Luonnonyrttien tuntemus kulkee Minna Sangin perheessä sukupolvelta toiselle

Hollannissa energiahoitajana ja joogaopettajana

toimiva suomalainen Minna Sangi kannustaa ihmisiä hakeutumaan luontoon. Hänen oma

luontoyhteytensä syntyi jo lapsuudessa. Monet

kasvit ovat edullisia ja terveellisiä voimanlähteitä.

löytää paljon ä.

Lapsuudessaan Minna Sangi, 42, vietti paljon aikaa isovanhempiensa luona Pihtiputaalla. Minna pääsi usein metsäretkelle ja oppi samoilemaan luonnossa.

– Kalastelin papan kanssa ja keräsin villiyrttejä, marjoja, sieniä, kukkia ja kasveja äitini kanssa. Asuimme maatilalla, joten luonnon kanssa oltiin tekemisissä koko ajan, Minna Sangi kertoo.

Äidiltään Kaijalta Minna Sangi on oppinut paljon eri kasvien keräämisestä ja käytöstä.

– Syötävät kasvit sekä villiyrtit piti kerätä aina puhtailta paikoilta metsien reunoilta ja mieluiten alkukesästä. Äiti keräsi pääasiassa nokkosta, siankärsämöä, horsmaa, voikukkaa, poimulehtiä, kuusenkerkkiä ja koivun nuoria lehtiä. Kasveista haudutettiin teetä ja niitä lisättiin lättytaikinaan, keittoihin ja salaatteihin. Kasveja myös kuivattiin talven varalle.

KEVÄÄLLÄ, ENNEN lehtien tuloa Minnan äiti valutti muutamia litroja pihakoivun mahlaa.

– Sitä pakastettiin tyhjiin maitopurkkeihin. Mahlaa juotiin tuoreena janoon ja pitkin talvea pakastettuna varsinkin, jos oltiin flunssassa, Minna kertoo.

Minnan isovanhemmilta tuli tutuksi myös tapa tehdä koivuntuhkajuomaa.

– Mummoni oli lukenut professori A.I. Virtasesta ja tiedemies Esko Jalkasesta , jotka suosittelivat koivuntuhkan sisäistä käyttöä pieninä määrinä monia sairauksia, kuten syöpää vastaan. Mummollani todettiin paksusuolensyöpä ja myöhemmin melanooma, ja hän uskoi, että paraneminen näistä sairauksista oli etupäässä koivuntuhkajuoman ansiota.

Juomaan liotettiin lisäksi koivunlehtiä.

– Juoma maistui raikkaalle, siitä tuli välittömästi hyvä ja virkeä olo. Tuhkaa leviteltiin kasvimaalle syksyisin ja keväisin lannoittamaan kasveja, pensaita ja puita. Käytän itse koivuntuhkajuomaa pari kertaa vuodessa puhdistuskuurina, Minna kertoo.

Terveydesta huolehtimista ei Minna Sangin mukaan voi jättää lääkärien ja ravitsemusterapeuttien vastuulle.

– Olemme osa luontoa ja meissä on kaikki se, mitä tarvitsemme täysipainoiseen ja terveeseen elämään. Koska oma kokemukseni yrteistä ja klassisesta homeopatiasta on positiivinen, kannustan muitakin kokemaan niiden parantavan voiman. En missään nimessä vastusta koululääketiedettä. Toivoisin lääketieteen sekä luonnon parantavien voimien integroituvan yhteistä päämäärää, ihmisten terveyden ylläpitoa varten.

minna suosittelee yrttejä:

– Ihmiset voisivat säästää paljon rahaa keräämällä kasveja itse sen sijaan, että ostaisivat kaiken kaupasta.

Minna Sangin lapset tunnistavat jo monia yrttejä ja tietävät, mistä voi hauduttaa teetä ja mitä ei saa syödä.

–Esimerkiksi lasten korvatulehdukset on pystytty hoitamaan ilman antibiootteja. Monelta turhalta kuurilta on säästytty.

