Perinteet tuovat joulun

Viimeistään joulurauhan julistuksen jälkeen tunnelma tiivistyy ”hyväksi, lämpimäksi ja helläksi”. Joululaulut, joulukuusi, jouluruoat ja muut rakastetut traditiomme luovat turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Maapallolla on noin kaksi miljardia lasta, ja heistä noin 1/3 viettää joulua, joten joulupukin on vierailtava noin 700 miljoonan lapsen luona. Jos perheessä on keskimäärin kolme lasta, joulupukin on käytävä yhden illan ja yön aikana 233 miljoonassa kodissa. Joulupukilla siis riittää urakkaa, mutta hän selviytyy tonttujen avulla siitä ihmeen lailla vuodesta toiseen. Jo ilmaan pääsy on uskomaton suoritus, sillä pukin lennättäjät eli porot juoksevat nopeimmillaankin vain 56 kilometriä tunnissa, kun lentokoneet kiihdyttävät keskimäärin 240 kilometriin ennen nousuaan.

Vuonna 1995 lähetettiin 50 miljoonaa joulukorttia, mutta 2000-luvulla joulukorttien määrä lähti laskuun, kertoo Tilastokeskus. Joulu on Suomen posteille kiireisintä aikaa, sillä suomalaiset lähettävät kortteja eniten joulunaikaan, joista noin kymmenesosa lähetetään ulkomaille, enimmäkseen muihin Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Saksaan.

Eniten joulupostia Suomessa saa vuodesta toiseen joulupukki. Kirjeitä ja kortteja kannetaan Napapiirille noin 600 000 kappaletta ympäri maailmaa, noin 200 maasta. Suomessa posti sai joulukortin kuljetettavakseen ensi kerran vuonna 1871. Tänä päivänä huolimatta tekstiviesteistä ja sähköisesti lähetettävistä joulukorteista, suomalaiset kirjoittavat joka joulu lähes 40 miljoonaa joulukorttia. Kortti on pysyvä jälki ja muisto, jota tekniikan tuomat mahdollisuudet eivät koskaan voi korvata.

Vuosittain puoli miljoonaa jouluaiheista korttia lähtee Oulunsalosta liikkeelle tuomaan jouluiloa ihmisille ympäri maailmaa. Kuvataiteilija Minna L. Immosen mielestä korttien tehtävä on ilahduttaa, tuottaa iloa elämään ja valoa pimeän keskelle. Kolmesataa erilaista korttikuvaa vuodessa luova taiteilija saa ideat kortteihinsa usein lapsista ja luonnosta. Joulukortit kuvaavat aika perinteistä joulua, sillä sitä suomalaiset tuntuvat arvostavan. Joka jouluksi syntyy yli viisikymmentä uutta korttimallia.

– Välillä syntyy pelkistetympää ja välillä enemmän yksityiskohtia. Kun joulun alla työstää seuraavan vuoden joulukorttimallistoa, tuntuu siltä, että ideoita olisi vaikka kuinka. Aina silloin tuntuu, että joulukorttien tekeminen on sitä kaikista ihaninta puuhaa, Minna kertoo.

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut kajahtavat tänä jouluna 43. kerran. Suositusta seurakunnan tilaisuudesta on tullut koko kansan jouluperinne, joka saa vuosittain miljoonan suomalaisen laulamaan sydämen kyllyydestä.

Tänä vuonna laulu soi rauhan puolesta. Jokaisella meistä on oikeus elämään ilman pelkoa, väkivaltaa ja turvattomuutta. Samalla kun laulat joulua sydämeesi, voit muistaa perheitä, jotka elävät sodassa tai konfliktissa. Lahjallasi Suomen Lähetysseura rakentaa rauhaa kouluttamalla, huolehtimalla heikommista ja suojelemalla ihmisoikeuksia.

Suomalainen kaipaa joululaululta sanomaa ja syvällisyyttä. Kepeät rallatukset ovat harvoin niitä rakkaimpia. Melankolia sopiikin suomalaiseen kansanluonteeseen, niinpä yksi suosituimmista joululauluista on Varpunen jouluaamuna .

Suomessa on aikojen saatossa julkaistu noin 3000 joululaulua. Suuresta määrästä huolimatta rakastetuimpia ovat usein ne vanhat ja perinteiset kappaleet. Viime vuosikymmeninä syntyneistä joululauluista varmaankin suosituin on Sydämeeni joulun teen , jonka on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi . Kappaleen levytti vuonna 1988 Vesa-Matti Loiri , ja myöhemmin siitä on tehty lukemattomia levytyksiä. Laulu kuullaan usein myös Kauneimmat joululaulut -tapahtumassa.

Yksi tunteita herättävimmistä jouluun liittyvistä asioista lienee perinteinen joulupöytä. Ennen muinoin oli tärkeää, että joulupöydässä oli riskisti tavaraa. Mässäilemällä varmistettiin tulevan vuoden sato. Mitä raskaammin isännän pää nuokkui joulupöydässä, sitä parempi tuli seuraavan vuoden viljasadosta.

Joulupöydän kunkku on ehdottomasti kinkku. Vanhan legendan mukaan sika joutui joulupöytään siksi, että se häiritsi Jeesus- lapsen unta jouluyönä tökkiessään tätä kärsällään.

Tilastokeskuksen tietojen valossa tänäkin jouluna noin seitsemään kotitalouteen kymmenestä aiotaan hankkia kinkku. Kinkun ostavista talouksista valtaosa, 93 prosenttia ostaa kotimaista possua. Vuonna 2013 Suomessa myytiin Tilastokeskuksen mukaan noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua, josta tuontikinkkujen osuus oli vajaa 7 prosenttia. Luomukinkkuja oli 1,5–2 prosenttia koko kilomäärästä.

54 prosenttia kotitalouksista hankkii joulupuun. Jouluvalot sytytetään vuosittain noin 1,5 miljoonaan puuhun Suomessa. Näistä vähän yli miljoona tulee suomalaisten joulupuunkasvattajien tiloilta, noin 300 000 haetaan omasta tai suvun metsästä ja noin 150 000 tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta. Näin kertoo Tilastokeskus.

Vanhan uskomuksen mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Kotiin päästyään Luther kaatoi pienen kuusen ja toi sen koristamaan kotiaan. Joulukuusiperinteen uskotaan olevan lähtöisin 1500-luvulta.

Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytettyä joulukuusta pidetään Suomen ensimmäisenä ulkokuusena. Vastaavasti Helsingin Senaatinorille nousi ensimmäinen sähkökynttilöin koristeltu kuusi Lucian päivänä 13.12.1930.

1900-luvun alkupuolella moni näki kansakoulussa joulukuusen ensimmäistä kertaa. Aluksi joulukuusen sai hakea mistä vain, se oli jokamiehen oikeus. Nykyään puu on ostettava kuusikauppiaalta, jollei itsellä tai tuttavalla satu olemaan metsää. Sadassa vuodessa kuusi on levinnyt lännestä ja etelästä kaikkialle Suomeen: kaupungeista, kartanoista, pappiloista ja kouluista lähes kaikkiin kirkkoihin ja koteihin.

Tarja Lehtola

”Joulupukki vierailee noin 700 miljoonan lapsen luona. ”
”Eniten joulupostia Suomessa saa vuodesta toiseen joulupukki.”
”Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytettyä joulukuusta pidetään Suomen ensimmäisenä ulkokuusena.”