Kukkuu, kuuluuko – kysyy Palviainen
Teksti: Ari Stenius
Soitan ravintofilosofi Erkki Palviaiselle, sillä tiedän hänen olevan automatkalla pääkaupunkiseudulta Turkuun.
Kuulen häntä, mutta hän ei kuule minua. Tulen hyvälle tuulelle, sillä hän ei häkelly mykästä soittajasta, vaan huhuilee: - Kukkuu, kukkuu – kuluuko?
Ei kuulunut , joten soitin uudestaan ja nyt onnistuu.
– Olen menossa luennoimaan Turkuun, sanoo Palviainen, joka sanojensa mukaan haluaa tarjota kuulijoilleen omaa polkuaan.
– Terveemmän ja puhtaamman elämän alkuun, hän vakuuttaa.
Ei tarvitse kuin kuunnella, sisäistää ja panna toimeksi…
Pakurikääpä, maca, hamppu, väinönputki.., tuttuja ja oudompia sanoja vilahtelee miehen puheissa, mutta sanat ja asiat taustoittuvat helposti tajuttaviksi – Palviainen osaa saarnansa.
Palviaisen esikoiskirjassa – Voimaruokaa – on hänen luentojensa sielu ja viesti sekä miehen oma tie voimaruokauskovaiseksi.
– Uskon hyvään ja puhtaaseen ravintoon, painottaa Palviainen ja käskee pureskella sanomansa pala kerrallaan.
Yksi miehen perusviesteistä on, että kuuntele kehoasi, luota sen tuntemuksiin ja kokeile rohkeasti – kroppa antaa palautteen.
”Ainoa tiedon lähde on kokemus”, sanoi Albert Einstein.
Palviainen lähes hurraa lauseelle.
– Kirjaviisaus kun loppuu, niin alkaa kokemuksien oppi. Itse olen innolla tutkinut ja testannut luonnon keinoja – elimistö ymmärtää, kunhan itse hoksaa viestin minkä saa, toteaa Palviainen, joka haluaa puhua täysille saleille – ymmärrettävästi.
– En usko sivistyssanoihin tai vaikeisiin termeihin. Asiat ovat selkeitä ja maalaisjärkisiä ja ne on parasta esittää niin, sanoo saarnaajan poika.
– Isäni ravitsi ihmisten henkeä, minä ruumista, hymähtää Palviainen.
Superfoodien eli voimaruokien puolesta paasaava Palviainen kannustaa ihmisiä uudelle polulle ilman ennakkoluuloja – ja hyvällä mielellä.
– Syömisen pitäisi tapahtua hyvällä mielellä, syöminen saisi olla positiivinen asia, sanoo mies, joka väittää kesäisestä Suomi-luonnosta löytyvän mitä tahansa tarvitsemme, myös hyvän mielen ruokaa.
– Ruusujuuri, auttaa. Kokeilkaa ruusujuuriteetä. Vaikutus mielialaan on uskomaton, vakuuttaa Palviainen, jonka kirja ja luennot ovat tarkoitettu perusterveille ihmisille.
– Lisätään terveyttä, mainostaa saarnaajan poika.
Palviainen kertoo kirjassaan myös kuinka raakasuklaalla oli merkitys hänen nykyisen vaimonsa ”löytymiseen”.
Alfred Vogelin kuuluisa kirja Luonto – paras lääkitsijä on klassikko ja siihen uskoo saarnaajan poika Palviainen, mutta tehoaako Palviaisen luento tai kirja?
Suosittelen varalta, sillä kirja on yleiskiinnostava, ja mielenkiintoinen on Palviainenkin.
Tiettävästi tämä entinen jäätelöauton kuljettaja ajaa luentokeikkojensa jälkeen kotiin, asettuu mukavasti taloksi ja huokaa: – Mozartia kiitos!
”– Kirjaviisaus kun loppuu, niin alkaa kokemuksien oppi”