UniikkiHeinolan vuosittaiseksi tapahtumaksi suunnitellun markkinoiden avaus on Heinolan Myllyojalla elokuussa.

Teksti: Pirjo Rasipelto

Tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut UniikkiHeinola - Kädentaito&design järjestää Kädentaidon Markkinat elokuun ensimmäisenä lauantaina Heinolassa, Myllyojalla kello 10-14. Eri alojen käsityötaitajia on ennakkoilmoittautunut lähes kolmekymmentä. Järjestäjien mukaan tilaa on vielä jälki-ilmoittautuvillekin.

Laatua ja yksilöllisyyttä arvostavalle yleisölle markkinat tuovat tarjolle muun muassa koruja, sisustustuotteita, käyttöesineitä ja asusteita. Käsityöalan yrittäjille markkinat tarjoavat kaivatun myyntikanavan. Varastot täyttyivät koronan takia, koska kevään messut ja tapahtumat peruttiin.

Kontiolahtelainen pitsikeramiikkataiteilija Sisko Sutinen ei ole koko yrittäjäurallaan nähnyt vastaavaa. Korona laittoi Tuliaistuvan jälleenmyyntikanavat tukkoon.

– Tästäkin selvitään. Nyt on mahdollisuus lähteä myös uusiin paikkoihin, Sutinen toteaa ja iloitsee etukäteen jo siitä, että saa tavata yleisöä ja muita kädentaitajia.

Minna Forsman suunnittelee ja tekee omalla Meimi Design -tuotemerkillä tekstikoruja ja piensisustustuotteita. Myös Forsmanin on pitänyt etsiä uusia myyntikanavia. Koronakevään aikana hän käynnisti verkkokaupan.

– UniikkiHeinolan markkinat on pilkahdus paremmasta, sanoo Lappeenrannassa yrittäjänä toimiva Forsman.

Lahtelainen taiteilija Leena Jääskeläinen toivoo markkinoiden ja hänen taiteensa kohtaamisen tuovan iloa ihmisten arkeen. Uniikkius on sitä, mitä Jääskeläinen uskoo tämän päivän ihmisten hakevan koteihinsa, joissa esineet ja taulut kertovat tarinaa.

– Kädentaitajien tuotteita ei ole helppo löytää Suomen ”katukuvasta”. Joten olen ilolla mukana markkinoilla taiteeni kanssa edustamassa suomalaista osaamista, sanoo Jääskeläinen.

Satu Pasasen suunnittelemissa Design Pasain -tekstiilituotteissa ympäristöasiat on otettu huomioon käyttämällä kierrätysmateriaaleja sekä muun muassa pellavaa ja hamppua, jotka ovat puuvillaa vähemmän ympäristöä kuluttavia kankaita. Lievestuoreelaisen Pasasen mielestä kuluttajat ovat yhä valveutuneempia myös hankkimiensa tuotteiden hiilijalanjäljistä.

– Asiakkaat usein mainitsevat käsityön korkeasta hinnasta ymmärtämättä täysin tuotteen kulurakennetta. Voi kun jäisikin yrittäjälle se tuotteen koko hinta, mutta leijonaosa siitä menee veroihin ja muihin kuluihin. Onneksi Suomessa on pikkuhiljaa alettu arvostamaan kotimaisen työn laatua, toteaa yrittäjä Sari Väisänen Ihaniasta.

Käsityöalalla Suomessa toimii yli 6500 päätoimista tai sivutoimista yrittäjää. Usea toimii sivutoimisena yrittäjänä saaden päätulon toisaalta. Alan kilpailu on kovaa ja arvonlisäverotus koetaan korkeaksi. Taitoliiton tekemän raportin mukaan yrittäjät toivovat, että arvonlisäverollisen liikevaihdon nykyistä alarajaa nostettaisiin 10 000 eurosta reilusti ylöspäin.

Suurin osa loppukäyttäjän maksamasta hinnasta on käsintehtyä työaikaa, joka ei sisällä vähennettävää arvonlisäveroa. Esimerkiksi Virossa arvonlisäverollisen myynnin alaraja on tällä hetkellä 40 000 euroa.