13 vuotta sitten raitistunut Harri Nyman auttaa nyt muita Minnesota-mallilla

Päihdetyöntekijä Harri Nymanin mielestä alkoholismista parantumisen ensimmäinen edellytys on, että alkoholisti myöntää olevansa sairas.

Sairaudesta parantumisessa oma aktiivinen toiminta sekä läheisten mukanaolo ovat olennaista terapiatuen ohella. Nyman toimii Rehappi Oy:ssä Naantalissa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Rehappi Oy

Kinkkisin asia on saada alkoholisti ymmärtämään oman sairautensa, pohtii alkoholisteja Minnesota-mallilla auttava päihdetyöntekijä Harri Nyman . Kansainväliseen Minnesota-konseptiin perustuva päihdehoito on lääkkeetöntä ja päihteetöntä, olennaista siinä on ryhmäterapia sekä läheisten mukana olo hoitoprosessissa.

– Alkoholismi on perinnöllinen sairaus, korostaa Nyman.

– Perinnöllinen altistus on olennaisin asia alttiudessa sairastua alkoholismiin. Perimän osuus on tutkimusten mukaan hyvin merkittävä.

Ympäristö- ja sosiaaliset tekijät joko edesauttavat tai hillitsevät sairastumista.

– Esimerkiksi mikäli henkilöllä on perinnöllinen altistus alkoholismiin, mutta hänellä on sellainen hengellinen vakaumus, johon alkoholi ei kuulu, näin ollen sekä ympäristö- että sosiaaliset tekijät suojaavat häntä sairastumiselta, vaikka tämäkään ei ole 100-prosenttinen ”suoja”.

Nymanin mielestä olisi hyvin tärkeää, että perusterveydenhoidossa ja ylipäänsä yhteiskunnassa ymmärrettäisiin se, että alkoholismi on sairaus ja nimen omaan perinnöllinen sairaus.

– Lisäksi on hyvä tietää ja ymmärtää, että alkoholismista voi toipua ja elää hyvää päihteetöntä elämää, mutta ei parantua.

– Tärkeintä on viedä tästä asiallista tietoa eri yhteiskunnan toimijoille sekä myös kouluihin.

Harri Nyman on raitistunut 13 vuotta sitten Minnesota-mallin hoidolla, sitä edelsi 13 vuoden alkoholismi. Raitistuessaan hän oli 35-vuotias. Pari, kolme vuotta hän treenasi elämää raittiin kuosissa ja kuntoutti itseään. Sitten hän kouluttautui päihdetyöntekijäksi ja toimii nyt Rehappi päihdehoitolassa Naantalissa. Päihdetyöntekijöitä koulutetaan esimerkisi Raudaskylän kristillisessä opistossa Ylivieskassa. Nyman on yksi Rehappi Oy:n viidestä osakkaasta. Henkilökuntaa Rehapissa on kymmenen, kaikilla on joko päihdetyön ammattitutkinto tai muu terveydenhuoltoalan koulutus. Asiakaspaikkoja on 20.

Hoito jakautuu kahteen osaan: vähintään 28 vuorokauden perushoitojaksoon paikan päällä Rehapissa sekä jatkohoitoon.

– Perushoitojakson aikana on henkilökohtaista yksilöterapiaa sekä ryhmäterapiaa kahdeksan henkilön ryhmissä. Perushoitojakson kolmannen hoitoviikon lopulla on läheisviikonloppu.

Nyman korostaa , että läheisten mukana olo hoitoprosessissa on olennainen asia Minnesota-mallin päihdehoidossa.

– Sekä alkoholismia sairastavan että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että kyseessä on sairaus, läheisille on terapeuttista saada purkaa pahaa oloaan.

Läheisviikonloppu on tarkoituksella vasta lähihoitojakson loppupuolella.

– Hoidossa oleva on ennättänyt paneutua sairauteensa ja ennen kaikkea oivaltaa, että kyseessä on sairaus; näin vältytään syyllistymiseltä ja syyllistämiseltä. Syyllisiä ei haeta, vaan ymmärtämystä siitä, miten alkoholismi vaikuttaa sitä sairastavan ja koko lähipiirin elämään.

