Sillin aivoista voiteita, hiihtäjät pelloilta ja kylmiltä kämpiltä .Rasva.-Rossin valmennukseen – tuloksena 15 maailmanmestaria. Naapurimaat eivät tienneet, miten erikoisella tavalla suomalaiset huippuhiihtäjät 1930-luvulla valmistautuivat arvokisoihin. Muutoin olisi tullut ammattilaissyytteitä. Kaikkea tätä ja paljon muuta kertoo tietokirjailija Osmo Kärkkäisen teos Suomalaiset viestihiihdon sankarit 1934-2019 (Minerva Kustannus Oy, 2020)

Suomi oli viestinhiihdossa 1930-luvulla pitelemätön. Vain kerran jäätiin avokisoissa hopealle, aina muulloin vuoteen 1941 asti miehet hiihtivät kultaa. Legendaarisin oli Kalle Jalkasen ankkuriosuus Carmish-Partenkirscehin olymialaisissa 1936, kun mies sylkäsi tekohampaansa hankeen, haki ne takaisin ja sivuutti norjalaisen kaksi kertaa.

Rasva Rossi kokosi hiihtäjät huvilalleen Iisvedelle leirille, valmensi, elätti, teetätti hieman töitä, soudatti uisteluaan ja kustansi kisamatkoille. Kun Klaes Karppinen ei olisi ennättänyt peltotöiltään, kustansi Rossi kyntötöihin rengin. Palkkioksi hiihtäjät käyttivät ja mainostivat Rossin Kiva-voiteita.

Kirjassa kerrotaan menestyksen taustasta muun muassa ainutlaatuisen tarkassa maailmanmestari Matti Lähteen päiväkirjassa syksyltä 1934, jolloin suomalaiset olivat ensi kerran leirillä Sotkamossa. Käsinkirjoitettu teksti kertoo: Kun kokoonnuttiin, mentiin saunaan, seuraavana päivänä aamiaisen jälkeen aamupäivällä hiihtoa noin 15 kilomeriä ja sauna, iltapäivällä kävelyä 15 kilometriä ja sauna.

Toinen maailmanmestari Pauli Pitkänen teki vuosikymmenen lopulla mustakantiseen vihkoon tarkat muistiinpanot ja alalyysit lenkeistään, tuntemuksistaan ja muun muassa voiteista. Ruotsissa käytettiin Venetsian tärpättiä, hylkeen ja valaskalan rasvaa. Pitkänen kirjasi leiriohjelmat, valmennus- ja voimisteluohjeet, suksien käsittelyt ja hiihtotekniikan yksityiskohdat jopa piirtämällä, miten jyrkkä nousu mennään haarakäynillä. Näitä harjoituksia on kirjassa peilannut pitkäaikainen päävalmentaja Immo Kuutsa ja Iivo Niskasen valmentaja Olli Ohtonen.

Miesten ja naisten viestien lisäksi kerrotaan arvokisojen ohjelmaan tulleen parisprintin hienot suomalaismenestykset: Virpin ja Aikun sekä .Mustin. ja Iivon riemukkaat hetket.

Sankaritarinat täydentyvät jokaisen mitalistin esittelyllä. Heitä on yhteensä 87: 56 miestä ja 31 naista. Elämäntarinat kertovat, miten kylmiltä savotoilta ja kyntöhevosten takaa noustiin maailmanmestareiksi. Miten legendaariset sankarit, kuten Siiri .Äitee. Rantanen ja Juha Mieto saivat ainoat kultamitalinsa armottomista viestisavutuksista, ja miten Mika Myllylän, Aino-Kaisa Saarisen ja Äiteen tarinat johtivat myös teatteriesityksiin.

Niin itse teos Suomalaiset viestinhiihdon sankarit 1934-2019 kuin myös sen kirjoittaja on poikkeus suomalaisten urheilukirjailijoiden joukossa. Nyt 82-vuotias, Rautalammilla vuonna 1938 syntynyt tietokirjailija, kunnallisneuvos Osmo Kärkkäinen teki varsinaisen elämäntyönsä kolmen kunnan kuntajohtajana. Hän toimi Keiteleen kunnanjohtajana syksystä 1969 joulukuun loppuun 1979, Kangasniemen kunnanjohtajana vuoden 1980 alusta marraskuun loppuun 1990 ja siitä lähtien Keuruun kaupunginjohtajana toukokuulle 2001. Kirjoitustyöntäyteisiä eläkepäiviä hän viettää Keuruulla.

Kärkkäinen on kirjoittanut ennen tätä teosta kymmenen kirjaa, joista kolme kunnallisalalta. Ensimmäinen kirja Keiteleen kummisedät sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1981. Kunnan kummit ja karhukoplat -kirja ilmestyi 1986 ja Taivu ja taistele -teos vuonna 2002.

Tultuaan Suomen tietokirjailijoiden jäseneksi hän paneutui järjestöjen historiatyöhön. Eläkeliiton kolme piiriä saivat historiansa: Keski-Suomi vuonna 2004, Etelä-Savo vuonna 2006 ja Pohjois-Savo vuonna 2008. Yrittäjyys kantaa Keuruuta, paikallisen yrittäjäyhdistyksen 40-vuotiskirja ilmestyi vuonna 2009, Keuruun Kisailijoiden 100-vuotisjuhlakirja vuonna 2014 ja Kangasniemen Kalskeen historia, Kalske 113-Suomi 100 vuonna 2017.

Minerva Kustannus poimi valikoimistaan Osmo Kärkkäisen suurteoksen lisäksi 5 vinkkiä:

Dekkarit

Peter James: Kuolema käy oikeutta

Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo

Tieto

Esko Valtaoja ja Juha Pihkala: Elämän merkityksen jäljillä – Keskustelukirjeitä

Pepe Forsberg, Niko Nappu ja Paula Forsberg: Uskomaton luonto – Erikoisia luonnonilmiöitä Suomessa

Eero Ojanen ja Anne Muhonen:

Kalevalan taruolennot

288 sivua, 92 kuvaa, 87 mitalistin esittely, joista 48 olympiavoittajia tai maailmanmestareita.

Tietokirjailija Osmo Kärkkäisen uutuus Suomalaiset viestinhiihdon sankarit 1934-2019 on myös tiedonkäsittelyn mestariteos.