Samassa lammasrodussa kaksi tuottoisaa ominaisuutta:

Monipuolinen, silkkivillainen rygja hurmasi kerta heitolla Röykkälän lammastilan emännän.

Teksti ja kuvat: Reetta Ahola

Viola ja Kalevi Fredinin isännöimä Röykkälän lammastila sijaitsee keskellä Leivonmäen kansallispuistoa, Joutsan kunnan Kivisuon kylässä Keski-Suomessa noin 50 kilometriä Jyväskylästä etelään, E75-tien läheisyydessä.

Röykkälän lammastila on Kalevi Fredinin kotitila. Viola on kotoisin Toivakasta.

1800-luvun loppupuolella rakennettua kaksikerroksista, hirsistä päärakennusta Viola ja Kalevi ovat kunnostaneet ja entisöineet ahkerasti. Esimerkiksi tuvan alkuperäinen leivinuuni on kokonaan kunnostettu uuteen uskoon.

Tilauksesta tuvassa kestitään myös vierailijoita.

Vuosituhannen taitteessa Viola ja Kalevi vaihtoivat posti- ja pankkitöistä luomuviljelijöiksi, lomamökkivuokraajiksi ja lampureiksi.

Luomuviljelijöinä Kalevin vanhempien eläköityessä he olivat aloittaneet 1983 vielä päivätöidensä ohessa. Kauran viljelemisen sekä lampaiden kasvattamisen lisäksi he ovat kasvattaneet myös mullikoita sekä hoitaneet mehiläisiä ja viljelleet luomumansikkaa.

Lampurina – aluksi lemmikkilampureina – Viola ja Kalevi aloittivat 2004. Tuolloin Röykkälän tilalle muutti neljä, geeniperimältään pääosin suomenlammasta, ja katras alkoi lisääntyä.

Tilat vanhassa navetassa tulivat kolmessa vuodessa vastaan. Fredinit ajattelivat joko lopettaa tai jatkaa ja rakentaa lampaille isomman kodin. He päättivät jatkaa, ja rakensivat uuden 250 neliön kylmälampolan. Erillistä lämmitystä ei tarvittu, lampaat hoitavat itse itsensä ja toistensa lämmittämisen.

– Samalla, kun rakensimme uutta kylmälampolaa, mietimme, mistä saamme hyvän pässin nykyisille suomenlammasuuhillemme, Viola Fredin kertoo.

Pian selvisi, että Hankasalmella, melko lähellä heitä, oli myynnissä terveydellisistä syistä lopettavan lampurin koko rygja-lammaskatras.

– Kun näin ensi kertaa nuo pitkässä, kiiltävässä villassa olevat mammat laiduntamassa lapsineen, olin heti myyty. Karitsatkin olivat kuin lumipalloja! Viola muistelee.

Marraskuussa 2007 kylmälampola valmistui. Röykkälän lammastilalle muutti Hankasalmelta rygja-lammaskatras: 31 eri-ikäistä uuhta, osa vielä karitsoita ja neljä eri sukulinjan pässiä, yksi niistä oli toiselta tilalta.

Rygjat osoittivat heti olevansa tuottoisia. Kerrallaan karitsoita syntyy yhdestä kahteen, usein myös kolmosia.

Rygja-karitsat ovat isoja syntyessään, keskipainoltaan noin viisikiloisia, suurimmat jopa seitsemänkiloisia. Ne selviävät hyvin elämään.

– Karitsakuolleisuus on meillä ollut aina hyvin pieni.

Viola ihailee rygja-emoja:

– Rygja-uuhet ovat helliä ja kärsivällisiä emoja, eivät puske lapsiaan tai juokse niitä karkuun!

Emän maito riittää yleensä hyvin karitsoiden ruokintaan.

– Tuttipulloa tarvitaan todella harvoin.

Pakastimessa heillä on ternimaitoa ensiavuksi, jos heti karitsoinnin jälkeen emän maidontuotannossa tai karitsan imemisessä ilmenisi ongelmia.

Tänä keväänä Röykkälässä karitsoi 47 uuhta, karitsoja odotetaan syntyvät noin 90. Koko aikuiskatraassa heillä on 82 lammasta.

Viola Fredin on tyytyväinen rygja-rodun monipuolisuuteen.

– On harvinaista, että yhdestä lampaasta löytyy molemmat ominaisuudet: sekä kasvukyky että mahdollisuus hyödyntää villa. Ja lisäbonuksena lankojen myyntiä ajatellen sekä musta että harmaa väri.

Röykkälän lammastilalla Fredinit hyödyntävät rygja-rodun monipuolisuuden. 50 kilon teuraspainoon rygja-karitsa kasvaa keskimäärin viidessä kuukaudessa. Tuoretta karitsanlihaa he myyvät syksyisin ennakkovarausten mukaan. Lihaa yhdestä teuraskokoisesta kartisasta saadaan noin 20 kiloa, tässä ovat mukana myös luut.

Lisäksi he teettävät elintarvikelainsäädännön mukaisesti toimivilla ammattilaisilla lampaanlihastaan erilaisia säilykkeitä ja erikoismakkaroita, joita on mahdollisuus ostaa heidän tilaltaan ympäri vuoden. Erikoismakkarat myydään pakasteena.

Tilapuodissa ja nettikaupassa on myynnissä rygja-lankoja, huovutusvilloja, huovutettuja käsitöitä, taljoja sekä käsipainettuja taljatyynyjä ja -peitteitä.

Röykkälän lammatila sijaitsee Kivisuon kylässä – nimensä mukaisesti. Kiviä pelloilla riittää.

– Paksunurmisten laidunmaiden puute ei kuitenkaan ole ongelma rygja-lampaiden kohdalla. Norjan karuista kivikkomaisemista lähtöisin oleva rygja pärjää hyvin niukemmillakin niityillä tai perinnemaiseman hoitajana, Viola Fredin kertoo.

Omaa laidunmaata Röykkälän lammastilla on noin kymmenen hehtaaria, lisäksi apulaitumia on saman verran.

Sisäruokintakaudella rygjat pärjäävät paalirehulla. Talvessa kuluu reilu paali lammasta kohti.

Röykkälän tilan pellot ovat olleet luomulla, mutta lampaat eivät ole.

– Olemme päätyneet tähän ratkaisuun osittain lampaiden terveydenhuollon vuoksi, esimerkiksi madottaminen luomukonstein olisi todella hankalaa, Viola Fredin kertoo.

Kaiken kaikkiaan rygjat-lampaat ovat hänen mukaansa hyvin terveitä. Eläinlääkäriä tarvitaan harvoin.

Röykkälän lammastila: www.lammastila.com, 040- 7294134.

– Kun näin ensi kertaa nuo pitkässä, kiiltävässä villassa olevat mammat laiduntamassa lapsineen, olin heti myyty.