Into kalastamiseen kulkee isältä pojalle

Kärkkäisläiset kalassa

Jari Sääskilahti muistuttaa: mitä pidempään viehe on vedessä, sitä enemmän nousee saalista!

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Jari Sääskilahti

J ari Sääskilahden mieleen on jäänyt erikoisen hienona muistona 1990-luvun alussa hänen isänsä ja isän veljen kanssa tekemä kalastusreissu Inariin. Jari oli tuolloin alle kouluikäinen.

– Oli kesäaika. Nukuimme reissulla Toyota Hiacen perällä. Ruoat laitoimme kalasaaliistamme joko nuotiolla tai mukanamme olleessa savustuslaatikossa. Minä sain tuolla reissulla ensimmäisen arvokalan, taimenen, Jari muistelee.

Tätä nykyä kalastusmuistoja elämänsä reppuun saa taltioida Jarin 9-vuotias Väinö -poika. Jarilla ja vaimonsa kanssa neljä lasta, heistä toiseksi nuorin Väinö on innokkain kalastaja.

– Väinö oli 5-vuotias, kun olimme hänen kanssa ensimmäistä kertaa keväisellä pilkkireissulla Kilpisjärvellä. Tuolloin hän sai ensimmäiset rautunsa.

Ranualla syntynyt, Oulussa perheensä kanssa asuva Jari kalastaa Oulun, Ranuan ja Pudasjärven vesistöissä. Sekä avovesikalastus- että pilkkiaikaan hän käy arvokaloja kalastamassa Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa.

– Jos olen Väinön kanssa kalastusreissulla, niin yövymme mökissä. Kavereiden kanssa olemme monesti yötä lämmitettävässä kodassa, myös Aurora Hut -igluveneessä olen yöpynyt kalastusreissulla, Jari kertoo.

Jari on tykästynyt Ruotsin ja Norjan Lapin kalavesiin.

– Vedet ovat kirkkaammat ja puhtaammat kuin Suomessa, myös kalakannat ovat monipuolisemmat ja saaliit suurikokoisemmat. Liekö taustalla vaikuttamassa myös se että Ruotsin ja Norjan Lapissa vesistöihin ei johdeta suovesiä, ja toisaalta siellä on huomattavasti Suomea enemmän patoamattomia jokia, Jari pohdiskelee.

– Ruotsissa moottorikelkalla ajaminen on merkittävästi Suomen säädöksiä vapaampaa, se tuo lisämukavuutta pilkkireissuihin.

Lapin vesistöistä Jarin saaliiksi nousee rautua, taimenta ja lohta.

– Ai, ai, se on hienoa, kun keväisellä rautupilkillä on oikein huippusyönti.

Rautu eli nieriä on maailman pohjoisimpana elävä sisävesien kalalaji.

– Kokonsa puolesta hauki kyllä pitää kärkisijaa suurimpina saaliinani. Talvella pilkillä ahventa nousee monesti oikeinkin reippaasti.

– Lohen kalastusreissuilla monesti saattaa käydä niin, että menee useampi lupapäivä, eikä lohijoesta nouse mitään, ja sitten viimeisenä lupapäivänä nappaa. Se on hienoa! Jari naurahtaa.

Jari on perhokalastusmiehiä.

– Yhden käden perhovapaa käytän harjusten, rautujen ja taimenten kalastamisessa, lohelle kahden käden perhovapaa.

– Heittotekniikka on perhokalastuksessa .oman taiteenlajinsa.. Siinä on varmasti aina kehittymisen varaa.

– Mökillä Väinön kanssa myös virvelöimme ja ylipäänsä mökillä kalastaminen on vähän vapaampimuotoista.

Kalamies perkaa aina itse saaliinsa. Niin tekee myös Jari.

– Pidemmiltä kalastusreissuilta rautupilkiltä saalista säilyy kotiin saakka, kun talvisaikaan kala ei niin herkästi pilaannu, mutta pääsääntöisesti Lapin kalastusreissuilla saalis syödään paikan päällä, ja emme koskaan reissuilla kalasta sen enempää kuin mitä porukka jaksaa syödä. Peratut ja fileeksi vedetyt kalat paistetaan, savustetaan tai suolataan. Rautu sopii myös erinomaisesti kalakeittoon.

Perhokalastuksessa kahluuhousut ovat Jarin mielestä must.

– Lisäksi minulla on kahluutakki ja alla sään mukaan lämmön ja kosteuden pitäviä ja tasaavia merinovilla-asuja. Kesälläkin Lapissa yöaikaan tarvitaan untuvatakkia.

Sekä kalastusvaatteet että kaikki kalastamisessa tarvittavat välineet Jari hankkii työpaikaltaan Kärkkäiseltä.

– Meillä on erittäin monipuoliset ja laadukkaat kalastustarvikeosastot, Jari kiittää.

Hän toimii itse tuotepäällikkönä Kärkkäisen autotarvikeosastolla, eli ostajana vastaa autotarvikeosaston valikoimista.

Kaikuluotainta Jari ei käytä kalasaaliiden paikantamisen apuna. Vinkiksi siihen, miten kalan saa varmemmin nappaamaan, Jari neuvoo:

– Pitää vain kalastaa. Mitä enemmän kalastat ja mitä kauemmin kerralla kalastat eli mitä pidempään viehe on vedessä, sitä enemmän saat saalista. Sinni ratkaisee!

. – On se hienoa, kun keväisellä rautupilkillä on oikein huippusyönti..

.– Yhden käden perhovapaa käytän harjusten, rautujen ja taimenten kalastamisessa, lohelle kahden käden perhovapaa..

KUKA?