Elämysten aarrearkku

Pienuudestaan huolimatta Ahvenmaalla on tarjottavanaan loputtomasti kokemuksia

Suomalainen matkustaa Ahvenanmaalle kuin ulkomaille. Kieli, lippu ja postimerkit vaihtuvat, maisemat ja kasvillisuus muuttuvat. Saaren ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa meri on aina lähellä, sillä kaupunki sijaitsee niemellä.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

A stele Anni Blomqvistin askelilla

Ahvenanmaasta monella tulee ensimmäisenä mieleen Myrskyluodon Maija, jonka tarinan Anni Blomqvist tallensi kirjoihinsa.

Åke Lindman ohjasi kirjojen pohjalta tehdyn tv-sarjan ja Lasse Mårtenson sävelsi sarjaan tunnusmusiikin. Annista tuli kuuluisuus, jonka luona kävivät niin presidentit Koivisto kuin Kekkonenkin Ahvenanmaan matkoillaan.

Blomqvist asui koko elämänsä Vårdön kuntaan kuuluvalla Simskälan saarella. Hänen elämänsä oli monessa suhteessa samanlainen kuin Maijan. Meri antoi ja meri otti. Kodin seinällä on kuvia kirjailijan miehestä ja pojista.

Aviomies Valter ja vanhempi poika Tommy hukkuivat myrskyssä kalastusreissullaan vuonna 1961.

– Se oli kauhea tragedia. Samana yönä hukkui kaksi muutakin kalastajaa, Blomqvistin elämänkerran kirjoittaja Ann-Gerd Steinby kertoo.

Jäädessään kahdestaan 15- vuotiaan Bengtin kanssa Anni alkoi kirjoittaa. Myös nuorempi poika löydettiin hukkuneena vuonna 1987.

– Kun Bengtkin hukkui, Anni muuttui täysin, kirjailijasta useita haastatteluja tehnyt Steinby muistelee.

Anni Blomqvist kuoli vuonna 1990. Museona koti on ollut jo seuraavasta vuodesta alkaen. Jo Anni Blomqvistin eläessä talossa kävi paljon vieraita.

– Anni oli elävä nähtävyys. Hän istui katsottavana keinutuolissa, muistelee Steinby.

Ajatuksen kotimuseosta Anni sai käydessään Runebergin kotimuseossa Porvoossa.

Anni Blomqvistin isän täti Maija ja hänen miehensä Janne muuttivat saarelle 1800-luvun lopulla. Elämä oli karua ja ankaraa. Myrskyluodon Maijan tarina perustuu osittain Maijan ja Jannen kokemuksiin.

Myrskyluotona elokuvissa nähty saari Simskälasta pohjoiseen sijaitseva Väderskär, jonne matka taittuu nykyisillä veneillä vartissa. Saari on karu. Juuri täällä Maija odotti Jannea yrittäen nähdä tutun purjeen lähestyvän.

Ei ole ihme, että kirjailijan ja Bengtin hautakivessä lukee ”Eikä merta enää ole”. Kiven reunassa liitävät linnut Valtterin ja Tommyn muistoksi.

Vaikutu väreistä

Punamultaiset hyvin hoidetut talot ja puutarhat kumpuilevassa maastossa ovat tyypillisintä ahvenanmaalaista maisemaa. Keskikesällä Ahvenanmaalla tuntuu ja maistuu vahvasti kesältä. Maarianhamina, jonka Venäjän tsaari Aleksanteri II perusti ja nimesi vaimonsa Marian mukaan, kuhisee iloisia, lomatunnelmasta nauttivia ihmisiä.

Maarianhamina tuntuu kesäaikaan hyvin kansainväliseltä paikalta. Kun lähtee kaupungista kohti saaren sisäosia, ainutlaatuinen luonto lumoaa. Joka mutkan ja notkelman takaa voi odottaa löytävänsä jotakin mielenkiintoista.

