Metsästysmatkailu vaatii lisää kehittämistä

Suomessa metsästysmatkailu painottuu Lappiin. Sillä on tärkeä merkitys myös Lapin itäisissä osissa. Metsähallitus sanoo suhtautuvansa positiivisesti metsästysmatkailun kehittämiseen.

Suomalaisista metsästää noin viisi prosenttia. Joidenkin kuntien alueella yli 30 prosenttia asukkaista omistaa metsästyskortin. Metsästystä ei harrasteta pelkästään kotiseudulla, vaan metsästys yhdistyy myös matkailuun. Metsästysmatkailulla lasketaan olevan myös alueellista merkitystä.

Suomessa metsästys on sidottu maanomistukseen. Valtiovalta on kuitenkin tarjonnut metsästysmahdollisuuksia myös ”maattomille”. Metsähallituksen hallinnassa on noin 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallitus vastaa metsästyksen luvista ja järjestelyistä valtion mailla.

– Laajojen valtion alueiden käyttö metsästysalueina Itä-Lapissa on lähtökohtaisesti enemmän eränkäyntiä kuin metsästystä, toteaa eräsuunnittelija Pasi Kamula Metsähallituksen Lapin luontopalvelupisteestä.

– Eränkäyntiin liittyvä järjestäytynyt matkailutoiminta kuuluu kansainvälisessä luokituksessa kasvavaan luontomatkailun toimikenttään, eikä suhteellisen kapea-alaisen metsästysmatkailun piiriin.

Sallan ja Savukosken seuduilla valtion mailla pienriistan lupakysyntä on perinteisesti ollut hyvä.

– Kysytyimpiä riistalajeja ovat metsäkanalinnut ja suurriistasta hirvi ja karhu. Hyvinä kanalintusyksyinä Sallan-Savukosken valtion lupametsästysmaille on myönnetty noin 3 500 lyhytaikaista, 1–7 vuorokauden pienriistalupaa. Keskimääräinen kesto on ollut noin 3,6 vuorokautta/lupa.

Valtion alueiden lisäksi laajojen yhteismetsien alueet ovat merkittäviä eränkäyntialueita Itä-Lapissa ja Kuusamossa.

Vastuullista luonnon-varojen käyttöä

Metsähallitus muistuttaa, että sen tehtävänä on edistää vastuullista luonnonvarojen käyttöä valtion omistamilla alueilla.

– Aivan viime vuosina Suomessa on tehty jonkun verran tutkimuksia eränkäyntimatkailun aluetaloudellisista vaikutuksista, eräsuunnittelija Pasi Kamula toteaa.

– Metsähallitukselle tulleen palautteen perusteella valtion maiden metsästysasioiden hoito on viimeisen vuosikymmenen aikana pystytty hoitamaan kohtuullisen hyvin. Metsähallitus esittelee vuosittain valtion mailla toteutuneen metsästyksen lukuina paikallisille riistanhoitoyhdistyksille.

Aina silloin tällöin myös Sallan-Savukosken alueen paikallisten metsästäjien puheissa vilahtaa varsinkin hirvenmetsästyksen ongelmallisuus. Sitä ei haluta kaupalliseksi ja se halutaan säilyttää tiukasti omissa käsissä. Alueellisesti asukkaat ja seurojen jäsenet vastaavat työläästä riistanhoitotyöstä.

Pasi Kamula muistuttaa, että Metsähallitus tekee tiivistä yhteistyötä myös porotalouden kanssa.

– Lupametsästäjien antamassa palautteessa kiinnitetään huomiota valtion maan metsänkäsittelyasioihin ja puretaan harmistusta siitä, kun on jääty ilman metsästyslupaa halutulle alueelle tiettynä aikana.

Kokonaisvaltaista erämatkailua

Metsähallituksen eräpalveluissa metsästyksen aluetalousvaikutuksiin on perehtynyt eräsuunnittelija Mikko Rautiainen Oulun toimistolta. Hänellä on hieman laveampi tulkinta nimimäärittelyyn.

– Nähdäkseni erä- ja metsästysmatkailulla ei ole suurta eroa. Metsästysmatkailussa keskitytään kenties pelkästään metsästykseen. Erämatkailu on käsitteenä puolestaan hieman laajempi sisältäen muutakin eränkäyntiä. Tätähän se metsästysmatkakin on: liikutaan luonnossa, usein aika erämaisessa. Tehdään tulet, nukutaan taivasalla tai teltassa. Monta kertaa metsästäjällä on mukana myös kalastusvälineet, jotta saadaan luonnon eväitä täydentämään reissun ruokavaliota. Sienet ja marjatkaan eivät ole harvinaisia metsästäjän repussa.

