Tuleva syksy on arvoitus veren tarpeen suhteen. Korona siirsi monia leikkauksia. Kun hoitoruuhkia aletaan purkaa, veren tarve kasvaa.

Teksti: Reetta Reinman

Suomessa verenluovutuksia tarvitaan päivittäin keskimäärin 800. Suomessa voi kerrallaan luovuttaa verta 460 millilitraa. Kustakin luovutetusta veripussista saadaan kolmea eri ainetta: punasoluja, verihiutaleita ja plasmaa. Edellispäivänä eri puolilla Suomea luovutettu vesi työstetään seuraavana päivänä em. verivalmisteiksi Suomen Punaisen Ristin Helsingissä toimivassa Kivihaan tilauskeskuksessa, josta verivalmisteet toimitetaan sairaaloihin ympäri Suomen.

Samalla, kun verivalmisteita tehdään, jokaisesta luovutetusta veriyksiköstä tutkitaan tietyt veren välityksellä tarttuvat taudinaiheuttajat ja veriryhmä.

– Veren tarve on viime vuosina pienentynyt tasaisesti, ja verenluovutusten määrä on sopeutettu vastaamaan tarvetta. Koska Veripalvelun tehtävä on hoitaa verivalmistehuoltoa niin normaali- kuin poikkeusoloissa, tarvittavien verenluovutusten määrä voi vaihdella. Esimerkiksi tämän poikkeuksellisen kevään aikana korona-pandemian alussa veren tarve väheni sairaaloiden supistaessa toimintaansa, ja nyt pandemian helpotettua veren tarve on jälleen kasvanut entiselleen, kertoo Suomen Punainen Risti, Veripalvelun Jyväskylän toimipisteen verenluovutuksen asiakaspäällikkö Liisa Romo .

– Saa nähdä, kasvaako veren tarve vielä alkuvuotta suuremmaksi syksyn aikana, jos koronan aiheuttamaan hoitovelkaa päästään purkamaan, hän pohtii.

Romo korostaa , että verta tulee kerätä tarpeen mukaan, ja tuo tarve tulee osata ennakoida, vaikkakin veren tarve voi vaihdella myös lyhyellä aikajänteellä.

– Hyvin tärkeää on myös se, että verenluovuttajat ovat valmiudessa auttaa. Moni verenluovuttajista onkin antanut meille luvan kutsua heitä luovuttamaan. He reagoivat kutsuihimme toimimalla niiden mukaisesti.

Verenluovutus on turvallista luovuttajalle.

– Verenluovutuksen yhteydessä menetetty rauta korvautuu monipuolisesta ravinnosta saadulla raudalla yleensä noin viiden kuukauden aikana. Jos verta luovuttaa tiheään, voi käydä niin, että elimistö ei ehdi korvata ravinnosta saatavalla raudalla menetettyä rautaa, Romo kertoo.

– Verenluovutuksen aiheuttamaa raudanpuutteen riskiä pyritään ehkäisemään riittävän pitkillä luovutusväleillä ja luovutuksen yhteydessä tarjottavalla rautalisällä hedelmällisessä iässä oleville naisille sekä niille, joiden edellisestä luovutuksesta on alle neljä kuukautta.

Ensi kertaa Suomessa on luovutettu verta vuonna 1913. Tätä nykyä Suomessa on yhdeksällä paikkakunnalla kymmenen kiinteää toimipistettä, joissa useimmissa voi luovuttaa verta jokaisena arkipäivänä. Näiden lisäksi eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain reilut tuhat verenluovutustilaisuutta. Jyväskylän veripalvelutoimisto on yksi Veripalvelun kymmenestä kiinteästä toimipaikasta. Jyväskylän yksikössä työskentelee tällä hetkellä kahdeksan työntekijää, kaikki terveydenhuollon ammattilaisia.

Koronan myötä kiinteisiin veripalvelutoimistoihin tuli verenluovutukseen ajanvaraussysteemi kerrallaan paikalla olevan henkilömäärän hallittavuuden vuoksi. Jyväskylän veripalvelutoimistossa voi luovuttaa verta maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12-18, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 11-16.