Yhteys luontoon aktivoitui uudelleen Minna Sangin aloittaessa energiahoitajan opinnot.

– Koin energiahoidoissa syvän hiljaisuuden ja hengityksen voiman. Se muistutti kiireettömyydestä, mitä olin lapsuudessani kokenut ja mistä olin yhä kauemmaksi kaikonnut.

Tästä alkoi hänellä matka takaisin omaan itseensä.

– Joogaharjoitukset konkretisoivat saamiani energiahoitoja. Thai-joogahieronta lisäsi tähän antamisen ja vastaanottamisen voiman ja syvensi tietoni siitä, että ihmisinä olemme yhtä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistemme ja luonnon kanssa.

Työnsä ohella Minna Sangi jakaa asiakkailleen tietoa yrteistä.

– Joogakursseillani tarjoilen villiyrttikeittoa sekä yrttiteetä ja kerron niiden vaikutuksista. Kurssilaiset saavat itse kokea niiden vaikutuksen. Korostan, että olemme kokonaisuuksia: sieluja, joilla on keho. Kehosta on pidettävä hyvä huoli, niin että sielun on siinä hyvä asua.

Minna Sangin mukaan se, mikä on luonnolle hyvä, on hyvä myös kehollemme ja toisin päin.

– Kun tämä yhteys korjaantuu, mielikin rauhoittuu ja ottaa ”palvelevan” asenteen keho-luonto-sielu -kokonaisuuttamme kohtaan.

Voikukka on Minna Sangin lempikasvi. Voikukkia voi kerätä koko kasvukauden, jos löytää nuoria lehtiä. Niitä voi lisätä salaattiin, viherpirtelöihin ja lättytaikinaan. Voikukkaa on myös helppo kuivata talven varalle.

– Kukan juurta käytän usein kasviskeitoissa. Kukkia kastan lättytaikinaan ja paistan kevyesti. Lapsetkin pitävät voikukista ja auttavat mielellään keräämään ja paistamaan niitä.

Kitkerää makua Minna pehmentää kookosmaidolla tai agave-siirapilla. Voikukissa on paljon C- ja A- vitamiinia, kalkkia, kaliumia ja rautaa.

Nokkonenkin on voimaruokaa.

– Käytän sitä heti, kun ensimmäiset nuoret versot ilmestyvät maan uumenista. Kasvatan nokkosta omassa puutarhassani, joten tiedän kasvin olevan puhdas.

Nokkonen on Minnan mielestä hyvä moneen vaivaan: se vahvistaa vastustuskykyä, parantaa verenkiertoa, antaa voimia ja energiaa. Kasvin voi käyttää juurineen, mutta erityisesti kevään versot ovat herkullisia lätyissä, keitoissa, risotossa ja teessä.

– Vanhempia nokkosia kannattaa ryöpätä eli huuhdella kiehuvalla vedellä ja pilkkoa pieneksi ennen käyttöä, muuten niistä voi kertyä elimistöön liikaa nitraattia.

Myös koivun nuoria lehtiä voi syödä sellaisenaan tai käyttää mausteena ruoissa tai teenä.

Koivun mahlan ja tuhkaveden lisäksi Minna Sangi käyttää pakurikääpää, joka on koivun lahottajasieni. Maanomistajan luvalla pakurin voi irrottaa sahaamalla. Pakurista kannattaa irrottaa palasia, jotka kuivatetaan vaikka saunassa matalalla lämmöllä.

– Olen todennut pakurin olevan hyvä tuote kasvissyöjille ja suosittelen sen käyttöä, koska siinä on paljon esimerkiksi erilaisia B-ryhmän vitamiineja ja proteiinia. Sitä on käytetty lääkkeenä hoitamaan esimerkiksi vatsan ja suoliston vaivoja.

Minna Sangi opettaa joogaa sekä antaa joogahierontaa ja energiahoitoja Hollannissa, Zutphenin kaupungissa. Lisätietoja: www.linnaea.net

”Kasveja keräämällä voisi säästää paljon rahaa, sen sijaan, että hakee kaiken kaupasta.”