Maailman ympärillä muuttuessa toimintojen suuntaaminen uuteen on leimannut Jokipiin Pellava Oy:n satavuotiasta historiaa.

Perusasiasta ei tingitä. Jokipiin Pellava jalostaa lopputuotteiksi sataprosenttisesti luonnon tuotteita, nykyään pellavan lisäksi villaa ja puuvillaa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Jokipiin Pellava Oy

A sser Laurila perusti vuonna 1920 sahan ja myllyn Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven (nykyisen Kurikan) Jokipiin kylää halkovan Jalasjoen Pystylänkoskelle. Sahattavaksi tulevat tukit uitettiin jokea pitkin. 1930-luvulla alettiin tukkien sahaamisen lisäksi kehrätä villalankoja suomalaisesta lampaanvillasta.1940-luvulla Asser alkoi kehrätä myös pellavalankoja Suomessa kasvatetusta pellavasta.

1950-luvulla toiminta laajeni pellavalankojen kehräyksestä pellavakankaan kutomiseen. 1960-luvulla aloitettiin pellavakankaan ompelu valmiiksi pellavapyyhkeiksi ja -liinoiksi. 1970-luvun alussa keskityttiin pelkästään pellavakutomon kehittämiseen. Tätä nykyä 100-vuotias Jokipiin Pellava on tunnettu laadukkaista sauna-, kylpy-, keittiö- ja kattaustekstiileistä.

– Olennaista isoisäni sata vuotta sitten perustamassa perheyrityksessämme on ollut se, että maailman ympärillä muuttuessa olemme kyenneet suuntaamaan tuotantoamme joustavasti ja nopeasti entisten ohella uuteen, korostaa Jokipiin Pellava Oy:n toimitusjohtaja Timo Laurila .

– Isoisäni kehitti toimintaa systemaattisesti siten, että jokainen tuotannon muutos nosti jalostusarvoa, eli esimerkiksi lankojen kehräämisestä siirryttiin kankaiden ja ompelutuotteiden valmistamiseen.

Pystylänkosken Saha ja Mylly muuttui aikanaan Jokipiin Villa- ja pellavakehräämöksi ja myöhemmin Jokipiin Pellavaksi. Jokipiin Pellava Oy:n toimitusjohtaja Timo Laurila , 64, ja serkkunsa, tuotannosta vastaava Markku Laurila , 52, ovat omistaneet Jokipiin Pellava Oy:n vuodesta 1988. Heitä ennen ohjaksissa olivat 30 vuotta yrityksen perustajan Asser Laurilan pojat, Juhani ja Risto .

– Suvustamme toivotaan löytyvän jatkaja, sanoo Timo Laurila.

Pitkäjänteisyyden ja ketterän sopeutumiskyvyn rinnalle toimitusjohtaja Laurila nostaa Jokipiin Pellavan menestystekijöiksi perheyrityksen humaanit arvot.

– Meillä on hyvin pitkäaikaisia työsuhteita. Koko yrityksemme jokaista työntekijää myöten on tiivis ja välittävä yhteisö.

Henkilökuntaa Jokipiin Pellava Oy:ssä on 27 työntekijän verran. Viime vuonna liikevaihto oli kolmen miljoonan euron luokkaa. Laurilan mukaan koronan vuoksi tänä vuonna liikevaihto jonkin verran laskee. Yrityksen historian paras vuosi oli 2017. Tuolloin Suomi 100-juhlavuoteen liittyen yrityksessä kehitettiin useita juhlavuoden tuotteita, panostettiin niiden markkinointiin, ja saatiin tälle hyvä vastaanotto. Liikevaihto nousi vuonna 2017 noin 3,3 miljoonaan euroon.

Kotimaa on Jokipiin Pellavan tärkein myyntialue. Vientiin menee noin 20 prosenttia tuotannosta.

– Keski-Euroopan ”suomalaistyylinen saunavyöhyke” Saksa etunenässä on tärkein vientikohteemme, jonkin verran tuotteitamme menee Ruotsiin, Englantiin, Itävaltaan, Sveitsiin, Venäjälle ja Japaniin, kertoo Laurila.

Tietokoneohjattu konekanta Jokipiin Pellavassa on Laurilan mukaan tällä hetkellä kohdallaan. Tulevat investoinnit liittyvät myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.

Jokipiin Pellavan tuotannon pääraaka-aine eli pellavalanka tulee nykyään Keski-Euroopasta. Suomesta pellavalankaa ei enää saa.

– Euroopassa merkittäviä pellavanviljelijämaita ovat Hollanti, Belgia ja Ranska, Laurila kertoo.

Pellava oli Suomessa tärkeä viljelykasvi 1950-luvulle saakka. Nykyään pellavan viljely on Suomessa marginaalista.

– Jokipiin Pellava on ollut siitä onnekas, että pystyimme vuoteen 2007 saakka käyttämään Suomessa ja vielä meitä hyvin lähellä Vaasan kupeessa Maalahdessa kehrättyä pellavaa, kunnes tämä kehräämö lopetti pellavan kehruun.

Pellava vaatii pitkän kasvukauden.

