– Painettu sana pitää pintansa

Lehtisepät jalostaa vuodessa noin 700 rekallista paperia painotuotteiksi

Lehtisepät Oy on luottanut painetun sanan voimaan vuodesta 1888 saakka. Nykyään Lehtisepät on osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Teksti: Reetta Reinman

Pieksämäellä, Sepän veljesten vuonna 1888 perustamalla kirjapaino Lehtisepät Oy:llä on tätä nykyä viisi painoa: Jyväskylässä, Pieksämäellä, Lahdessa, Tuusulassa ja Hämeenlinnassa. Lehtisepät on osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Suomen Lehtiyhtymä siirtyi Keskisuomalaisen omistukseen vuonna 2013, ja jatkoa seurasi, kun vuonna 2016 oli Mediatalo Esan vuoro siirtyä yrityskaupan myötä osaksi Mediatalo Keskisuomalaista.

– Painamme Lehtisepillä tabloidi- ja broadsheet -lehtiä sekä aikakauslehtimäisiä leikattuja tabloidilehtiä. Lehtien lisäksi painamme suoramainostuotteita ja asiakaslehtiä sanomalehtipaperille. Painamme myös liitteitä, jotka voidaan laittaa sisäänpistona lehden väliin joko painohetkellä tai myöhemmin. Konsernissa on myös arkkipaino, Painotalo Plus Digital, jossa on mahdollista tehdä arkkipainotöitä. Yrityksellä on myös jakelupalvelu, kertoo Lehtisepät Oy:n myyntipäällikkö Jari Tiilikainen.

Henkilökuntaa Lehtisepillä on noin 170. Painopalveluiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2017 oli noin 48,7 miljoonaa euroa ja jakelupalveluiden noin 10,4 miljoonaa euroa.

Tiilikainen korostaa, että Lehtiseppien kirjapainojen sijainti keskeisesti eri puolilla Suomea edesauttaa yritystä tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman lyhyen toimitusajan aineiston toimittamisesta lopputuotteeseen.

Hän uskoo painetun sanan pitävän pintansa myös tulevaisuudessa.

– Painetulla sanalla on Suomessa pitkät perinteet, ja uskon, että se ei tule täysin koskaan katoamaan; painettua sanaa on miellyttävä käyttää! Ja näyttää siltä, että ainakaan suoramainostuotteiden osuus ei ole vähentynyt, vaikka perinteisten tilattavien lehtien levikit ovatkin laskeneet.

Vuosittain Lehtisepät tekee eri painotöitä noin 300 miljoonan lehden verran.

– Paperia jalostamme vuosittain painotuotteiksi noin 30 000 tonnia, tämä määrä paperia on määrältään noin 700 täysperävaunurekallista, Tiilikainen havainnollistaa.

Digiaikaan siirtyminen muutti radikaalisti kirjapainoalaa, esimerkiksi latojien ammattikunta sai väistyä. Aineistot tulevat kirjapainoihin nyt sähköisinä pdf:nä, joista ne sivuasemoinnin jälkeen tulostetaan painolevyille.

Tiilikainen ei näe suuria investointitarpeita Lehtiseppien kirjapainon konekannassa.

– Hyvin pitkälle mennään nykyisellä konekannalla, hän uskoo.

Ympäristöystävällisyys on tärkeä arvo ja kilpailutekijä myös Lehtisepillä.

– Lehtiseppien kaikissa toimipisteissä noudatetaan ISO 14001 -ympäristöstandardia, joka sertifioidaan ulkopuolisen tahon toimesta. Puun alkuperään liittyvä sertifikaatti PEFC on ollut käytössämme vuodesta 2011 saakka. Sertifikaatilla varmistetaan, että puukuitu on peräisin sertifioidusta metsästä. PEFC-merkki kertoo lisäksi sen, että painotuotteeseen on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puita, kertoo Tiilikainen.