Kiertele kirkkoja

ja kartanoita

Ahvenanmaa oli kristillisen kulttuurin edelläkävijä Suomessa, 1100-luvulla pystytettiin ensimmäiset kivikirkot. Jomalan kirkon torni on kurkottanut taivasta kohti jo yli 800 vuotta. Se on maamme vanhimpia pystyssä olevia rakennuksia ja on suosittu vihkikirkko.

Yksi Ahvenanmaan massiivisimmista rakennuksista löytyy Eckeröstä. Kun Venäjä sai Suomen haltuunsa 1809, tsaari Aleksanteri I halusi rakentaa autonomisen Suomen läntisimpään kolkkaan erityisen komean postitalon, jota ruotsalaiset kateellisina katselisivat mereltä päin. Rakennus valmistui 1828. Sen suunnitteli C. L. Engel.

Lumoudu linnoista

Kastelholman linnasta on ensimmäinen mainita vuodelta 1388, mutta sitä on rakennettu vuosisatojen ajan. Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio, jonka seinät voisivat kertoa jännittäviä tarinoita.

Ruotsalainen aatelissuku, Vaasa-suku oli aivan erityisen kiinnostunut linnasta. Linnassa on asunut sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III. Myös Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa on istunut siellä vankina muutaman kuukauden. 1500-luku oli kaiken kaikkiaan linnan tapahtuma rikkainta aikaa.

Viehäty viikingeistä

Saltvikin viikinkimarkkinoilla Ahvenanmaalla syödään silakkahampurilaisia, värjätään lankaa ja tehdään historiaa eläväksi. Saltvikin viikinkimarkkinat kuuluvat Pohjoismaiden suurimpiin viikinkitapahtumiin.

Markkinat tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Markkinakentällä parrakkaita viikinkisotureita taisteluvarustuksineen, taitavia käsityöläisiä ja muusikoita. Voi tutustua markkinapöytien tarjontaan, kuunnella keskiaikaista musiikkia, herkutella viikinkikeittiön antimilla ja osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin.

Saltvik on alle parintuhannen asukkaan rauhallinen ja idyllinen pikkukylä reilut parikymmentä kilometriä Maarianhaminasta pohjoiseen. Kunnassa on Ahvenanmaan korkein vuori ja kauneimmat rannat sekä kesäisin valtoimenaan kukkaloistossa kylpevät kedot runsaine eläin- ja lintumaailmoineen. Vuonna 1977 Saltvikistä löydetty vanha viikinkiaiheinen neula innosti saltvikiläisiä tutkimaan omaa muinaishistoriaansa.

Harrastuksen ympärille perustettiin Fibula-yhdistys. Ensimmäiset viikinkimarkkinat pidettiin muutaman harrastajan voimin vuonna 1990. Markkinat ovat kasvaneet historiallisesti elämykselliseksi jättitapahtumaksi.

Markkinapaikka on rakennettu tarkkaan vastaamaan muinaisia viikinkimarkkinoita. Vuosien mittaan alueelle on kohonnut pysyviä rakennuksia, tarkoituksena on että markkinoiden ympärille muodostuu oikea viikinkikylä, joka voi olla ympärivuotisessa käytössä.

Rekisterikilvistä voi päätellä viikinkien tulleen paikalle Puolasta, Ruotsista, mutta myös Suomesta on muutamia ryhmiä.

– Suomessa historian elävöittäminen on vielä aika uutta, lankaa värjäävä alan harrastaja kertoo.

Työmenetelmät ovat vanhoja ja asukkaat ja kojujen myyjät ovat pukeutuneet viikinkiajan henkeen. Markkinoiden aitoon tunnelmaan pääsee käyskentelemällä myyntikojujen ja käsityöpajojen keskellä nuuhkimassa hajuja, joita lähtee korusepän, puusepän, nahkurin ja kankaanvärjääjien työpöydiltä.

”Anni Blomqvist oli elävä nähtävyys. Hän istui katsottavana keinutuolissa.”

”Suomessa historian elävöittäminen on vielä aika uutta.”

MIKÄ?