Raaka-aineita on kaksi: lähdevesi sekä nuoren luomumännyn nila ja kuori

Ravintorenkaan Karin Havupuu-uutejuoma on puettu uudistuneeseen etikettiin. Yli 45-vuotiasta yritystä luotsaa tätä nykyä perustajien tytär.

Havupuu-uutejuoman resepti on edelleen sama kuin kansanparantajien aikaan.

Teksti: Reetta Reinman

Kun Ravintorengas Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Sanna Herttua-Laiho , 41, oli pikkutyttö, hän hörppäsi leikkien välissä puulimsaa. Pullossa oli Sannan isän, Kari Herttuan kehittämällä reseptillä valmistettua Karin Havupuu-uutejuomaa.

Sanna on ollut viime vuoden syksystä saakka Ravintorenkaan ohjaksissa. Töissä hän on ollut Ravintorenkaalla parikymmentä vuotta. Yritys on perustettu 1975. Hänen äitinsä Tuija Herttua on yhä mukana yrityksen toiminnassa. Työntekijöitä Ravintorenkaassa on kymmenen. Yritys toimii Siikaisissa, Pohjois-Satakunnassa.

Karin Havupuu-uutteen resepti ja valmistustapa ovat peräisin 1960-luvulta, jolloin Ravintorenkaan perustaja Kari Herttua, Sanna Herttua-Laihon isä, kierteli ympäri Suomea keräämässä talteen sukupolvilta toiselle siirtynyttä muistiperinnettä männyn kuoresta ja nilasta syntyvän juoman valmistamisesta sekä muusta perinnelääkinnästä ja -hoidoista.

Karin Havupuu-uutejuoman valmistamiseen on koko ajan käytetty samoja kahta raaka-ainetta eli lähdevettä sekä nuoren männyn kuorta ja nilaa.

– Tuote on puhdas luomutuote, ilman mitään lisä- tai säilöntäaineita. Juoman sisältämät fenoliset yhdisteet toimivat luonnon omina säilöntäaineina. Juoman valmistuksessa ei myöskään käytetä kemiallisia liuotusaineita, Sanna korostaa.

Raaka-aineen Ravintorengas hankkii luomusertifioiduista ja luomuvalvonnassa olevista kangasmetsistä Pohjois-Satakunnasta läheltä Pohjanlahden rannikkoa.

– Kaikki puuraaka-aine tulee meille noin 50 kilometrin säteeltä toimipaikastamme, Sanna kertoo.

Hän painottaa, että havupuu-uutejuoman valmistuksessa käytettävät männyt ovat harvennushakkuuikäisiä puita.

– Hakkuuaukeita ei meille puuaineista keräävien sopimusmetsänomistajien jäljiltä synny. Keruutyö on metsänhoidollista työtä.

Ravintorenkaan tehtaalle mäntyraaka-aines tulee jatkojalostukseen neljän metrin runkoina. Havupuu-uutejuomaan käytetään kuori ja nila. Rungot haketetaan. Hakkeella lämmitetään yrityksen toimitilat, noin 350 neliön tuotantotilat ja parinsadan neliön toimistotilat. Tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä bioenergian osuutta investoimalla myös aurinkopaneeleihin.

Kovin tarkasti Sanna ei havupuu-uutejuoman valmistusprosessia avaa.

Karin Havupuu-uutejuoma on valittu kahdesti Vuoden luontaiselintarvikkeeksi. Se on ainut tuote, joka on Suomessa saanut kyseisen maininnan kaksi kertaa. Karin Havupuu-uutejuoman markkinat ovat pääsääntöisesti Suomessa. Vientiä on jonkin verran.

– Tuote kyllä kiinnostaa kovasti ulkomailla, Sanna kertoo.

Viitisen vuotta sitten Ravintorengas laajensi toimitilat nykyiseen reiluun 500 neliöön. Tänä vuonna Karin havupuu-uutejuoman ulkoasu logoa myöten uudistettiin.

