Alpakoiden ulkonäkö, luonne ja helppohoitoisuus hurmasivat Terhi Elon

Eläinrakkaalla Terhi Elolla on jo pitkään ollut haaveena yhdistää eläimiä fysioterapeutin ja luontaishoitajan työhönsä. Alpakat soveltuvat hänen mielestään erinomaisesti terapiaan.

Teksti: Reetta ReinmanKuvat: Reetta Reinman ja Terhi Elo

Fysioterapeutti Terhi Elo , 45, ihastui ensin alpakoiden ulkonäköön.

– Mitä ovat nuo kauniit, pörröiset eläimet, ajattelin, kun ensimmäisen kerran näin alpakoita.

Sitten hurmasi alpakoiden luonne.

– Alpakoilla on hyvä luonne. Ne ovat uteliaita ja kiinnostuneita, mutta kuitenkin lähestyvät esimerkiksi vierasta ihmistä hienotunteisesti.

Eläinrakkaalla Terhillä on jo pitkään ollut haaveena yhdistää eläimiä fysioterapeutin ja luontaishoitajan työhönsä. Alpakat Suomeen vuonna 2002 tuoneen Pirkko Kivikarin alpakkaterapiaan tutustuessaan Terhi vakuuttui, että alpakat ovat hänen valintansa.

– Alpakoiden tietynlainen helppohoitoisuus puolsi myös valintaani hankkia alpakoita. Alpakat asuvat pihatossa eli liikkuvat vapaasti talliin ja aitaukseen. Ne oleskelevat ja nukkuvat pääsääntöisesti ulkona. Alpakat eivät pidä meteliä, vaan ääntelevät ynisemällä.

Terhi asuu perheineen, miehensä ja kahden poikansa kanssa, Kirkkonummella maalaismaisemissa. Vuonna 2013 alpakat tulivat heidän perheensä iloksi.

– Alpakkamme ovat Pirkko Kivikarin Ylitalon alpakkatilalta Hattulasta Hämeenlinnan läheltä, Terhi kertoo.

Tällä hetkellä heillä on viisi alpakkaa.

– Emä Camè ja hänen puolivuotias poikansa Carlos. Emä Chanel ja hänen niin ikään puolivuotias poikansa Camillo sekä laumanvartijana ruuna Bruno.

Bruno on aikuisista alpakoista nuorin, 5-vuotias. Camé on 8-vuotias ja Chanel 6-vuotias.

– Camè on myös Chanelin äiti eli nyt sitten jo mummo! Terhi naurahtaa.

Terhin alpakoilla on pihaton yhteydessä puolentoista hehtaarin laidun. Kesällä niillä on lisälaidunta hehtaarin verran.

Terhi antaa alpakoilleen kuivaheinää. Aamuin illoin alapakat saavat alpakoiden ruokintaan tarkoitettuja, Englannista tilattavia väkirehunappuloita. Juomakaukalossa on aina raikasta vettä. Kuivaheinää kuluu päivässä kilon verran, kesällä laidunaikana vähemmän. Vettä alpakat juovat muutaman litran päivässä.

– Kamelinsukuisena eläimenä alpakka voi olla pitkiäkin aikoja juomatta, ja sitten kerralla se juo paljon vettä.

– Porkkanoita alpakat rakastavat, niitä annan heille herkkupaloiksi, Terhi kertoo.

Alpakan villa on maailmalla arvostettua, kalliiden vaatteiden raaka-ainetta.

– Meillä Suomessa alpakoita on tällä hetkellä tuhatkunta, joten vaateteollisuuden raaka-aineeksi suomalaista alpakanvillaa ei vielä suinkaan riitä.

Alpakat keritään kerran vuodessa.

– Yleensä toukokuussa, Terhi kertoo.

Terhi on kerinyt heidän alpakat itse saksilla. Villa on kehrätty langaksi Ruukin kehräämössä.

– Yhdestä alpakasta saa noin kilon villalankaa. Kerittäessä villaa tulee jätesäkillinen, mutta siitä kaikki ei kelpaa jalostettavaksi.

