– Vaihtelu kahden työn välillä pitää virkeänä

Otsoni säilyttää keräkaalin + 2 asteen kylmähuoneessa pitkään tuoreena

Torkkelin perheen hapankaali ja hapatetut kurkut ovat lisäaineettomia ja säilöntäaineettomia, käsityönä valmistettuja lähituotteita Kangasalta.

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Kimmo Torkkeli

Torkkelin perheyrityksen perustajat, Tanja ja Vitali Torkkeli jakavat aikansa kahden työn välillä. Heillä molemmilla on musiikkialalla työpaikat. Lisäksi he valmistavat hapankaalia ja hapankurkkuja sekä kurkkusalaattia.

Vitalin isä, Äyräpäässä vuonna 1927 syntynyt Leo Frans Torkkeli teki Vitalin lapsuudessa hapankaalit itse omalla reseptillä. Samalla reseptillä valmistuu nyt Torkkelin perheen hapankaali.

Torkkelin perhe valmistaa täällä hetkellä kymmentä erimakuista hapankaalia. Perinteisen hapankaalin lisäksi hapankaaliperheeseen kuuluu muun muassa inkiväärillä, kuminalla, punajuurilla, chilillä, valkosipulilla, piparjuurilla, sitruunalla, ananaksella ja omena-karpalolla maustettua hapankaalta. Myös suolakurkuista on useita makuvaihtoehtoja perinteisen venäläisen suolakurkun lisäksi. Kurkut he kasvattavat itse kasvihuoneessaan.

Torkkelin hapankaalit tehdään käsin ”vanhanaikaisesti”.

– Keräkaali, porkkana ja suola survotaan; silloin siinä alkaa keräkaalin oman sokerin kautta spontaani käymisprosessi ja syntyy aitoa maitohappobakteeria, Tanja Torkkeli sanoo.

Asiakkaiden palautteet ovat hämmentäneet ja yllättäneet Torkkelin perheen.

– Maailman parasta, taivaallista, tajuttoman hyvää. Suuri kiitos meidän asiakkaillemme heidän kannustavista palautteistaan. Se on antanut meille voimia ja jaksamista eteenpäin, Tanja kiittää.

Torkkelin perheen hapankaalia ja suolakurkkua sekä kurkkusalaattia on myynnissä päivittäistavarakaupoissa Pirkanmaan ja Keskimaa alueella sekä toritapahtumissa.

Hapankaalia Torkkelit tekevät ympäri vuoden. He käyttävät vain suomalaisia raaka-aineita.

– Tukkukauppa myy keräkaalit teollisuustuotannolle viimeistään helmi-maaliskuussa. Kaalin tukkumyyjien mielestä kaali ei säily pitempään. Me ostamme varastoon isomman määrän Suomessa kasvatettu keräkaalia. Meillä se säilyy elokuun asti kylmähuoneessa, + 2 asteen lämpötilassa. Toinen kaalin hyvän säilymisen tae on otsoni, kertoo Tanja.

Hän on tutustunut otsoniin kosmeettisten hoitojen kautta. Hän on kymmenisen vuotta käynyt otsonia hyödyntävissä kosmetologihoidoissa Tampereen Otsoniterapiassa erikoissairaanhoitaja Alla Honkasen vastaanotolla.

Torkkelit ovat hankkineet elintarviketuotantoonsa otsonigeneraattorin, jonka ilmaan puhaltaman otsonin avulla he puhdistavat kerran viikossa tuotantotilojensa kylmähuoneen.

– Otsoni tappaa bakteerit sekä virukset ja sieni-itiöt. Käytämme otsonia myös tuotantopuolella puhdistamiseen, Tanja kertoo.

Alla Honkanen huomauttaa, että terveyden- ja kauneudenhoidossa käytetään täysin toisenlaisia, lääketieteellisiä otsonilaitteita kuin mitä teollisuuden käyttämät tekniset laitteet, muun muassa otsonigeneraattorit ovat.

– Myös teollisuuden käyttämien teknisten laitteiden otsoni on täysin erilainen pitoisuudeltaan kuin lääketieteellisesti käytetty. Teollisuuskoneita ei missään nimessä saa käyttää ihmisten hoitamisessa, korostaa Honkanen.

