Suomalaiset, patentoidut Speedset-liukukiskot pitävät moottorikelkkailijat turvallisesti reitillä

Moottorikelkan telaston liukukiskojen sulaminen on iso ongelma vallankin nykytalvien jäisillä ja vähälumisilla kelkkareiteillä. Kotimaiset Speedset-liukukiskon kestävät painetta ja lämpöä sekä polanteisia ja jäisiä reittejä. Ne valmistetaan puusta.

Teksti: Reetta Reinman

Kerimäkeläiset SM-sarjan moottorikelkkaendurokilpailijat Joni Behm ja Mikko Hämäläinen ovat tyytyväisiä laukaalaisen Jouni Palosen kehittämiin ja valmistamiin moottorikelkan telastossa käytettäviin Speedset-liukukiskoihin, erityisesti niiden mahdollistamaan turvalliseen ajamiseen.

Palosella on liukukiskoihin patentti. Idea liukukiskojen kehittämiseen syntyi, kun hän ajoi moottorikelkalla kilpaa ovaalin muotoisella, jäisellä raviradalla.

– Kisoissa ongelmaksi muodostui moottorikelkan liukukiskojen sulaminen. Sulamista yritettiin estää monenlaisin keinoin: erilaisilla jäähdytysjärjestelmillä, nesteillä ja raapoilla.

Ne eivät kuitenkaan toimineet. Pahimmillaan liukukiskot piti vaihtaa jopa viiden kilometrin ajon jälkeen.

Palonen valmistaa patentoimansa Speedset-liukukiskot eteläamerikkalaisesta kovapuusta.

– Tämä Etelä-Amerikassa viljeltävä bongossi-puu on yksi maailman tihein, sitkein ja kovin. Se ei kellu veden pinnalla, on palamaton ja kestää äärimmäisiä säänvaihteluita.

Puualan teknikko Palonen kokeili liukukiskojen tuotekehitystyössään pariakymmentä eri puulaatua. Bongossi osoittautui parhaimmaksi. Se on kuitenkin hintavaa. Kuutio maksaa noin 5000 euroa, kun esimerkiksi koivukuutio maksaa noin 600 euroa.

– Laadusta ei ole syytä tinkiä, Palonen toteaa.

Hän kertoo olleensa aluksi vähän skeptinen puisten liukukiskojen toimintaan.

– Käytännössä ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi niin kilpailijoilla, harrastajilla kuin pilkkijöillä ja retkeilijöillä sekä ajettaessa meren jäällä.

Liukukiskon idea on mahdollistaa moottorikelkalla ajaminen jäällä, vähälumisilla polanteilla sekä jäisillä tienpohjilla eli ongelmallisilla ajokeleillä, kun moottorikelkkaan tarvitaan sellainen liukukisko, joka kestää painetta ja hetkellistä lämmön nousua sulamatta ja kiinnileikkaamatta.

– Vähälumisina talvina ongelma on, että moottorikelkkareiteillä on jäätä, soraa sekä metsäreiteillä oksia ja metsänpohjaa. Tämä on huomioitava turvallisuusriski. Tarvitaan liukukisko, joka ei sula, Palonen korostaa.

Speedset-liukukiskoja on kahta eri kokoa. Alle 1500 millin liukukisko maksaa noin 138 euroa pari. Pidempi 1500-1720 millin noin 148 euroa pari. Speedset-liukukiskoja on myynnissä Kärkkäisellä.

Palosen keksinnön perusoivallus on se, että kitkan aiheuttama lämpö johdetaan pois käyttämällä telamaton metallisolkia vasten olevassa liukukiskon liukupinnassa puuta.

– Perusajatuksen oivaltamisen esteenä on luonnollinen ajatus siitä, että liukupinnalla puu kuumenee, hiiltyy, haurastuu tai syttyy palamaan. On ajateltu myös, että puun imiessä vettä itseensä se turpoaa ja muuttaa muotoaan. Puu kuitenkin toimii liukupintana yllättävästi. Se johtaa lämpöä pois, eikä kuumene liikaa ääriolosuhteissakaan ja säilyttää muotonsa.

– Puun käyttöä liukukiskojen materiaalina puoltaa myös sen luontoystävällisyys, toteaa Palonen.

