Asuntomessutalojen ekotoimivuus ja asuttavuus syynissä

Työtehoseura arvioi Vantaan asuntomessukohteiden asuttavuutta ja ekotoimivuutta. Melkein talossa kuin talossa oli tänä vuonna mietitty käytännöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ne ovat nykyrakentamisen järkeviä trendejä.

Asuttavuuden arviointikriteereinä olivat tilojen toimivuus, ergonomia, energiataloudellisuus, kestävän kehityksen mukaiset materiaalivalinnat ja helppohoitoisuus. Ekotoimivuus-käsitteen avulla TTS tarkasteli asumisen ekotehokkuutta asukkaan näkökulmasta. Huomio kiinnitettiin muun muassa tilojen muunneltavuuteen.

– Ekotoimivuus kuvaa kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan. Ekotoimivuuden käsitteen avulla ekologisuutta ja toimivuutta voidaan tarkastella samanaikaisesti, selventää Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa .

Marjomaan mukaan asuttavuus ja ekotoimivuus oli huomioitu monessa asuntomessukohteessa hyvin, mutta parantamisenkin varaa löytyi.

– Tutkimme kohteiden pohjaratkaisuja ja valitsimme niiden perusteella kymmenen mielestämme toimivinta lähempään tarkasteluun. Halusimme tutkia asunnon toimivuutta suhteessa sen tuottamaan ympäristökuormaan nimenomaan asumisen näkökulmasta. Kiinnitimme huomiota esimerkiksi rakennus- ja pintamateriaaleihin, viherkattoihin, hulevesiratkaisuihin ja arkisempiin asioihin kuten energiatehokkaisiin kodinkoneisiin ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

Messukohteista valittiin kolme TTS:n arviointikriteerit parhaiten täyttävää omakotitaloa. Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 33 (Panthera Tigris), 36 (Jämerä-Leija) ja 40 (Verso).

”Panthera Tigris on yksi messujen energiatehokkaimmista taloista. Se on neliöihinsä nähden tilavan tuntuinen ja neliöt jakaantuvat oikeassa suhteessa asumisen eri toimintoihin. Jämerä-Leijassa etusijalla ovat lapsiperheen toimiva arki ja käytännöllisyys. Parasta talossa ovat avarat, käytännölliset eteistilat ja toimiva keittiö. Verso on ekotehokas, moderni kaupunkipuutalo, jonka arkkitehtuurissa on huomioitu passiivinen auringon lämpö ja valo. Sen sisätilaratkaisuista eniten kiitosta saivat keittiö ja saunaosasto”, TTS:n arvioinnissa todetaan.

– Melkein talossa kuin talossa oli kuitenkin mietitty käytännöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Tämä on nykyrakentamisen järkevä trendi, Marjomaa lisää.

Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten sen toimivuus on tärkeää. Lähes kaikissa messukohteissa on edellisvuosien tapaan saarekkeellinen avokeittiö. Monikäyttöinen saareke palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa.

– Noin puolessa keittiöistä uunit on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle, mutta vain viidesosassa myös astianpesukone on nostettu ylös. Mikäli molempia laitteita ei ole mahdollista sijoittaa sopivalle käyttökorkeudelle, kannattaa useammin käytetty sijoittaa ylös, toteaa tutkija Marjomaa.

Marjomaa kiinnitti huomionsa myös keittiöiden vesipisteratkaisuihin sekä siihen, ettei keittiöissä useinkaan ollut tarpeeksi laskutilaa. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä, mutta se löytyi vain muutamasta kohteesta.

– Kuuman pellin tai kiehuvien perunoiden kanssa ei ole turvallista ottaa monta askelta. Laskutilat ja vesipisteet on järkevää sijoittaa niiden toimintojen viereen, joissa niitä tarvitaan.

Joihinkin keittiösaarekkeisiin oli sijoitettu kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni.

– Jos keittiösaarekkeessa on keittotaso, siihen tarvitaan myös liesituuletin. Saarekeliesituuletin voi blokata näkyvyyden ruokailijoihin ja kattoon sijoitettu liesituuletin ei välttämättä ole kovin tehokas, Marjomaa pohtii.