Suomalainen metsästysmatkailu on pikemminkin kokonaisvaltaista erämatkailua.

Sallan-Savukosken alue on metsästyksen suhteen yksi suosituimmista seuduista.

– Pienriistan metsästyskiintiöt myydään siellä järjestään loppuun. Niinpä voisin kuvitella, että seudulla olisi mahdollisuuksia kehittää nykyistä enemmän liiketoimintaa metsästysmatkailun ympärille, eräsuunnittelija Mikko Rautiainen arvio.

– Liiketoiminnan edustajien olisi hyvä ”haistella” jatkuvasti metsästäjien tarpeita: mitä alueelle saapuvat pyyntimiehet ja – naiset tarvitsevat palveluiden suhteen?

Metsästysmatkailun kehittäminen

Metsähallituksen asenne vaikuttaa yllättävän myötämieliseltä.

– Suhtaudumme positiivisesti metsästysmatkailun kehittämiseen. Roolimme on tarjota puitteet ja metsästysmahdollisuudet ekologisesti, sosiaalisesti ja ekonomisesti kestävästi valtion tuella, Mikko Rautiainen linjaa.

– Viimeisimpien selvitysten perusteella voimme jopa sanoa, että Metsähallituksella on yhteiskunnallista roolia alueellisten palvelusten tukemisessa. Metsästäjien käyttämät eurot hyödyttävät alueiden taloutta huomattavasti.

– On kuitenkin tärkeä muistaa, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista metsästyslupamyynnin kytkemistä esimerkiksi majoituspalveluihin.

Voisiko aluetta laajentaa uudenlaiseen toimintaan? Miltä metsästäjistä kuulostaisi ”kamerametsästys”?

– Tuo on terminä mielenkiintoinen. Yleisesti sillä tarkoitetaan luontokuvausta, joka keskittyy riistaeläimiin. Tällekin toiminnalle on varmasti paikkansa yhteiskunnassa, joskin esimerkiksi suurpetojen haaskakuvaukseen liittyy tiettyjä haasteita. On mielenkiintoista huomata, että osa metsästäjistä on siirtynyt käyttämään myös kameraa.

– Minusta näiden kahden harrastuksen yhdistäminen on virkistävää – näiden ei tulisikaan kilpailla keskenään, vaan täydentää toinen toistaan. Kysehän on henkilön omasta valinnasta ja painotuksista, Mikko Rautiainen sanoo.

– On tärkeä muistaa, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista metsästyslupamyynnin kytkemistä esimerkiksi majoituspalveluihin.

Mitä?

Mitä?

Yhteistyötä tarvitaan

Metsähallituksen erikoishenkilöstöön kuuluu 50 metsästyksen, kalastuksen ja lupamyynnin ammattilaista.

Asiantuntijat päättävät kiintiöistä, myöntävät lupia, vuokraavat riistamaita ja kalavesiä. Heidän tehtäviinsä kuuluu hoitaa riista- ja kalakantoja, valvoa valtion maita ja tiedottaa eräasioista.

Eräpalveluihin kuuluu 11 erätarkastajaa, jotka vastaavat valtion maiden valvonnasta.

Suomessa on runsas 100 000 valtion maita käyttävää metsästäjää. Suomessa on katsottu sekavinkin tuntein maahan tulleita ulkomaalaisia metsästäjiä.

Aikaisemmin metsästys oli harrastustoimintaa, mutta nykyisin mukana ovat matkailulliset ja metsästyksen kaupalliset muodot. Valtion maat Pohjois- ja Itä-Suomen alueella tarjoavat mahdollisuuksia erimuotoisen erämatkailun kehittämiselle.

Vaikka Metsähallitus suhtautuu myötämielisesti metsästysmatkailun kehittämiseen, vastassa ovat lainsäädännön esteet sekä paikallisen väestön asenteet.

Itä- ja Pohjois-Suomen metsästäjät eivät halua kasvattaa kaupallisen metsästyksen asiakasmääriä, vaan keskittyä laadukkaisiin ja tuottaviin kohteisiin.

Kehitys polkeekin paikallaan, mikäli kaupalliset metsästys-yrittäjät eivät pääse parempaan yhteistyöhön paikallisten metsästysseurojen kanssa.