Jukka Rintala, Kiira Korpi ja Aira Samulin kattoivat kesällä pöydät Hovilan kartanossa

Hovilan kartanon kesän kattausnäyttelystä kartanonemäntä Arja Torkkomäki tiivisti huomionsa: Kastehelmi-kattaussarja on nyt erityisesti nuorten suosiossa.

Teksti ja kuvat: Reetta Ahola

Voi, onko sinulla mummi Kastehelmi-sarjaa? Saanko kaikki? Tällaisia huudahduksia kuultiin Hovilan kartanon päärakennuksessa, kun naiset olivat lähteneet monesti perheen kolmen sukupolven voimin – isoäiti, äiti ja tytär – katsomaan kesän kattausnäyttelyä.

– Kastehelmi-sarja on nyt selvästi nuorten suosiossa, kertoi kartanon emäntä Arja Torkkomäki.

Idea Kastehelmen lasipisaroilla koristellusta pinnasta syntyi, kun Oiva Toikka halusi peittää puristelasiin väistämättä jäävät saumakohdat. Näin kehittyi kokonaan uusi pintastruktuuri, joka korosti lasin elävyyttä ja valon heijastumia.

Kastehelmi sai alkunsa vuonna 1964, jolloin trendikkäät lasiastiat alkoivat löytää tiensä suomalaisiin koteihin. Kastehelmi on ollut aiemmin Iittalan tuotannossa 1964–1988. Suosituimmat osat palasivat valikoimiin vuonna 2010.

Hovilan kartanon kattausnäyttelyssä Kastehelmi-sarjaa saatiin ihailla erityisesti taitoluistelija Kiira Korven näyttelyyn rakentamassa Aamupala/brunssikattauksessa. Esillä oli myös kaksi Kiira Korven kilpailupukua.

Kiira Korven aamupalapöytähuoneen ikkunassa soi Kaj Franckin lasitaideteos Ateenan aamu. Kaj Frank inspiroitui 1950-luvun alussa Kreikan matkallaan Kreikan kauneudesta ja toi siitä palan Suomeen. Ateenan aamu -lasiteosten nimi viittaa kreikkalaisiin kirkonkelloihin. Kun tuuli tai ilmavirta saa lasiesineet liikehtimään, syntyy pehmeän metallinen ääni – kuin kirkonkellot Ateenan sunnuntaiaamussa.

Kaj Franckin 100-vuotisjuhlavuonna 2011 Ateenan aamu -lasiteokset palasivat Iittalan tuotantoon. Ne ovat olleet tuotannossa Nuutajärvellä vuosina 1954–1975 sekä 1992–1994.

Jukka Rintalan ja Matti Vaskelaisen suunnittelemissa kattauksissa Rintalan upeat pöytäliinakuosit saivat astiat, aterimet ja lasit hehkumaan. Rintalan kuoseista oli kattauksissa käytetty muun muassa Sunflower-, Dahlia- ja Kirsikkapuisto-kuoseja. Kunkin Jukka Rintalan kattaman pöydän ääressä oli esillä kattauksen teemaan ja värimaailmaan sopiva Rintalan suunnittelema puku.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Tapio Wirkkalan syntymästä. Rintalan ja Vaskelaisen kattauksissa tehtiin kunniaa Wirkkalalle upeiden, suupuhallettujen pullojen muodossa. Tänä juhlavuonna Wirkkalan suupuhalletut pullot ovat palanneet Iittalan valikoimaan numeroituna sarjana. Alun perin vuosina 1959–1968 valmistettuja pulloja tehdään numeroitu erä 1–2015 kahtena kokona ja neljänä värivaihtoehtona: sammalenvihreänä, kuparinruskeana, voimakkaan turkoosina ja ajattomana harmaana.

Viime talvena oopperakansa hurmaantui Suomen Kansallisoopperan Ovela kettu -oopperan visualisoinnista, joka oli muotoilija Klaus Haapaniemen käsialaa. Haapaniemen Taikaan sai palata Hovilan kartanon kattausnäyttelyssä.

Arja Samulinin kattamassa pöydässä Samulinin lelumuseon antiikkinallet ”söivät” Klaus Haapaniemen Iittalalle suunnittelemista Taika-astioista. Samulin oli teemoittanut kattauksensa metsähenkiseksi.

Katelautasina oli Kastehelmi-sarjaa.

Somerolla sijaitsevan Hovilan kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin 1841 ja avattiin restauroinnin jälkeen yleisölle 2011. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa päärakennuksessa on kunnioitettu aikakautensa rakennustapaa, tyyliä ja makua. Kauniit vanhat kattomaalaukset on kunnostettu Museoviraston valvonnassa ja avustamana.

Hovilan kartanon päärakennuksessa on perhejuhlien miljööksi sopivia saleja, herrasväen huoneita, neitien kammareita ja valoisia kuisteja. Päärakennuksen tiloja vuokrataan.

Kartanon navetta on kunnostettu näyttelykäyttöön. Hovilan kartano toimii toukokuusta syyskuulle. Kesätoiminnassa keskeisiä ovat kesänäyttelyt. Tänä kesänä päärakennuksessa hurmasi näyttely Unelmia ja juhlan taikaa – kattauksia ja juhlatunnelmia.

Jokaisen Jukka Rintalan kattaman pöydän ääressä oli esillä kattauksen teemaan ja värimaailmaan sopiva Rintalan suunnittelema puku.