Pudasjärvellä opiskellaan tiiviissä yhteisössä

Uusin teknologia hyödyntää hevosalan opintoja

Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät perinteet maatalousalan kouluttajana. Hevoset ovat olleet mukana koulutuksessa vuodesta 1987. Tänä päivänä opetukseen on valjastettu myös tekniikkaa.

Oppilaitoksen vahvuutena on olla osa suurta koulutuksen järjestäjää, eli Oulun seudun ammattiopistoa.

– Mutta koulutusyksikkönä kuitenkin aika pieni, kertoo hevostalouden yhdysopettaja Tapio Ojala .

– Voi sanoa, että opettajat ja henkilökunta tuntevat kaikki opiskelijat, joten olemme aika tiivis yhteisö. Se mahdollistaa sen, että pystymme tekemään opiskelijoille henkilökohtaisia opintopolkuja ja toisaalta myös tukemaan ja auttamaan opiskelijoita opinnoissaan hyvin varhaisessa vaiheessa.

Ison koulutuksen järjestäjän kainalosta on sekin hyöty, että yksikön toimintaa on pystytty kehittämään mittavillakin investoinneilla.

– Meillä on muun muassa käytössä ainoana oppilaitoksena Suomessa ratsastussimulaattori. Noin vuoden käytössä ollut simulaattori on todella hyödyllinen apuväline ratsastuksen opetuksessa sekä myös ratsastuksen ohjaamisen opettamisessa. 52 000 euron satsaus tekniikkaan on osoittautunut hyväksi hankinnaksi.

– Lisäksi maneesimme on varustettu FilmMe-videojärjestelmällä, joka seuraa automaattisesti ratsukkoa. Videoiden avulla voidaan sitten analysoida ratsastusta. Se on todettu hyödylliseksi ja vienyt opiskelijoita kovasti eteenpäin.

Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät juuret. Maatalousalan koulutus on alkanut siellä jo 1950-luvulla. Hevostalous tuli mukaan 1987 maatalouskoulutuksen jatkolinjana tai osana maatilatalouden opintoja.

2000-luvun alussa Pudasjärvellä alkoi hevostalouden koulutusohjelma. Kun maatalousalan koulutus lakkasi vuonna 2004, on Pudasjärvellä keskitytty siitä lähtien pelkästään hevosalan koulutukseen.

– Tänä päivänä meillä on mahdollisuus suorittaa hevostalouden perustutkinto, josta voi valmistua ratsastuksen ohjaajaksi tai hevostenhoitajaksi. Hevostenhoitajana voi suunnata opintoja ravihevosten hoitamiseen, hevosharrastepalvelujen tuottamiseen tai hevoskasvatukseen, Ojala kertoo.

Uusi, opiskelun ehdoilla suunniteltu tallirakennus valmistui vuonna 2004. Teknologiaa on hyödynnetty muun muassa lannan automaattiseen luomiseen.

– Karsinoiden siivouksessa ei käytetä kottikärryjä. Lanta luodaan lantakuiluun käytävälle, josta se menee omia aikojaan lannanpoistokoneella lantalaan.

Hevosia ei valjasteta käytävillä, vaan tallissa on ravihevosille oma valjastustila, mistä lähdetään ajamaan.

42 karsinapaikan tallissa on kuusi pesupaikkaa hevosille sekä klinikkatila, missä hevosia voidaan hoitaa.

– Samassa yhteydessä on kahdelle hevoselle kengitystila sekä varustehuoneet, varusteiden korjaustilat sekä niiden pesutilat ja kaksi luokkatilaa. Tilojen suunnittelussa on huomioitu opetukselliset näkökohdat.

Hevosia Pudasjärvellä on tällä hetkellä noin 30. Hevosmäärä vaihtelee tarpeen sekä opiskelijamäärän mukaan.

