Suomalaiset eivät tarvitsisi niin paljon mielialalääkkeitä, jos miehetkin opettelisivat itkemään, sanoo kouluttaja Ukko Kärkkäinen. Tärkeää on myös, että suorittamisesta pitää päästä välillä olemiseen.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Oman työuupumuksen syihin päästäkseen työhyvinvointikouluttaja Ukko Kärkkäisen piti palata ajassa kauas, aina toiseen maailmansotaan asti.

– En olisi hengissä, ellen olisi opetellut käsittelemään tunteitani. Aikaisemmin häpesin kyyneliä. Vaikeinta on ollut toivottaa ahdistus, tuska ja pelko tervetulleeksi. Niihin liittyy tavattoman paljon häpeää, Ukko Kärkkäinen toteaa.

Nuorena ihminen jaksaa. On energiaa, opiskellaan, tehdään uraa, perustetaan perhe, rakennetaan talo tai kaksi. Mutta jos kantaa sisällään kipua, alkaa vauhti jossakin vaiheessa hidastua. Energia, mikä olisi tärkeää käyttää levolliseen elämään ja iloon, muuttuu henkiinjäämisen varmistamiseksi.

– Perheessämme sota kesti 1970-luvulle. Isä ampui unihoureissaan ryssiä ja huusi älkää jättäkö. Ihminen voi olla kävelevä miinakenttä ja sellaisen kentän lähellä ei ole helppoa elää.

Kärkkäisen isällä oli vaikea sotaperäinen aivovamma, joka sai isän elämään sodan hetkiä vielä kymmeniä vuosia sodan päätyttyä.

– Isäni oli yksi pahimmista Kaunialan sotasairaalan potilaista, hän meni tavallaan sotapsykoosiin.

Kärkkäinen syntyi kymmenen vuotta rauhan solmimisen jälkeen, mutta on vasta aikuisiällä pystynyt ymmärtämään isänsä toimintaa ja löytämään tyytyväisyyttä elämäänsä.

– On hyvin helpottavaa antaa sydämensä sulaa vihan ja raivon läpikäymisen jälkeen, itkeä kaikki se vaille jääminen, minkä on lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokenut.

Perheen vakavat sairaudet, työuupumus ja käsittelemättömät asiat johtivat tilanteeseen, jossa piti palata alkuun katsomaan, mitä olisi voinut tehdä toisin. Uupumus avasi ikkunan menneisyyteen.

Koulutusyrittäjänä Ukko Kärkkäinen vastasi kaikesta yksin. Ammattiosaaminen mureni hikiseen pakkotyöhön ja tulokset heikkenivät. Kymmenen vuotta kestänyt työputki päättyi loppuun palamiseen.

– Ensin alkoi vaivata väsymys, joka ei mennyt lomallakaan ohi. Huomaamatta hiipi kyynistyminen, olotila, jossa ei välitä mistään. Sitten huomasin kauhukseni, että palapeli hajoaa.

Pinnan alle painetut tunteet voivat tulla esille myös masennuksena. Masentunut on tullut tilaan, jossa elämä ei enää kanna.

– Masennus kuitenkin päättää yleensä jonkin jakson. Kilpailu materian kanssa johtaa siihen, että ihmiset eivät osaa tai halua käsitellä surua tai muita tunteita, Kärkkäinen sanoo.

Suomalainen sairasti 40 vuotta sitten ensimmäisen masennuksensa 40-vuotiaana, nyt jo 25-vuotiaana. Vuonna 2011 sai Kela-korvausta masennuslääkkeistä 433 700 suomalaista. 4,3 miljoonaa reseptiä kirjoitettiin masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeisiin.

Jos on kerran masentunut, riski masentua uudestaan on suuri.

– Ystäväni, psykoanalyytikko Pirkko Siltala puhuu viisaasti uutta luovasta masennuksesta. Kysynkin masentuneilta, mitä elämätöntä sinulla on vielä piilossa, mitkä unelmasi eivät ole saaneet toteutua?

Pahimmillaan masennus johtaa kuolemaan. Parhaimmillaan sen kautta syntyy sellaista, jolla voi olla suuri merkitys ihmiselle itselleen, hänen läheisilleen ja koko maailmankaikkeudelle.

Ihminen sokeutuu itse loppuun palamiseen.

– Kaasu on pohjassa, mutta maisemat eivät vaihdu. Keskittymiskyky heikkenee, tunteet latistuvat, uuden oppiminen vaikeutuu. Ihminen haluaa tehdä työtä, jossa kokee saavansa arvostusta. Monissa kunnissa henkilöstö on menoerä. Miltä tuntuu käydä menoeränä töissä, Kärkkäinen heittää.

Tekemisen ja suorittamisen tilasta pitää päästä välillä olemisen tilaan, jossa pystyy kuuntelemaan itseään. Tekemisen tilassa ihminen uupuu.

Rikkinäisyys kulkee vanhemmilta lapsille. On hyvä hahmottaa, mitkä ovat ne taustatekijät, jotka vaikuttavat omiin toimintatapoihin. Tärkein oivallus Ukolle oli, että hän päästi luurangot kaapista.

– Jos isä oli sataprosenttisesti vammautunut, koin itse olevani sitä ainakin seitsemänkymmentä prosenttia, olematta taisteluissa päivääkään. Oli helpottavaa tajuta, että olenkin sotavammainen. Meillä on vahvaa näyttöä kehon viisaudesta ja sairauksien viesteistä. Me kyllä opimme pala palalta purkamaan menneisyyden miinakenttiä, avaamaan tunteiden lukkoja ja sahaamaan kaltereita.

”En olisi hengissä, ellen olisi opetellut käsittelemään tunteitani.”

Kuka?

Torju stressi ja uupumus:

- Työhyvinvointikouluttaja

- Runoilija, voimaantumistarinoidenkertoja, kirjailija

- Yksi suosituimmista sotatraumojen käsittelyn kouluttajista Suomessa

• Kuuntele itseäsi ja tunteitasi

• Älä eristäydy

• Älä jatkuvasti piiskaa itseäsi eteenpäin, jos tilanne tuntuu kestämättömältä, mieti vaihtoehtoja

• Koeta vähentää kiirettä ja kuormitusta

• Opettele sanomaan ei

• Lopeta ylihuolehtivaisuus

• Pyydä apua ja mahdollisuuksien mukaan jaa tehtäviä myös toisillekin

• Kokeile huumoria, vähennä tarpeetonta murehtimista

• Huolehdi fyysisestä kunnostasi

• Älä yritä hukuttaa ongelmia alkoholiin

• Tavoittele kohtuullisuutta

• Helli välillä itseäsi

• Toteuta pieniä haaveitasi