Moottorikelkkaendurokilpailijoilta Joni Behmiltä ja Mikko Hämäläiseltä Jouni Palonen saa hyvää dataa Speedset-liukukiskojen toimivuudesta äärimmäisissä kilpailuolosuhteissa. Moottorikelkkaenduron SM-Proon luotettavuuskilpailu, jossa ajetaan siirtymä- ja maastokokeita. SM-kilpailuvaatimus on noin 100 kilometrin verran maastokokeita sekä siirtymät, jotka asettavat sekä ajajan että kelkan kunnon koetukselle. Erikoiskokeita ajetaan monesti tuntemattomassa maastossa.

Behm ja Hämäläinen ovat menestyneet hyvin SM-Pro -luokan moottorikelkkaendurossa. Vuonna 2019 Hämäläinen sijoittui kolmanneksi ja Behm viidenneksi. Tänä vuonna viiden osakilpailun SM-sarjan ensimmäinen kilpailu ajetaan helmikuussa Vaalassa. Loppukilpailu käydään maaliskuussa Sallassa.

Behm ja Hämäläinen harmittelevat, että vieläkään eli joulukuun puolivälissä (haastatteluhetkellä) Kerimäellä ei ole lunta. Moottorikelkan ajotreeniin pitää ajaa ensin autolla pitkä matka. Molemmat ovat käyneet marras-joulukuussa ajamassa Levillä ja Rukalla.

– Kun vain lunta on, niin meillä Kerimäellä on hyvät moottorikelkkareitistöt, toteaa Hämäläinen.

Hän on ajanut moottorikelkkaenduroa yhtäjaksoisesti kilpatasolla vuodesta 2013, ja sitä ennen kilpatasolla vuosina 2005-2009. SM-hopeaa hän voitti 2008.

35-vuotias Joni Behm on ajanut SM-tasolla vuodesta 2011. Kevyemmällä kelkkatasolla hän aloitti 2005.

Behmillä ja Hämäläisellä on allaan Arctic Catin moottorikelkat.

– Arctic Catin moottorikelkat ovat selkeitä rakenteeltaan. Ne ovat vahvoja ja kestäviä, ja niitä on helppo huoltaa. Olen myös tykästynyt Arctic Catin kelkkojen ajoasentoon, toteaa Hämäläinen.

Behm myös myy Arctic Catin kelkkoja ja varaosia sekä huoltaa niitä Kerimäellä vaimonsa kanssa omistamalla huoltoasemalla. Naapurikaupungissa Savonlinnassa hänellä on kesäaikaan veneitä huoltava pienvenetelakka.

41-vuotias Hämäläinen toimii niin ikään yrittäjänä, perheyrittäjänä kolmannessa polvessa. Hämäläinen omistaa sisarensa kanssa hake- ja energiapuukauppaa tekevän sekä metsähakkeesta lämmitysenergiaa kiinteistöille ja kaupungeille kaukolämmöksi jalostavan ja myyvän yritysperheen.

Moottorikelkkaendurokilpailijaksi Hämäläinen toteaa olevansa suurikokoinen. Mies on 182 senttiä pitkä. Painoa on 110 kiloa.

– Ajaminen vaihtelevilla ja vaativilla reitistöillä olisi varmasti helpompaa, jos olisin pienikokoisempi, mutta tämän painon kanssa on nyt vain tultava toimeen! hän naurahtaa.

Hänellä kehon liikkuvuus pysyy laajana crossfit-harjoittelun avulla. Crossfitiin kuuluu lihasvoima-, kestävyys-, nopeus- ja notkeusharjoitteita. Lisäksi Hämäläinen pelaa jääkiekkoa ja pesäpalloa sekä pyöräilee. Oheisharjoittelua tulee 5-6 kertaa viikossa ja lisäksi päälle ajoharjoittelu.

– Kaikki oheisharjoittelulajini tukevat moottorikelkkaendurossa tarvittavia kestävyyskuntoa, lihasvoimaa, sähäkkyytä ja räjähtävää nopeutta sekä hyvää koordinaatiokykyä, hän kertoo.

”– Puu toimii liukupintana yllättävästi. Se johtaa lämpöä pois, eikä kuumene liikaa ääriolosuhteissakaan ja säilyttää muotonsa.”
”– Etelä-Amerikassa viljeltävä bongossi-puu on yksi maailman tihein, sitkein ja kovin. Se ei kellu veden pinnalla, on palamaton ja kestää äärimmäisiä säänvaihteluita.”
”– Arctic Catin moottorikelkat ovat selkeitä rakenteeltaan. Ne ovat vahvoja ja kestäviä, ja niitä on helppo huoltaa.”