– Suomessa ongelmaksi tulee se, että silloin kun pellava on korjuukunnossa, pellot saattavat ovat syyssateiden vuoksi korjuukelvottomat. Ennen vanhaan tätä ongelmaa ei ollut, koska pellavasato korjattiin käsin. Sadonkorjuu onnistui, vaikka pelloilla olisi ollut kymmenen senttiä vettä.

Laurila korostaa pellavatekstiilien tuotantoprosessin ekologisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

– Tuottamamme hiilijalanjälki on äärimmäisen pieni. Tuotannostamme ei synny jätettä, vaan pystymme hyödyntämään lähes kaiken raaka-aineen. Esimerkiksi tehtaanmyymälämme myy edullisesti kangaspaloja, jotka jäävät yli tuotantoprosessista. Pahvilaatikot, joissa tehtaalle tulee pellavalankaa, käytetään uudelleen tehtaalta lähtevissä lähetyksissä.

– Koko pinta-alaltaan 3700 neliön tehtaamme vedenkäyttö on vuodessa noin 120 kuutiota eli saman verran kuin nelihenkisellä perheellä, Laurila vertaa.

– Materiaalina pellava on ympäristöystävällinen. Pellava on pitkäikäistä ja käyttäessään pellavatekstiili koko ajan vain paranee, hän korostaa.

Jokipiin Pellavan tuotantoprosessi on lähes kokonaan omissa käsissä.

– Teemme loimet, kudomme, viimeistelemme, ompelemme ja pakkaamme lopputuotteet kauniisiin pakkauksiin, Laurila kiteyttää tuotantoprosessin, jossa on monia vaiheita ja tarvitaan suuri määrä erilaisia satojen tuhansien eurojen koneita.

Jonkin verran tuotannosta teetetään ostopalveluna.

– Esimerkiksi saunatyynymme täytätämme naapurissamme toimivassa patjoja, täkkejä ja tyynyjä valmistavassa Lennol Oy:ssä. Saunatyynyjen täytteenä on muovisista PET-limsapulloista valmistettu, kierrätetty polyestervanu.

Jokipiin Pellava on pitkään tehnyt yhteistyötä tunnettujen suomalaisten tekstiilisuunnittelijoiden, kuten Jukka Rintalan, Ristomatti Ratian ja Paola Suhosen kanssa.Viimeisimpänä joukkoon on liittynyt tv-kasvo Vappu Pimiä .

– Kuluvaan syksyyn lanseerasimme yhteistyössä Vappu Pimiän kanssa kehittämämme Vappu Saunassa-malliston. Siihen kuuluvat hierovat ja hyvin kosteutta imevät pellavafroteepyyhkeet sekä saunatyynyt, joita voi käyttää myös automatkalla, matkustaessa ja retkityynynä. Näiden saunatyynyjen sisus on niin ikään muovisista PET-limsapulloista valmistettua kierrätettyä polyestervanua, Laurila kertoo.

– Vappu Pimiä oli vahvasti mukana Vappu Saunassa -malliston suunnittelussa. Hänellä oli selkeät sävelet siitä, mitä hän halusi mallistoon. Mökkeilystä, metsästä ja ympäri vuoden luonnonvesissä uimisesta nauttiva Vappu halusi, että mallistossa suomalainen luonto on vahvasti läsnä.

Jokipiin Pellava on aivan ”iholla”, kun pohdiskellaan meitä suomalaisia koskettavia yhteiskunnallisia päätöksiä. Yritys on nimittäin toimittanut eduskunnan saunatiloihin saunatekstiilit vuodesta 1973 saakka.

– Eduskuntaan rakennettiin tuolloin ensimmäisiä saunatiloja. Yrityksemme oli aktiivisesti yhteydessä eduskunnan saunanrakennusprojektiin ja tarjosi uuteen saunaan valmistamiaan suomalaisia, pellavaisia saunatekstiilejä, ja niin pääsimme eduskunnan saunatekstiilien toimittajaksi.

Jokipiin Pellava Oy on tätä nykyä mukana merkittävässä Aalto-yliopiston kehityshankkeessa, jossa Ioncell-menetelmän avulla valmistetaan laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista. Ioncell-kuitu on ekologinen vaihtoehto paljon vettä ja viljelyalaa vaativalle puuvillalle, öljypohjaiselle polyesterille sekä viskoosille, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja. Ioncell-kuidusta nähtiin merkittävä laatunäyte vuoden 2018 tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla, kun rouva Jenni Haukio pukeutui Aalto-yliopistossa suunniteltuun ja tehtyyn iltapukuun, jonka materiaalina oli Ioncell-kuitu ja kuidun raaka-aineena kotimainen koivu.

Jokipiin Pellava Oy:n tekstiilit ovat Kärkkäisen valikoimissa. Jokipiin Pellavan laadukkaat kylpy-, sauna-, kattus- keittiötekstiilit ovat suosittuja liikelahjoja, löydät ne Karkkainen.com

Lue, mitä käyttäjät ovat mieltä Jokipiin Pellavan tuotteista: jokipiinpellava.fi/asiakaskokemuksia/

”– Isoisäni kehitti toimintaa systemaattisesti siten, että jokainen tuotannon muutos nosti jalostusarvoa, eli esimerkiksi lankojen kehräämisestä siirryttiin kankaiden ja ompelutuotteiden valmistamiseen.”