Hapankaalin ajatellaan olevan alun perin venäläistä ruokaa, mutta venäläiset eivät ole keksineet hapankaalia. Kun Pietari Suuri (1672–1725) oli laivanrakennusopissa Saksassa, Hollannissa ja

Englannissa, hän toi hapankaalin valmistustaidon Venäjälle, keripukkia vastaan.

Maitohapporikkaan ja runsaasti C-vitamiinia sisältävän hapankaalin Tanja Torkkeli on todennut olevan erinomainen vatsan hyvinvoinnista huolehtija, painon balanssissa pitäjä ja vastustuskyvyn nostaja.

– Pianokoulussani olen paljon lasten kanssa, en ole sairastanut flunssaa moneen vuoteen, hän sanoo.

Vähäkalorisessa hapankaalissa on 20 kaloria 100 grammassa. Hapankaali korkea kuitupitoisuus auttaa suolen peristalttista liikettä, ja vauhdittaa näin suolen toimintaa.

– Valkokaalia hapatettaessa muodostuu paljon veren hyytymiseen vaikuttavaa K-vitamiinia, joten sitä ei suositella verenohennuslääkkeitä käyttäville, Tanja huomauttaa.

Suomeen Tanja Torkkeli ja hänen miehensä, Vitali Torkkeli ovat tulleet 1991. He asuivat tuolloin Petroskoissa, kuten olivat asuneet koko aikuisikänsä.

– Olemme tutustuneet 16-vuotiaina Petroskoissa musiikkiopistossa.

Tanja on syntyisin Moldovasta, Vitali Kontupohjasta.

Suomeen muuton kimmokkeena oli se, kun Jämsänkosken kaupunki kutsui heidät 1991 pianon- ja viulunsoitonopettajiksi. Viisitoista vuotta Tanja Torkkeli ajoi päivittäin Kangasalalta Jämsänkoskelle töihin.

– Päivittäinen ajaminen oli raskasta ja olenkin hyvin tyytyväinen, että vuonna 2006 perustin oman pianokoulun Kangasalalle, jossa asumme.

Syksyllä hän avaa pianokoulun opetuspisteen Laukaaseen.

Vitali Torkkeli työskentelee I-viulistina Tampereen Filharmoniassa. Kurkunviljely sekä hapankaalin ja -kurkkujen valmistus, hallinnolliset työt sekä markkinointi vuonna 2008 perustetussa Torkkelin perheyrityksessä ovat molemmille toinen merkittävä työsarka.

Perheen lapset ovat aktiivisesti mukana hapankaaliyrityksessä. 35-vuotias Mila Tiittanen (os. Torkkeli), hoitaa viestintää ja auttaa markkinoinnissa. Leo Torkkeli , 34, vastaa tuotannosta. Lapsenlapsia on neljä, kolme poika ja yksi tyttö.

– Kaikki lastenlapsemme tykkäävät suolakurkuista ja hapankaalista. Toivotaan, että yritykselle on aikoinaan jatkajia! Tanja toteaa.

Paitsi pianonsoiton opettajaksi Tanja Torkkeli on opiskellut bibliografiksi. Bibliografiaa hän on opiskellut Pietarin yliopistossa. Bibliografioita käytetään työvälineenä muun muassa kirjastoissa ja tutkimuksissa.

Pianonsoittoa hän on opiskellut Petroskoissa ja pätevöitynyt pianonsoiton opettajaksi Jyväskylän konservatoriossa erikoistumisalanaan varhaiskasvatus.

Pianokoulu Tanja Torkkelin oppilaat aloittavat pianonsoiton opinnot yleensä 4–6 vuoden iässä. Hän soveltaa yksilöllistä opetusmetodiikkaa kunkin lapsen omien erityisominaisuuksien mukaisesti.

Tanja Torkkelin oppilaat ovat menestyneet hyvin valtakunnallisissa pianokilpailuissa.

– Vaikka töitä on paljon, niin vaihtelu oman ”varsinaisen” työn sekä hapankaalin ja -kurkkujen valmistamisen ja markkinoimisen välillä pitää mukavasti virkeänä, Tanja sanoo.

”– Kaikki lastenlapsemme tykkäävät suolakurkuista ja hapankaalista. Toivotaan, että yritykselle on aikoinaan jatkajia!”

MITÄ?