Suurin kynnys parantumisprosessissa on yleensä alku eli miten saada alkoholisti hakeutumaan hoitoon.

– Valtaosaltaan hoitoon tullaan läheisten kannustuksesta tai painostuksesta. Ani harva alkoholisti hakeutuu hoitoon puhtaasti omasta halustaan, Nyman kertoo.

Lähihoitojakson jälkeen Rehapin hoito jatkuu jatkohoitona. Se tapahtuu ryhmäkokoontumisina kerran viikossa yhdentoista viikon ajan.

– Jatkohoitokokoontumisyksiköitä meillä on kymmenen eri puolilla Suomea, Nyman kertoo.

Jatkohoito on pääsääntöisesti uuden, päihteettömän itsenäisen elämän opettelua ja keskustelua sen keinoista, onnistumisista ja mahdollisista epäonnistumisista. Nyman korostaa, että Rehapin hoito on päihteetön hoito.

– Hoidon aikana potilas saa ymmärryksen myös siitä, että osa lääkkeistä on keskushermostoon vaikuttavia, riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä. Näiden vaikutus alkoholistille on sama kuin alkoholilla.

– Kun ihminen perushoidossa ymmärtää ja hyväksyy sairautensa ja sen, etteivät alkoholi ja riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet käy hänelle, oppii hän myös käsittelemään elämän mukanaan tuomia asioita raittiilla ajatusmaailmalla. Näin ollen juominen ei enää ole ratkaisu elämän ongelmiin tai onnistumisiin.

Nyman painottaa , että raitis elämäntapa on omien arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muuttumista.

– Mikäli ainoastaan viina jää pois, eikä elämänlaadussa tapahdu mitään muutosta parempaan, on vaarana, että juominen jatkuu.

– Kaikkein tärkeintä on, että hoidossa oleva on ehdottoman rehellinen itselleen. Alkoholismista toipuminen on eräänlainen työ. Sen työn tekee ihminen itse toki päihdetyön ammattilaisten sekä läheisten avulla ja tuella.

Nyman korostaa, että tietoisen oman tekemisen kautta alkoholistille kristallisoituu päihteettömän elämän oivallus eli sisäinen motivaatio siihen.

– Sisäinen motivaatio on kaiken uuden oppimisen ehdoton edellytys sekä mielekkään elämän lähde. Ulkoinen motivaatio – kiitos, maine, raha– ei koskaan johda mihinkään aitoon ja pysyvään, korostaa Nyman.

Päihdehoito Rehapissa maksaa 6750 euroa. Siihen sisältyy perushoitojakso täysine ylläpitoineen sekä jatkohoitojakso.

– Noin 30 % hoitoon hakeutujista tulee kuntien, kaupunkien tai työnantajan maksusitoumuksella, valtaosa siis itse maksavina, kertoo Nyman.

Alkoholismiin sairastuminen ei Nymanin mukaan katso sosiaalista asemaa tai lompakon paksuutta, eikä myöskään sukupuolta.

– Naisissa kuitenkin alkoholismin aiheuttamat haitat näkyvät miehiä nopeammin.

Nyman on pannut merkille, että nykyään alkoholismia sairastavat naiset hakeutuvat hoitoon entistä nuorempina, yleensä 20–40 ikävuosien aikana.

Mitä mieltä olet raskaana olevien päihdeäitien pakkohoidosta?

– Hyväksyn sen, jos henkilö ei kykene pidättäytymään raskausaikana alkoholin käytöstä. Alkoholi raskauden aikana saattaa aiheuttaa sikiölle erilaisia kehityshäiriöitä tai vammauttaa lapsen pysyvästi.

Raitistumisen jälkeinen päihteetön elämä tarkoittaa monelle täydellistä kieltäytymistä alkoholista. Niin myös Harri Nymanille.

– Osallistun kyllä tilaisuuksiin ja juhliin, joissa on alkoholia tarjolla, mutta minä en juo mitään, en edes viiniä ruoan kanssa. Toiset osaavat juoda alkoholia, minä en, siksi minun valintani on ehdoton päihteettömyys.

”Kaikkein tärkeintä on, että hoidossa oleva on ehdottoman rehellinen itselleen. ”