Suotuisin hetki puutarhan kasteluun on aamu tai myöhäinen ilta

Luonnonmukaisesti hoidetussa puutarhassa riittää vilskettä, rehevyyttä ja elävää elämää. Heleä vihreys ja lintujen taianomainen sirkutus tuudittavat puutarhurin tyytyväisyyteen.

Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Takkunen

Monikerroksellinen puutarha tarjoaa suojaa maaperässä eläville kavereille siinä missä isommillekin eläimille, kuten siileille, oraville ja linnuille. Tarkkailtavaa riittää.

Ekologinen puutarha ottaa mallinsa luonnosta, mutta tämä ei tarkoita, että puutarhan annettaisiin metsittyä tai että se olisi aivan luonnontilaisenakaan. Mielestäni ekologisen pihan suunnittelua ja ylläpitoa ohjaavat vain villin luonnon tarjoama oppi, luonnonolojen huomioon ottaminen kaikessa monimuotoisuudessaan, helppohoitoisuus sekä mahdollisimman kotimaiset kasvivalinnat, muuten tyyli on äärettömän vapaa.

Oletko koskaan ajatellut, että moottoroidun, öljyllä käyvän ruohonleikkurin tunnin käyttö kuluttaa saman verran kasvihuonekaasuja kuin 600 kilometrin matka uudella autolla ajettuna.

Toki useat meistä tahtovat pitää nurmikkonsa siistinä ja leikattuna, mutta olisi hyvä ajatella, voisiko leikkuukertoja edes vähentää. Osan pihasta voi myös ajaa käsikäyttöisellä ruohonleikkurilla ja osan jättää kokonaan ajamatta.

Pitkän nurmikon sekaan syntyy aivan oma eliöyhteisönsä, joka tukee puutarhan hyvinvointia. Kukkivat leinikit, keto-orvokit ja voikukat sekä muut kukkivaiset tarjoavat mettänsä pistiäisille ja olohuoneita erilaisille ötököille. Nurmikon tilalle istutetut monikerrokselliset ryhmät sitovat hiilidioksidia moninkertaisesti nurmikkoon verrattuna. Silti on hyvä myös muistaa, että nurmialueet ovat mieluisia leikkipaikkoja niin aikuisille kuin lapsillekin, eli niillekin on puutarhassa paikkansa hyvinvoinnin keitaina.

Luontoa kunnioittavassa puutarhassa kotipuutarhuri kohtaa puutarhansa tuottamat jätteet, eikä ulkoista niitä puutarhansa ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan erilaisten kasvijätteiden hyötykäyttöä ja pyrkimystä ulkoisista resursseista, esimerkiksi kaupallisista lannoitteista riippumattomaan puutarhaan.

Kaikki paljaat kohdat olisi mielestäni hyvä kattaa elävällä, puutarhasta löytyvällä materiaalilla. Esimerkiksi havunneulaskate tuntuisi olevan parasta katetta mansikoille edistäen niiden elinvoimaa ja tukien sellaista maaperää, missä mansikat viihtyvät parhaiten. Jos menemme jälleen ruohonjuuritasolle, niin kaikki pieneliöt vähentävät esimerkiksi lannoituksen tarvetta. Miksemme sallisi niiden tehdä työtänsä ja tukisi niiden hyvinvointia? Nautin suunnattomasti, kun katson kesäkurpitsapenkkiäni, joka on katettu muutamalla kottikärryllisellä puoliksi maatuneita lehtiä. Siinä on ruokaa pieneliölle ja hyvä kurpitsan taimien kasvaa rehottaa. Seassa elelee sadoittain lieroja.