KauppaSuomi-lehden neljästi vuodessa ilmestyvistä valtakunnallisista numeroista sekä lehden välissä olevasta Kärkkäisen asiakaslehdestä Lehtisepät Oy painaa Jyväskylän kirjapainossaan noin 970 000 kappaletta/ilmestymiskerta. Yhteensä KauppaSuomi-lehden valtakunnallisen lehden painos on noin 1 550 000 kappaletta. Lehtiseppien lisäksi KauppaSuomi-lehteä painetaan Kalevan kirjapainossa. KauppaSuomi-lehteä kustantaa suomalainen perheyritys, J. Kärkkäinen Oy.

– KauppaSuomen valtakunnallisten numeroiden aineisto saapuu meille Lehtiseppien Jyväskylän kirjapainoon lehden ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona, ja valmis tuote on noudettavissa perjantaina. Pyrimme pitämään tuotantoajan asiakkaalle mahdollisimman lyhyenä, Tiilikainen sanoo.

Lehtiseppien painokoneessa valtakunnallisen KauppaSuomi-lehden numeroita valmistuu tunnissa noin 45 000–50 000 kappaletta.

– Viidessä minuutissa painokoneesta tulee lehtiä noin yksi FIN-lavallinen. Kun kyseinen määrä KauppaSuomi-lehtiä eli 1 550 000 kappaletta on painettu ja lehdet pakattu lavoille, niin täysiä FIN-lavoja siitä määrästä syntyy 250 kappaletta, Tiilikainen kertoo.

Lehtisepiltä KauppaSuomi-lehdillä täytetyt FIN-lavat jatkavat matkaansa jakeluyhtiöihin ympäri maan ja osittain Postiin.

Lehtisepillä KauppaSuomen painamisprosessiin osallistuu 5–7 työntekijää. Työprosessin vaiheet ovat sivujen asemointi, painolevyjen tulostus, painokoneen esiasetus, painaminen sekä valmiiden tuotteiden niputus ja pakkaus jatkokäsittelyä eli jakelua varten.

KauppaSuomi-lehden sanomalehtipaperi tulee Lehtisepille Jyväskylään läheltä, UPM-Kymmene Oy:n Kaipolan tehtaalta Jämsästä. Kaipolan tehdas on perustettu vuonna 1952, Päijänteen rannalle Jämsänjokilaaksoon. Ensimmäinen paperikone, paperikone 1, käynnistyi Kaipolan tehtaalla 1954.

UPM:n Kaipolan tehtaan sanomalehtipaperissa on noin 40 % kiertokuitua. Loput on suomalaisesta metsästä saatua, pääosin PEFC-sertifioitua tuorekuitua. Metsäsertifiointi varmistaa sen, että jokainen paperierä kyetään jäljittämään tietylle metsäpalstalle.

Kaipolan tehtaalla KauppaSuomi-lehdessä käytettävää sanomalehtipaperia syntyy 1600 metriä minuutissa. Kun valtakunnallisen KauppaSuomi-lehden painosmäärä on 1 550 000 kappaletta ja jos lehden sivumäärä on 48 sivua, niin sanomalehtipaperia tuohon painosmäärään kuluu 195 tonnia.

Puuta 195 sanomalehtipaperitonnin valmistamiseen tarvitaan noin 340 kiintokuutiometriä. Paperirullina tuo paperimäärä on noin 150 rullaa, suuria rullia, joiden leveys on 1600 mm ja halkaisija 1250 mm.

Lehtisepät Oy:n myyntipäällikkö Jari Tiilikainen on tyytyväinen yhteistyöhön KauppaSuomen kanssa. Hän kiittää sitä luotettavaksi, reiluksi, sujuvaksi, suorapuheiseksi, joustavaksi ja mukavaksi.

”– Lehtiseppien kaikissa toimipisteissä noudatetaan ISO 14001 -ympäristöstandardia, joka sertifioidaan ulkopuolisen tahon toimesta. Puun alkuperään liittyvä sertifikaatti PEFC on ollut käytössämme vuodesta 2011 saakka. Sertifikaatilla varmistetaan, että puukuitu on peräisin sertifioidusta metsästä.”