– Päivittäin tarvitsemme vähintään 40 luovutusta, kapasiteettia meillä on noin 55 päivittäiselle luovutukselle. Toiveena on, että viikoittain meillä Jyväskylän toimipisteessä verta luovuttaisi 180 henkilöä. Tämä ei aina toteudu, ja siksi tarvitsemme uusia verenluovuttajia, Jyväskylän lisäksi myös eri puolilta Keski-Suomea, Romo toteaa.

Suomessa verenluovutus on lakisääteisesti vapaaehtoista ja maksutonta. Siitä ei saa maksaa rahallista palkkioita, pieniä luovuttajalahjoja voi antaa.

– Tutkimusten mukaan raha tai lahjat eivät olekaan motivaation lähteitä verenluovutukseen, vaan luovuttajia motivoi puhdas auttamisen halu. Ilahduttavaa on, että myös nuoret ovat nykyään innokkaita verenluovuttajia. Moni tekee ensimmäisen luovutuksensa heti, kun täyttää 18 vuotta, Romo iloitsee.

Katso video veren matkasta https://www.youtube.com/watch?v=SIrAnqr5bS4

”– Moni tekee ensimmäisen luovutuksensa heti, kun täyttää 18 vuotta.”

MITÄ?

MITÄ?

​Jotta voit luovuttaa verta, tulee sinun:

* Punasoluvalmisteita leikkauspotilaille

Luovutettuja punasoluja tarvitaan esimerkiksi lonkkaleikkauksissa, sydänleikkauksissa, elinsiirroissa ja muissa suurissa leikkauksissa. Punasoluja tarvitaan myös onnettomuuksien uhrien tai synnyttäneiden äitien hoidossa, jos he ovat menettäneet paljon verta. Punasoluja annetaan myös potilaille, joilla on vaikea anemia esimerkiksi syövän tai munuaisen vajaatoiminnan vuoksi.

* Verihiutalevalmisteita syöpäpotilaille

Luovutettuja verihiutaleita eli trombosyyttejä tarvitaan sekä estämään että hoitamaan verenvuotoja. Verihiutaleita annetaan esimerkiksi verisyöpäpotilaille, joiden oma luuydin ei tuota verihiutaleita rankkojen syöpähoitojen vuoksi. Niitä voidaan antaa myös leikkauspotilaille ja onnettomuuksien uhreille suurten verenvuotojen yhteydessä.

* Plasmalääkkeitä leikkauspotilaille ja vaikeiden sairauksien hoitoon

Plasmasta eroteltua albumiinia käytetään nestehoidossa esimerkiksi palovamma- ja sokkipotilailla. Plasman immunoglobuliineista saadaan lääkkeitä vasta-ainepuutospotilaille ja tulehdustautien estoon. Suomessa luovutetusta verestä eroteltu plasma lähetetään Keski-Eurooppaan tällaisten lääkkeiden raaka-aineeksi. Jääplasmavalmisteita tarvitaan potilaille, jotka ovat menettäneet leikkauksessa tai onnettomuudessa paljon verta.

* Valkosoluvalmisteita tulehduspotilaille

Valkosoluja voidaan antaa potilaille, jotka kärsivät valkosolujen vähyydestä. Valkosoluja annetaan esimerkiksi hoitona sellaisiin henkeä uhkaaviin tulehduksiin, joihin antibioottihoito ei tehoa. Valkosoluvalmisteita tehdään vain tilauksesta, ja luovuttajat kutsutaan niitä varten erikseen.

- olla terve ja tuntea vointisi hyväksi

- olla 18–70-vuotias

- painaa vähintään 50 kg ja enintään 200 kg

- todistaa henkilöllisyytesi

- hemoglobiinisi olla hyvä (naiset vähintään 125 g/l ja miehet 135 g/l)

- asua pysyvästi Pohjoismaissa tai muissa EU- tai Efta-maissa tai Britanniassa

- pystyä täyttämään terveydentilakysely suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi