Äkkipäätä ei uskoisi, että Haitin entisen diktaattorin Jean-Claude Duvalierin eli Baby Docina tunnetun hirmuhallitsijan ja korruption läpitunkeman valtiomiehen loistelias auto on sievästi suojattuna Sipoossa syrjäisen sivutien päässä.

Teksti: Martti HuhtamäkiKuvat: Reetta Ahola ja Risto Salmio

Tarina on tämä: Kansainvälistä kauppaa tehnyt helsinkiläinen liikemies Risto Salmio sattui kerran Tukholmassa kesällä 1988 käydessään huomaamaan Dagens Nyheterissä lehti-ilmoituksen, jossa tullihuutokaupassa tuli myyntiin kymmenien muiden autojen ja kapineiden joukossa muutaman vuoden käytössä ollut tummansininen Mercedes Benz 600 Limousine.

Risto Salmio oli käynyt edellisiltana tutustumassa huutokaupan sisältöön.

– Tuon Mersun helmat ja toinen kylki oli potkittu lommoille eikä se muutenkaan missään paraatikunnossa ollut, Salmio kertoo.

Isänsä Papa Docin seuraajaksi huudettu poika Jean-Claude Duvalier , Baby Doc, oli karkotettu monien väärinkäytöksien johdosta pari vuotta aikaisemmin kotimaasta. Hän lymyili neljännesvuosisadan pääasiassa Ranskassa.

Siellä hän vietti rattopojan elämää woodoo-taikuuden hengessä. Diplomaattipassinsa avulla hän saattoi matkustella muuallakin.

Ilmeisesti jonkin selkkauksen seurauksena tätä autoa oli pahoinpidelty Ruotsissa, ja auto oli jäänyt sille tielle.

Verot olivat maksamatta ja katsastus hoitamatta. Siitä johtui päätyminen Ruotsin tullin huomaan. Baby Docista ei ollut myöhemminkään auton lunastajaksi.

Tuota limousine-mallia valmistettiin vain pari tuhatta kappaletta 1960-luvun alussa. Siitä tuli monien valtionpäämiesten ja viihdemaailman kuuluisuuksien kulkuväline. Vielä pitempää mallia Mercedes Benz 600 Pullman oli Suomessa ainakin Hymy-lehden ja Tekniikan maailman kustantajalla Urpo Lahtisella .

Tukholman tullihuutokaupan edettyä Mercedez Benz 600 Limousinen kohdalle, meklari ilmoitti pohjahinnaksi 200 000 Ruotsin kruunua. Ehkä se näin 26 vuoden jälkeen vastaisi nykyrahassa 40 000 euroa.

– Huusin ääntäni hiljentäen 210 000 kruunua. Muita huutoja ei tullut. Olin auton omistaja. Ihmettelin hiljaisuutta ja sitä, ettei vauraassa Ruotsissa autonharrastajien joukossa ollut halukkuutta tai ymmärrystä asiaan. Tai sitten sitä oli liikaakin. Itse pidin kauppaa mainiona, vaikka en sitä vieläkään ole halunnut rahassa mitata, Risto Salmio muistelee.

Salmio ajoi auton erikoisluvalla ja siirtokilvillä satamasta, Helsingin Etelärannasta 7 kilometriä Herttoniemeen, silloiseen Erkki Järvisen ja nykyisin Kari Järvisen laatuautojen korjaamoon.

– Autoa tuunattiin useita kuukausia. Sen jälkeen se alkoi vähitellen näyttää entiseltään, Salmio kertoo.

– Enää ei autossa ole kolhuja, mutta eihän se pitkän säilytysajan johdosta juuri tällä hetkellä aivan priimakunnossa ole, vaikka olenkin rakentanut sille oman vajan ja peitellyt sen hellästi pressuilla, hän toteaa.

Mitä autolle tehdään tämän jälkeen?

– En ole asiaa kovinkaan kiihkeästi pohtinut, vaikka autonharrastajia ja museoita tällainen harvinaisuus, erityisesti Keski-Euroopassa entisen omistajapohjan johdosta, kaunismuotoisena ja sisältäkin hyvin säilyneenä herättää aina mielenkiintoa heti kun olen autosta edes vaisusti vihjaissut. Tuskin se kuitenkaan enää koskaan Haitiin palaa, toteaa Salmio.

Baby Doc sai pitkän Euroopan oleskelunsa jälkeen luvan palata vuonna 2011 kotiarestiin Haitiin, jossa hän kuoli viime vuoden lopussa 63-vuotiaana.

– Vaikka alkuperäinen omistaja olikin historian tietojen valossa kunniaton, hänen maineikas autonsa ei ansaitse samanlaista kohtaloa! Risto Salmio naurahtaa.

”Itse pidin kauppaa mainiona, vaikka en sitä vieläkään ole halunnut rahassa mitata.”