Oleskelu- ja makuutilojen muuntojoustavuus mietitytti TTS:n raatia. Muuntojoustavuudella tarkoitetaan kotiin rakennettujen ratkaisujen muuntamismahdollisuutta asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan tai uuden asukkaan tarpeita vastaaviksi.

– Sama tila voi toimia eri asukkailla erilaisissa käyttötarkoituksissa tai kahden makuuhuoneen väliltä voidaan purkaa seinä ja yhdistää tilat isommaksi huoneeksi. Myös yhdellä tilalla voi olla monta käyttötarkoitusta. Elinkaariasumisen periaatteiden mukaisesti rakennettu koti mahdollistaa asumisen samassa asunnossa erilaisissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä, Marjomaa selventää.

Tutkija muistuttaa, että ekotehokkuuteen vaikuttaa väistämättä myös talon koko:

– Muuntojoustavuus on tärkeää, mutta täytyy myös pohtia kokonaisneliömäärää suhteessa perheen kokoon ja toimintoihin. Ekotehokkaan talon neliöiden tulee olla maltillisia kuitenkin niin, ettei perustoiminnoista tingitä.

Marjomaa kiittelee, että useissa messukohteissa ylimääräisten makuuhuoneiden monikäyttöisyyttä olikin pohdittu.

– Nykyään on arkipäivää, että työskennellään kotona. On järkevää, jos työhuone muuntuu tarvittaessa vaikkapa vierashuoneeksi.

Marjomaa kertoo , että messukohteiden kylpyhuoneissa on satsattu energiatehokkaisiin kalusteisiin ja hanoihin. Tutkija kuitenkin muistuttaa, että energiatehokkuusmerkintä ei yksin riitä, vaan paljon jää asukkaan vastuulle.

– Jos suihkussa läträtään puoli tuntia, on se epäekologista vaikka hana olisi kuinka energiaa säästävä. Vaikka vettä periaatteessa riittääkin, sen lämmittämiseen kuluu valtavasti energiaa.

Asuttavuuden kannalta Marjomaa ihmettelee saunan suihkutiloihin asennettuja wc-istuimia, joissa ei välttämättä ollut mitään yksityisyyttä.

– Jonkinlainen väliseinä olisi vähintään hyvä olla, tutkija hämmästelee.

Marjomaa kiinnitti huomionsa myös siihen, että Vantaan asuntomessuilla trendikkäät kylpytynnyrit ja uima-altaat loistivat poissaolollaan.

– Hyvinkään messuilla niitä näkyi joka pihassa. Toki oma allas voi puolustaa paikkansa jos sille todella on käyttöä, mutta kovin energiataloudellista ison altaan jatkuva täyttäminen ja lämmittäminen ei ole.

Vantaan asuntomessukohteiden piha-alueita hallitsivat suuret, katetut terassit, jotka Marjomaan mukaan parhaimmillaan toimivat keittiön ja muiden asuintilojen laajennusosina.

– Isojen liukuovien avulla terassitiloista saadaan viherhuoneita, viihtyisiä ruokailutiloja, lasten leikkipaikkoja ja leppoisia oleskelunurkkauksia. Terassitilojen tarpeellisuutta voi kuitenkin miettiä ympärivuotisesta näkökulmasta – mitä terasseille tapahtuu talvisin? Kattamattomat terassit ja parvekkeet täyttyvät lumesta ja jäävät sateisina kesinä tai talviaikaan vähälle käytölle. Terassilasit puolestaan pidentävät terassikautta, joskin terassilaseissa on kova puhtaana pitäminen; ihmeisiin eivät itsestään puhdistuvat lasitkaan pysty!

Marjomaa kertoo, että asuntomessualueen pihat olivat melko pieniä ja helppohoitoisia. Nurmikot oli valjastettu harrastuskäyttöön ja piharakennuksissa oli hyvin varastointitilaa esimerkiksi polkupyörille.

– Myös esteettömyys oli huomioitu hyvin, luiskat olivat kunnossa kaikissa taloissa, Marjomaa summaa.

”Ekotehokkaan talon neliöiden tulee olla maltillisia kuitenkin niin, ettei perustoiminnoista tingitä.”