Hyötytarhassa kasvaa monia paljon ravinteita vaativia kasveja, kuten kaalikasveja, kurpitsoja sekä tomaatteja. Niiden, kuten kaikkien muidenkin kasvien lannoitukseen sopivat erilaiset viherkäytteet. Puutarhan niittojätteestä saa liotettua parasta lannoitetta. Se sisältää kaikki kasvien tarvitsemat ravintoaineet. Kaikki terve vihreä kasvusto käy viherkäytteeksi, mutta ravintorikkaimman lannoitteen valmistat helposti nokkosesta. Sanko täyteen nokkosta ja vettä päälle. Anna seoksen käydä parisen viikkoa ja laimenna se käyttövalmiiksi suhteeseen 1:10. Nokkoskäytteeseen muodostuu samankaltaisia yhdisteitä kuin raakaan lantaan, joten sen laimentaminen on hyvin tärkeää. Jokaisen ekopuutarhurin rakastamasta hyötykasvista eli rohtoraunioyrtistä saat suurenmoista lannoitetta samalla ohjeella. Etenkin tomaatit rakastavat raunioyrttilannoitetta, sillä se varastoi itseensä varsinkin kaliumia, jota tomaatti kuluttaa kasvuunsa paljon. Rehevä raunioyrtti on muutenkin vallan mainio kasvi. Se tuottaa valtavasti katemateriaalia, jonka voi pintakompostoida ympäri puutarhaansa ja saada näin sen sisältämät ravinteet hyötykäyttöön.

Kesän kastelutarvetta puutarhuri voi vähentää käyttämällä erilaisia eläviä katemateriaaleja. Kesän mittaan puutarhan istutuksille ja hyötytarhaan kannattaa lisätä esimerkiksi ruoho-, kasvi-, komposti- ja kuorikatetta.

Kastelu kannattaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa sadevedellä, jonka saa helposti kerättyä talteen. Sadevesi on lempeää ja happirikasta – parasta ihan semmoisenaan kaikille kasveille.

Suotuisin hetki kasteluun on aamu tai myöhäinen ilta. Tämä ajankohta vähentää huomattavasti veden haihtumista kasvin juurelta. Myös perinteisten koriste- ja hyötykasvien suosiminen vähentää niin kastelu- kuin lannoitustarvetta, sillä nämä maatiaiset ja vähemmän jalostetut kasvit ovat sopeutuneet ilmastoomme pitkälle jalostettuja kantoja paremmin.

Ekologinen puutarha lainehtii ja tulvii. Lainehtimisella viittaan istutus- ja kylvöalueiden mutkittelevuuteen. Ihailen pehmeitä muotoja suorakulmien sijaan. Luonnossa tuskin koskaan on suoria viivoja tai kulmia, vaan reuna-alueet kaartuvat somasti. Siinä on jotain niin kaunista, luonnon muodoissa.

Tällaisiin kaartuviin istutus- ja kylvöalueisiin muodostuu erilainen mikroilmasto kuin suorakulmiin. Tätäkin tietoa kannattaa käyttää hyväkseen kesän uusia istutuksia suunniteltaessa. Puutarha tarjoaa kokonaisuudessaan paljon iloa kaikelle elolliselle elämälle. Nautitaan ja puuhastellaan levollisin mielin.

Ajankohtaisena vinkkinä mansikkamaan lintuvarkaita vastaan on maalata ennen mansikoiden kypsymistä erikokoisia kiviä punaiseksi, levittää niitä mansikoiden lähettyville ja hämätä tällä tavoin variksia ja rastaita. Ne tympääntyvät kivien nokkimiseen, ennen kuin mansikkasato kypsyy herkutteluun.

”Ennen mansikoiden kypsymistä maalaa erikokoisia kiviä punaiseksi ja levitä niitä mansikoiden lähettyville. Näin hämäät variksia ja rastaita.”

Artikkelin kirjoittaja Ulla-Maija Takkunen on puutarhatalouden hortonomi ja ekologinen puutarhurinna Yli-iistä. Ulla-Maijan ajatuksia myös: http://hidastaelamaa.fi/author/ulla-maija/

http://hetkiahertalla.blogspot.fi/