– Noin puolet hevosmäärästä on ratsuja. Ratsuja on monen tasoisia. Käytännössä suurimmalla osalla meidän ratsuhevosista voi suorittaa ratsastuksenohjaajan loppukokeet. Mutta joukossa on myös alkeistunneille sopivia yksilöitä.

Koulusta löytyy hevosia laidasta laitaan. Ajatuksena on se, että oppilaille pystytään näyttämään käytännössä koko hevosen elinkaari.

– Joukossa on niin starttikuntoisia ravihevosia kuin myös ajo-opetukseen sopivia hevosia. Käytännössä starttihevosemme toimivat ykkösvuosikurssin ajo-opetuksessa, sillä ne ovat hyvin toimivia sekä rauhallisia.

Lisäksi on työajoon sopiva työhevonen ja kaksi siitostammaa, joilla on vielä varsat alla. Vuosittain tallilla syntyy yhdestä kahteen varsaa.

Hevosalan koulutuksessa on kaikkiaan 70 opiskelijaa, joista 50 on nuorten koulutuksessa ja noin 20 aikuiskoulutuksessa.

– Sama opetus on tarjolla molemmille, nuorille päiväopintoina ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoina.

Suosituin vaihtoehto tuntuu tällä hetkellä olevan joko ratsastuksenohjaaja tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen. Muutamia opiskelijoita valitsee vuosittain ravihevosten hoitamisen tai hevoskasvatuksen.

– Jako on lähes samanlainen sekä nuorten, että aikuisten puolella, Tapio Ojala toteaa.

Perustutkintokoulutukset kestävät lähtökohtaisesti kolme vuotta. Jokaiselle opiskelijalle tehdään kuitenkin henkilökohtainen opintopolku, jossa otetaan huomioon aikaisemmat osaamiset.

– Vahva harrastetausta, hyvä hevosten tuntemus, aikaisemmat opinnot tai aikuisilla työkokemus, voivat nopeuttaa opintoja. Pääsääntöisesti koulutus kestää kuitenkin aikuispuolella kaksi vuotta ja nuorilla kolme vuotta.

Entä miten valmistuneet sijoittuvat työelämään tai jatko-opintoihin?

– Työtilanne on ollut yllättävän hyvä, opiskelijamme ovat työllistyneet aika hyvinkin. Etenkin he, joilla on ollut tavoitteena siirtyminen työelämään valmistuttuaan.

Ojala kertoo, että hevosalan koulutuksen läpikäyneet työllistyvät hyvin myös muille aloille.

– Hevosalan koulutusta arvostetaan työmarkkinoilla muillakin aloilla. Yleisesti tiedetään, että opiskelijat ovat tottuneet aikaisiin aamuherätyksiin sekä vastuun ottoon ja tekemään töitä. Sitä arvostetaan kyllä muillakin aloilla.

Suomen pohjoisimpana hevosalan perustutkintoa järjestävänä oppilaitoksena Pudasjärvellä on totuttu, että työpaikkoja on pohjoisessa vähemmän kuin muualla maassa.

– Matkailukeskuksissa on ollut kasvavana trendinä hevosiin liittyvä matkailupalvelujen yleistyminen. Sillä alalla on myös työpaikkoja nykyisin tarjolla.

Pudasjärveltä siirrytään jonkin verran myös jatko-opintoihin.

– Muutama valmistunut siirtyy joka vuosikurssilta myös ammattikorkeakouluun.

Pudasjärvellä järjestetään lisäksi päivän tai viikonlopun kestäviä koulutuksia tarpeiden mukaan.

– Kengityksen perus- ja jatkokurssit ovat pyörineet lyhytkoulutuksena muutaman vuoden ajan. Sen lisäksi on ollut muun muassa muutama ryhmä ratsastuspilatesta sekä luentotyyppinen koulutus huippukylmähoidosta sekä kinesioteippauksesta. Kuulostelemme minkä tyyppiselle koulutukselle on tarvetta ja yritämme vastata siihen lyhytkoulutuksilla, Tapio Ojala kertoo.