Ruokavalion osuus lähes 90 % painonhallinnan onnistumisessa, liikuntaa usein ylikorostetaan

Ravinto- ja hyvinvointivalmentajaTeemu Syrjäläei halua puhua laihduttamisesta. Hänen mukaansa keholle tulee tarjota ravitsevia eväitä. Elimistön prosessien elpyessä liikakilotkin karisevat. Kilojen takaa hän tukee etsimään tunnetta, miksi ja milloin ote repsahtaa, mitä syömisellä paikataan. Olennaista on rehellisyys omalle itselleen.

Ylipainon syiden ytimeen meneminen on kuin sipulin kuorintaa.

– Se vaatii ennen kaikkea rehellisyyttä. Esimerkiksi lohtusyömisen taustalta on tärkeä oppia tunnistamaan, millaista tunnetta silloin hakee ja millaisessa tunnetilassa lohtusyömistä ilmenee, ravinto- ja hyvinvointivalmentaja Teemu Syrjälä korostaa.

Hän ei halua puhua laihduttamisesta.

– Sanaan laihduttaminen yhdistyy mielikuva, että pitää luopua jostakin ja kituuttaa mauttomilla ruoka-aineilla.

Syrjälän mukaan ihminen lihoo, kun hänen kehonsa ei saa tarvittavia ravintoaineita. Elimistölle tulee antaa evääksi tarvittava määrä hyviä hiilihydraatteja, laadukkaita proteiineja, riittävästi rasvoja sekä varmistaa, että elimistö saa välttämättömät vitamiinit ja kivennäisaineet.

– Kun elimistö saa tarvittavat ravintoaineet, kehon kaikki prosessit, kuten esimerkiksi aineenvaihdunta ja hormonitoiminta toimivat normaalisti. Näin ihmisellä on eväät hallita sekä painoaan että mieltään, Syrjälä korostaa.

– Mistään ei tarvitse luopua ja aina löytyy vaihtoehtoja, esimerkiksi herkutteluhetkissä suklaan voi korvata raakasuklaalla ja leivonnaiset raakakakuilla.

Liikunta on tärkeä hyvinvoinnin lähde ja kansansairauksien ennaltaehkäisijä, mutta laihduttajaksi liikunnasta ei Syrjälän mukaan yksin ole.

– Laihtumisessa ja painonhallinnassa ruokavalio on tärkein, sen osuus on 70–90 prosentin luokkaa onnistumisessa.

Painonhallinta on mielen hallintaa. Stressi taas on nykyihmisen sekä mielen että kehon turma.

– Pieni, kutkuttava stressi nostaa suoristuskykyä. Pitkään jatkuessaan stressi lamaannuttaa ja sekoittaa stressihormoniksi kutsutun, lisämunuaisen kuorikerroksen erittämän kortisoli-hormonin tuotannon ja toiminnan. Tämän seurauksena muun muassa elimistön rasvanpolttosysteemi sekoittuu ja keho alkaa varastoida rasvaa, erityisesti keskivartaloon.

Suoliston sanotaan olevan toiset aivot. Monet tärkeät aivojen toiminnat ja aivojen välittäjäaineiden aineenvaihduntareaktiot ovat sidoksissa suoliston tasapainoiseen bakteeristoon, suolinukan kuntoon ja suoliston pumppausliikkeen tasaisuuteen.

Ja yksinkertaistaen: Kun mieli on seesteinen, ihminen pystyy hallitsemaan itseään, myös syömistään.

Psyykeeseen ja sitä kautta painonhallintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin stressi ja suoliston kunto: millainen kehon kuva ihmisellä on, itsetuntoasiat, mahdolliset elämän varrella koetut traumat.

– Psykologiset tekijät vaikuttavat siihen, hyväksyykö ihminen itsensä vai ei. Positiivinen hyväksyntä heijastuu haluna tarjota keholleen terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, Syrjälä sanoo.

