Vanha huopakatto toimii aluskatteena

Paanaset tilasivat Vaskisepiltä konesaumapeltikaton, sillä huoleton ja kestävä ratkaisu kiinnosti niin asumismukavuuden kuin kodin jälleenmyyntiarvon takia.

Teksti ja kuva: Anne Kalliola

1970-luvulla taloihin rakennettiin paljon niin sanottuja pulpettikattoja. Ne ovat yhdestä kallellaan olevasta lappeesta tehtyjä kattoja. Ne laskevat yleensä talon etupuolelta taakse. Pulpettikatot näyttävät tasakatoilta, mutta niissä on kallistusta sen verran, että vesi valuu katolta näppärämmin pois kuin tasakatoilta.

Äänekoskelta löytyy vehreä omakotitaloalue, jossa on useita pulpettikattoisia, 70-luvun alussa rakennettuja taloja. Yksi niistä on Pekka ja Tuija Paanasen punavalkoinen rinnetalo, jossa pariskunta on asunut yli 15 vuotta. Asuinpinta-alaa Paanasten kaksikerroksisessa talossa on lähes kolmesataa neliötä. Hulppeasta neliömäärästä on hyötyä, sillä Tuija työskentelee perhepäivähoitajana. Arkisin talossa riittää pientä touhuajaa.

– Ja onhan omakotitalo mukava. Emme ehkä ole varsinaisia sisustus- tai puutarhaintoilijoita, mutta tykkäämme oman talon ja pihan omasta rauhasta, Pekka Paananen tuumaa.

Paanaset ovat vuosien mittaan remontoineet taloaan useaan otteeseen. Pinnat sisältä on laitettu uusiksi, samoin ikkunat ja ulkoverhous. Viime kesänä Pekka Paananen alkoi miettiä erilaisia kattoremonttivaihtoehtoja, sillä vanhalla huopakatolla oli ikää jo parikymmentä vuotta. Vaikka varsinaisilta vuodoilta oli vältytty, katto näytti selvästi kuluneelta. Sen pintaan oli jo kertynyt hieman jäkälää.

Harkinnassa oli ensin uusi huopakatto tai polyuretaanipinnoitteen laittaminen vanhaan kattoon. Suunnitelmat saivat kuitenkin uuden suunnan, kun naapuritalon samanlaisella pulpettikatolla alkoi touhuta Vaskiseppiä. Katolle alkoi rakentua uusi komea peltipinta.

– Seurasin naapurin kattoremonttia ja innostuin. Otin yhteyttä Vaskiseppiin. Pian sieltä tulikin kaveri tarkastamaan kattomme kunnon, Paananen kertoo.

Tarkastuksen jälkeen Paanaset saivat tarjouksen urakasta ja arvion sen kestosta. Uusi käsintehty konesaumattu peltikatto luvattiin valmiiksi noin viikossa. Urakan kokonaishinnaksi muodostui 13 500 euroa. Vaskisepät antaa aina tarkan hinnan hinta-arvion sijaan, ja mahdollisista lisätöistä neuvotellaan asiakkaan kanssa ennen niiden aloittamista.

– Mielestäni hinta kuulosti varsin maltilliselta, varsinkin verrattuna siihen, mitä pulpettikaton muuttaminen harjakatoksi maksaisi. Ajattelin, että tuon verran voin kyllä maksaa siitä, että saan huolen katon kunnosta pois, Paananen toteaa.

Yhtenä motiivina uuden kestävän peltikaton hankkimiseen oli Paanasen mukaan ajatus siitä, että vaikka oma talo tuntuukin nyt tärkeältä asialta, jossain vaiheessa tulee aika, jolloin on järkevämpää siirtyä pienempiin neliömääriin ja huolettomampaan asumiseen.

– Kun taloa joskus sitten myydään, konesaumakatto on varmasti arvokkaampi kuin huopakatto, jolle pitää aina tehdä jotain. Ja onhan se mukava sanoa tulevalle asukkaalle, että katto on varmasti kunnossa.

Pekka Paananen on sitä mieltä, että hyvissä ajoin hoidetussa kattoremontissa on kyse ennakoivasta kunnossapidosta.

– Katto on talon tärkeimpiä osia. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa kiinni rakennukseen, elleivät perusta ja katto ole kunnossa.

Vaskiseppien Keski-Suomen myyntipäällikkö Eino Kreivi kertoo, että pulpettikattoihin tehdään nykyisin paljon konesaumapeltikattoja, ja että pulpettikattoremontit ovat helpompia ja halvempia kuin harjakattoremontit.

Usein uusi konesaumapeltikatto voidaan asentaa suoraan vanhan huopakaton päälle. Vanhasta katosta ei ole mitään haittaa, päinvastoin.

– Paanasten vanhasta huopakatosta ei löytynyt hometta eikä vuotoja, joten laitoimme sen päälle vain aluskermin ja sitten konesaumakaton, ilman korotuksia tai muita rakenteiden muutoksia. Vanha huopakatto toimii hyvänä pohjarakenteena, ja siitä on sekin hyöty, että se vaimentaa ääntä, Kreivi sanoo.

Pekka Paananen vahvistaa, että katto on hiljainen. Kovakaan sateen ropina ei kuulu sisälle. Hän sanoo olevansa muutenkin kaikin puolin tyytyväinen sekä uuteen kattoon että urakan sujumiseen.

– Päteviä ja ahkeria kavereita Vaskisepät tuntuvat olevan. En tiedä, pitivätkö he edes kahvitunteja, sillä naputus katolta kuului koko ajan, hän naurahtaa.

Erityisen tyytyväinen Paananen sanoo olevansa siihen, että Vaskisepät huolehtivat tunnollisesti turvallisuudesta ja jättivät työmaan aina mallikkaaseen kuntoon. Hän on itse työskennellyt teollisuudessa sekä ostajana että myyjänä, joten työmaiden turvallisuusseikat ovat tulleet tutuksi.

– Työpäivän päätteeksi he esimerkiksi niputtivat irrallaan olevat peltilevyt ja kiinnittivät puristimella, etteivät ne pääse tuulen mukana lentoon ja aiheuttamaan vahinkoa.

Paanasen tyytyväisyyttä projektiin ei heikennä edes se, että aivan täysin mutkitta hommasta ei selvitty. Aikataulu venyi hieman suunnitellusta, koska katto olikin haastavampi kuin aluksi ajateltiin. Katon yläpuolelle nousevien tiiliseinien takia seinälinjassa oli paljon kulmia, jotka vaativat yllättävän paljon työstämistä.

– Hyvässä hengessä sekin selvitettiin, hän toteaa.

”– Katto on talon tärkeimpiä osia. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa kiinni rakennukseen, elleivät perusta ja katto ole kunnossa.”