Värillä on väliä!
KauppaSuomessa on tällä viikolla juttuja lähiruoasta. Lähiruoka on värikästä ja terveellistä sekä supisuomalaista.
Värikkäät kasvikset sisältävät immuunipuolustukselle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Kasvisten väriaineet sisältävät runsaasti antioksidantteja, jotka suojaavat solua vapaiden radikaalien aiheuttamilta tuhoilta.
Syvän vihreässä kasviksessa on runsaasti lehtivihreää, joka sisältää rautaa ja C-vitamiinia. Vihreät vihannekset ovat myös emäksistä ruokaa, mikä eliminoi happoja elimistöstä. Helppo tapa syödä tummanvihreää on käyttää ruukkuyrttejä ja -salaatteja.
Kasvien sinisen ja purppuran sävyt juontuvat ns. antosyaaneista. Niitä esiintyy monissa marjoissa ja hedelmissä. Antosyaanit toimivat antioksidantteina. Lilat ja siniset sävyt haalistuvat esimerkiksi keitettäessä, mutta sitruunahapon avulla värit säilyvät paremmin.
Lilan sävyisiä kasviksia ovat mm. punakaali ja punajuuri. Sipuli, kukkakaali ja parsakaali ovat jalostettaessa muuttuneet hieman värikkäimmiksi. Lilaan vivahtavat lajikkeet ovatkin ravintorikkaampia kuin vaaleat lajikkeet. Myös perunoita löytyy lilansävyisenä.
Punainen väriaine kasviksessa kertoo karotenoideista, joista tunnetuin on lykopeeni. Lykopeenia on tomaateissa, vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeeni ehkäisee tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonisairauksia sekä miesten eturauhassyöpää.
Punaisen väriaineen lisäksi karotenoideihin kuuluvat keltainen ja oranssi. Hyviä lähteitä ovat porkkana, paprika ja appelsiini. Niiden värit säilyvät hyvin myös keitettäessä. Salaattien terveysvaikutukset tehostuvat punaisen värin myötä.
Punainen väriaine sisältää useimmiten C-vitamiinia. C-vitamiinia on runsaasti mustaherukassa, mansikassa, appelsiinissa ja paprikassa sekä puna-, kyssä- ja kukkakaalissa.
Valkeiden ja rusehtavien kasvien terveysvaikutukset tulevat flavonoideista. Terveyttä tuovat sipulikasvien kversetiini ja allisiini sekä kaalikasvien sulfidiyhdisteet. Sipulin ainesosat torjuvat virusten ja bakteerien hyökkäyksiä ja toimivat antioksidantteina. Ruokalusikallinen sipulisilppua päivässä täyttää tarvittavan kversetiinin tarpeen. Kversetiiniä saa myös omenoista.
Edellisten lisäksi vaaleita kasviksia ovat nauris, lanttu, tietyt idut ja monet sienet. Siitakesienissä esiintyvä lentinaani tunnetaan terveysvaikutteisena erityisesti Kiinassa.