Nykyajan pitkälle jalostettu ja ravintoaineköyhä ruoka on Syrjälän mielestä psykologisten tekijöiden ohella merkittävä painonhallinnan hankaloittaja.

– Nykyajan ravinnosta puuttuu monia elimistön prosesseille elintärkeintä ravintoaineita, vitamiineista esimerkiksi A-vitamiinia, joka on olennaisen tärkeä muun muassa aivo- ja hormonitoiminnalle.

Hormonitoiminta tarvitsee ja samoin aivot tarvitsevat myös kolesterolia, sen paras lähde on eläinkunnan rasva.

Syrjälän mukaan rasvapelottelu romuttaa terveyttämme.

– Ihminen ei pärjää ilman välttämättömiä rasvahappoja. Hyviä rasvan lähteitä ovat esimerkiksi omega-3-rikas rasvainen kala, pähkinät ja siemenet, kananmunankeltuainen, kylmäpuristettu oliivi- ja kookosöljy sekä luomuvoi.

Hän muistuttaa, että myös eläin on sitä, mitä se syö.

– Ruokintavääristymät sekä eläinten ympäristöolosuhteet heijastuvat eläinkunnan tuotteita syöviin ihmisiin. Turvallisinta on valita luomua ja läheltä, ja muistaa kohtuus kaikessa.

Syrjälä painottaa ruokavalion monipuolisuutta. Olennaista on laatu. Määrä on sidoksissa kunkin ihmisen yksilölliseen aktiivisuustasoon eli kulutukseen. Se aina vaihtelee.

– Kasviksia pitää suosia runsaasti, mutta pelkillä kasviksilla ei tule toimeen, hän toteaa.

Ruokaa voi hyödyntää monin tavoin ”apteekkina”.

– Esimerkiksi sienet ovat loistavia immuniteetin nostajia. Hapatetut ruoat, kuten hapankaali, ylläpitävät suoliston terveellistä bakteerikantaa.

Suolana Teemu Syrjälä itse käyttää puhdistamatonta merisuolaa.

– Jodin lähteeksi se ei kuitenkaan riitä, siksi käytän myös merilevävalmisteita.

Veden tarve on sekin yksilöllistä.

– Pari, kolme litraa päivässä on hyvä määrä. Etenkin jos hikoilee paljon, litraan vettä on hyvä lisätä teelusikallinen puhdistamatonta merisuolaa.

Kaikenlainen suorittaminen syö Syrjälän mielestä ihmistä.

– Esimerkiksi veden juomisen lisäämisessä kannattaa siinäkin edetä pienin askelin. Jos olet tähän saakka juonut yhden lasillisen vettä päivässä, juo tästä eteenpäin kaksi lasillista.

Puolisonsa ja pariskunnan 1-vuotiaan pojan kanssa Yli-Iissä asuva, 33-vuotias Teemu Syrjälä on lapsesta saakka urheillut paljon. Tanssi on hänen lempilajinsa.

Ravinnon merkitykseen terveyden kivijalkana hän havahtui yksitoista vuotta sitten isänsä äkillisen kuoleman myötä.

Teemun ravintopolku alkoi silloin opiskellen ja oppien sekä omaa ruokavaliotaan terveellistäen.

– Jossain vaiheessa hoksasin, että minulla on paljon annettavaa myös muille.

Teemu Syrjälän palveluvalikoimaan voi tutustua netissä

www.teemusyrjala.com Teemu Syrjälä on kehittänyt yhdessä oululaisen Päivi Illikaisen kanssa painonhallintaa ja hyvinvointia nettipalveluna tarjoavan Hyvän Olon Pudottajat, www.hyvanolonpudottajat.fi, Syrjälä toimii Hyvän Olon Pudottajien ravintovalmentajana. Kevään ja kesän aikana tutustumme KauppaSuomi-lehdessä Hyvän Olon Pudottajien ohjeiden avulla painonsa hallintaan saaneisiin suomalaisiin.

– Sienet ovat loistavia immuniteetin nostajia.