Osto- ja myyntiliikettä Oulun keskustassa pyörittävä Jorma Miikki soisi, että kolme-nelikymppiset innostuisivat keräilystä. Uusi ja vanha täydentävät hänen mukaansa mukavasti kotien sisustusta, ja keräilyesineisiin kätkeytyy paljon arvokasta historiatietoa.

Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Sininen Pysäkki

Sinisen Pysäkin kauppias, oululainen Jorma Miikki aloitti kirpputorityöt 1993.

– Leipä ajoi kirpputorityöhön. Jäin 1993 Oulun Rauta Ruukin tehtaalta työttömäksi, ja oli löydettävä uusi työ.

Veri veti kauppiaaksi.

– Jonkinsortin kauppaa olen tehnyt 9-vuotiaasta saakka, jolloin aloitin pussittamalla jauhoja ja sokeria Osuuskaupassa, nyt 66-vuotias Miikki kertoo.

Hän on asunut pikkupojasta saakka Oulussa. Syntyisin Miikki on Imatralta. Hänen isänsä on luovutetusta Karjalasta, Koiviston seudulta, äiti on pohjoispohjalaisia.

Sinistä Pysäkkiä Miikki on pyörittänyt 15 vuotta. Parin viime kuukauden aikana reilun 300 neliön kokoista osto-ja myyntiliikettä Oulun keskustassa on mööbleerattu uuteen uskoon. Uudistunut liike on avannut ovensa 11. joulukuuta.

Sininen Pysäkki myy kaikenlaista kodinirtaimistoa, muun muassa huonekaluja, astioita, kirjoja, koruja, tauluja, taide-esineitä, desingia ja valaisimia. Myymänsä tavarat Miikki ostaa pääasiassa kuolinpesiltä.

Hän kertoo, että vanhoista huonekaluista talonpoikaishuonekalut pitävät antiikin ja keräilyn harrastajien keskuudessa aina pintansa.

– Samoin täyspuiset huonekalut sekä vanhat kaapit ja lipastot.

Ajallisesti huonekalujen kerälijöitä kiinnostavat esimerkiksi 1800–1900-luvun vaihteen kaapit sekä 1700-luvulta peräisin olevat yksittäiset tuolit, myös 1950-ja 60-lukujen huonekaluille on kysyntää. 1970-lukua nuorempia huonekaluja ja astioita Miikki ei liikkeeseensä ota myyntiin.

Millainen on Miikin oma koti, onko se kalustettu antiikilla?

– Ehkä puolet uutta ja puolet vanhaa, mutta lekottelusohva on kyllä uustuotantoa. Kahdentoista tunnin työpäivän jälkeen kovalle täyspuiselle antiikkipuusohvalle ei oikein tee mieli köllähtää! Miikki naurahtaa.

Astiapuolella kristalli , vanha lasi ja posliini ovat ikihaluttuja. Samoin hopea.

– Joka jouluksi Siniseen Pysäkkiin kattamani hopeapöytä on näkemisen arvoinen, hän toteaa.

Sinisen Pysäkin kauneimmaksi hopeaesineeksi Miikki nostaa venäläisillä hopealeimoilla leimatun, taoton hedelmämaljan. Kattaushopeiden ohella Miikki myy myös vanhoja hopeakoruja sekä pronssisia koruja. Hopeaesineet hän hinnoittelee esineenä, ei romumetallin hinnan mukaisesti.

”Jonkinsortin kauppaa olen tehnyt 9-vuotiaasta saakka, jolloin aloitin pussittamalla jauhoja ja sokeria Osuuskaupassa.”
”Ajallisesti huonekalujen kerälijöitä kiinnostavat esimerkiksi 1800–1900-luvun vaihteen kaapit sekä 1700-luvulta peräisin olevat yksittäiset tuolit.”