Huonompilaatuisesta vatsanalusvillasta Terhi on kehräyttänyt naru-tyylistä lankaa, josta voi tehdä vaikkapa pannulappuja.

– Alpakan villa jaotellaan karkeuden mukaan kolmeen eri ryhmään. Hienoimmasta villasta valmistetaan arvokkaimmat vaatteet.

– Alpakan villassa ei ole lanoliinia, kuten lampaanvillassa, joten se ei kutita allergisiakaan. Alpakan villa on kuusi kertaa lämpimämpää kuin lampaan villa, se on hienoa ja kevyttä, Terhi kertoo.

Alpakoiden villan Terhi aikoo jalostaa omen perheen iloksi, alpakkaterapiasta saavat tulevaisuudessa nauttia myös hänen asiakkaansa. Alpakat soveltuvat monenlaiseen terapiatoimintaan.

– Alpakoiden kanssa tehdään eläinavusteista toimintaa, esimerkiksi vieraillaan vanhain- tai lastenkodeissa tai mielenterveyskuntoutujien luona.

– Alpakka soveltuu siksikin hyvin terapiaeläimeksi, koska sen kanssa voi mennä sisätiloihin. Alpakan jaloissa on samantyyliset polkuanturat kuin koiralla, ja siksi se pysyy hyvin pystyssä sisällä.

Terhi korostaa eläimen ja ihmisen vuorovaikutussuhteen syvyyttä.

– Eläimen läsnäolo koskettaa sielua syvältä, oli sitten nuori tai iäkkäämpi, masentunut, muistisairas tai vaikkapa surullinen ihminen.

– Eläimellä on merkitystä myös ihmisen sosiaalisessa kanssakäymisessä. Eläimet tarjoavat jo itsessään sosiaalista tukea, mutta ne myös edesauttavat ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta.

Eläimen pyyteettömyys koskettaa Terhiä.

– Eläimen läsnäolo on välitöntä ja vilpitöntä, vailla vaatimuksia ja odotuksia.

Omassa työssään Terhi toivoo tulevaisuudessa voivansa auttaa alpakkaterapialla lapsia, joilla on motorisia ongelmia.

– Alpakoiden kanssa touhutessa kuntoutuminen on iloista ja kiinnostavaa. Samalla siinä pystytään harjoittelemaan monia taitoja.

Kansainvälisesti alpakkaterapiaa suunnataan lapsille, joilla on autismia, ADHD tai Downin syndrooma.

– Minua kiinnostaa myös tunnetaitojen ohjaaminen alpakoiden avulla. Itse olen näiden 2,5 vuoden aikana oppinut alpakoiden avulla paljon itsestäni ja harjaannuttanut omia luonteenpiirteitäni.

– Eläimen läheisyys ja koskettaminen lisäävät meissä rauhaa ja mielihyvää tuottavan oksitosiini-hormonin eritystä. Eläimen seura vähentää tutkitusti stressiä, alentaa verenpainetta sekä rauhoittaa sydämen sykettä ja lisää emotionaalista hyvinvointia, Terhi kertoo.

”– Eläimen läsnäolo on välitöntä ja vilpitöntä, vailla vaatimuksia ja odotuksia.”

MIKÄ?

Eteläamerikkalainen kamelieläin

Alpakka on sukua guanakoille, vikunjalle ja laamalle. Alpakka on kesytetty 5000 vuotta sitten. Se on eräs vanhimmista kotieläimistä.

Nykyinen alpakkakanta maailmassa on noin 4 miljoonaa ja niistä Perussa elelee 80 %. Suomessa alpakoita on tuhatkunta. Ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen vuonna 2002.

Alpakka painaa 50–80 kg. Säkäkorkeus on 80–100 cm, mutta pitkän kaulansa ansiosta isoimmat yksilöt katselevat ihmistä suoraan silmiin. Tiineys kestää 11,5 kk, ja kerrallaan syntyy yksi vasa. Alpakat elävät yli 20-vuotiaaksi.