– Raikastunut ja modernisoitunut uusi logo ja etiketti on otettu hyvin vastaan. Uudistunut ilmeemme on innostanut mukavasti myös nuoria tuotteen käyttäjäksi, Sanna iloitsee.

– Nyt myös aika tukee vastustuskykyä aktivoivien, antioksidantteja sisältävien luonnontuotteiden kysyntää.

Sanna korostaa, että Karin havupuu-uutejuomapullon sisältö ei ole muuttunut miksikään siitä, millaiseksi Kari Herttua sen kansanparantajilta saamillaan opeilla yli 45 vuotta sitten kehitti.

– Isäni keräämille kansanperinteen tiedoille ja tuotteidemme lukuisten käyttäjien hyville kokemuksille on sittemmin saatu vahvistusta useista yliopistotutkimuksista.

Karin Havupuu-uutejuomaa on tutkittu laajasti 90-luvulta alkaen eri yliopistojen, kuten Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistojen tutkimushankkeissa. Turun yliopistossa uutejuoman tutkimusprosessia johtanut professori Kalevi Pihlaja on useaan otteeseen julkisuudessa kertonut, että Karin Havupuu-uutejuoman antioksidanttisuus on erittäin korkea.

Antioksidanttien on todettu estävän hapetusreaktiossa syntyvien vapaiden radikaalien haittavaikutuksia elimistössä. Solujen hapetusstressiä pidetään rappeutumasairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, korkean kolesterolin, reuman, diabeteksen ja jopa syöpien merkittävimpänä edesauttajana. Hapetusstressin vuoksi elimistössä sanotaan olevan jatkuva matala-asteinen tulehdustila.

Karin havupuu-uutejuomasta tehdyt yliopistotutkimukset vahvistavat, että luomumännyn kuori ja nila sisältävät runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja ja fenolisia yhdisteitä, joiden tiedetään torjuvan viruksia ja bakteereja sekä uudistavan soluja ja ehkäisevän tulehduksia. Tutkimusten mukaan Karin havupuu-uutejuomassa fenolisia yhdisteitä on jopa 489 mikrogrammaa millilitraa kohden.

– Karin havupuu-uutejuomassa on tutkimusten mukaan myös resveratrolia, eli punaviinissäkin olevaa antioksidanttia, jota pidetään yhtenä ranskalaisten verisuoniterveyden osatekijänä, Sanna kertoo.

Resveratrolin on eri tutkimuksissa todettu muun muassa vähentävän pahan eli LDL-kolesterolin määrää.

Tuija Herttua vinkkaa käyttämään sauna- ja janojuomana veden sijaan Karin havupuu-uutejuomaa.

– Siitä saa samalla kivennäisainetäydennystä, mikä vedestä puuttuu, Tuija sanoo.

Sanna ja Tuija ovat iloisia lukuisista hyvistä käyttäjäkokemuksista, joita juomasta on saatu.

– Monet hyvinkin vakavia sairauksia, kuten eri syöpiä sairastavat, ovat saaneet juomasta tukea terveydentilalleen.

– Sairauksien tukihoitona juomaa on hyvä nauttia jopa pullollinen päivässä. Terveyden ylläpitoon sopiva päiväannos on puolisentoista desiä päivässä, Tuija sanoo.

He korostavat, että tuote on turvallinen käyttää. Se sopii vauvasta vaariin, myös raskauden ja imetyksen aikana. Yliannostuksen vaaraa ei ole.

– Karin Havupuu-uutejuoma toimii myös sisäisesti ihon hoitajana. Moni juoman käyttäjä sanoo, että iho on sen myötä paljon kimmoisampi, Tuija kertoo.

Karin Havupuu-uutejuoma on Kärkkäisen valikoimissa.

”– Hakkuuaukeita ei meille puuaineista keräävien sopimusmetsänomistajien jäljiltä synny. Keruutyö on metsänhoidollista työtä.”