä ja lajinomaisella liikkuvuusharjoittelulla. Teen palauttavia harjoituksia sekä keppi- ja kuminauhajumppaa.

Jarkko korostaa, että lantion alueen liikkuvuus on äärimmäisen tärkeää voimanostossa.

– Lantion alueen kireydet haittaavat suorittamista. Voimanostossa perusliikkeistä jalkakyykky ja maastanosto lähtevät lantiosta, sen on oltava elastinen.

Kehonhuoltona hänellä on säännöllistä venyttelyä ja hierontaa. Lisäksi palauttavat harjoitteet sekä aineenvaihduntaa nopeuttavat hoidot ovat tärkeä osa kehonhuoltoa.

– Näitä aineenvaihduntaa tehostavia hoitomuotoja minulla ovat talvella avantouinti, ympäri vuoden kuuma sauna-kylmä suihku -vuorottelu sekä makuupussin näköinen infrapunapussi, jossa olen 2-4 kertaa viikossa 15-45 minuuttia kerrallaan. Infrapunapussista voi valita lämmittävän tai palauttavan ohjelman. Se on todella tehokasta hoitoa, Jarkko kertoo.

Ravinto on tärkeä osa voimailijan harjoituskokonaisuutta.

– Tosin ravinnosta ei saa tehdä elämää suurempaa asiaa, sanoo Jarkko.

– Itse seuraan vuorokausitasolla omaa ravitsemustani ja nesteytystäni. Periaatteena on, että energiaa tulee olla treeneihin riittävästi ja sen tulee olla laadukasta.

Jarkon ravitsemuksen runko koostuu perusruoasta: lihaa, kalaa, kanaa, riisiä, perunoita, pastaa sekä vihanneksia ja hedelmiä.

– Näitä täydennän tarpeen mukaan laadukkailla lisäravinteilla.

Vitamiineista ja kivennäisaineista Jarkolla on säännöllisessä käytössä monivitamiini, D-vitamiini ja magnesium. Jodipitoista suolaa tai kristallisuolaa hän käyttää päivittäin lisäsuolana 10-15 grammaa.

– Lisäsuolan käyttö estää krampit ja vähentää loukkaantumisriskiä.

Treeniin Jarkko buustaa ravitsemustaan nesteyttäjällä, treenilaturilla, lisäproteiinilla ja aminohapoilla.

Mitaleita , ennätyksiä ja mestaruuksia Jarkolle on vuosien saatossa kertynyt iso määrä.

– Merkittävimmät avaimet menestykseen ovat hyvä valmennus, pitkäjänteisyys treeneissä ja halu menestyä. Tämä tarkoittaa sitä, että lajista on tehtävä itselleen elämäntapa. Urheilijan tulee olla valmis panostamaan täysillä tuloksia saadakseen; aina kovaa, mutta fiksua harjoittelua unohtamatta. Totta kai lahjojakin täytyy lajiin olla, Jarkko pohdiskelee.

Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on välttää loukkaantumiset ja nousta voimanoston yleisessä sarjassa kansainvälisille lavoille aina sellaisessa kunnossa, että menestymisen mahdollisuudet ovat realistiset.

– Seuraavia kisoja en ole vielä lyönyt lukkoon, mutta todennäköisesti syksyllä nousen seuraavan kerran kisalavalle.

Jarkko kilpailee voimanostossa yleisessä sarjassa alle 105-kiloisissa. Hän on 171 senttiä pitkä, painoa on tällä hetkellä 108 kiloa.

Voimanoston taso on Jarkon mukaan Suomessa on kova, ja noususuuntainen kaiken aikaa.

– Yleisen tason pitää kuitenkin vielä nousta paljon, jotta ollaan samalla viivalla itäblokin maiden kanssa. Maailmalla itäblokin ja jenkkien voimanostajat menevät menojaan kansainvälisissä kisoissa, sanoo Jarkko.

Hän suosittelee voimanostoa kaikille, jotka haluavat haastaa itsensä suorituskykyä mittaamalla.

– Ikä ei ole este voimanoston aloittamiselle. Pitää myös muistaa, että kukaan ei ole mestari syntyessään.

Jarkko Perttula työskentelee Kärkkäisen Ylivieskan tavaratalossa vahtimestarina. Työnantajan kannustava suhtautuminen harrastukseen ilahduttaa.

– Kärkkäinen tukee harrastustoimintaani laadukkaiden lisäravinteiden sekä urheilutekstiilien ja urheiluvälineiden myötä. Siitä iso kiitos.

”– Kun kisoihin on pidempi aika, teen peruskuntotreeniä hieman pienemmillä kuormilla ja pidemmillä toistomäärillä. Kisakaudella painoa roimasti lisää tankoon ja hieman lyhempää sarjaa.”

MITÄ?

MITÄ?