Kohti talvea törröttämään jätetyt kasvit ilostuttavat sekä ihmisiä että eläimiä

Nyt kannattaa ripustella lyhtyjä syysiltojen iloksi, tehdä erilaisia syysistutuksia, punoa käpyhelminauhoja, syksyisiä kransseja sekä vaahteraruusuja terasseja ja kodin sisääntuloja koristamaan.

Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Takkunen

Kuurainen aamu kaikkine puutarhan ruskaisine lehtineen; lehtivihreästä luopuneiden kasvien lumo on äärettömän kaunis. Kasvivalinnoissa kannattaa inspiroitua säväyttävistä ruskan väreistä, joita tarjoavat esimerkiksi idänvirpiangervo, keijuangervo, verikurjenpolvi, tyräkit, heidet, tuomipihlajat ja aroniat. Kohti talvea törröttämään jätetyt kasvit ilostuttavat sekä ihmisiä että eläimiä.

Kasveja ei todellakaan tarvitse leikata alas. Pystyssä törröttäessään ne luovat muotoa ja eloa puutarhaan tulevan lumipeitteen alla. Perennojen kuihtuvat versot ja lehdet suojaavat kasveja talven aikana. Varsinkin onttovartisten perennojen talvenkestävyys paranee, kun ne leikataan vasta keväällä.

Hyötytarhassa esimerkiksi kaksivuotiset palsternakat ja persiljat kannattaa jättää paikoilleen. Ne saavat kylväytyä itsekseen tai voit kerätä siemenet seuraavana syksynä niistä talteen.

Säiden kylmettyä arat perennat, kuten ainavihannat koristekasvit, jouluruusut, nuoret ja matalat havut, nuoret köynnösruusut sekä alppiruusut kannattaa suojata ensimmäisinä talvina esimerkiksi havuilla. Köynnösruusujen versot voit taivuttaa maata vasten lumen suojaan havujen peittoon. Puiden ja pensaiden juuristoalueelle voi havunoksien lisäksi koota lehtikariketta suojaksi. Lumipeite on aina paras suoja kasveille, mutta vähälumisuus yhdistettynä koviin pakkasiin voi koitua joidenkin kasvien kohtaloksi. Kestävillä kasvivalinnoilla puutarhasta tulee helppohoitoinen myös talvisuojausten osalta.

Leikkaamatta jätettyjen perennojen kypsyvistä siemenistä saavat ravintoa myös pihamaan pikkulinnut. On ilo katsella unikon siemenkodassa vierailevaa tinttiä, joka on niin kevyt, että pystyy keinumaan unikolla. Maan jäätyessä on tärkeää aloittaa lintujen talviruokinta. Mitä aikaisemmin lintuset oppivat saapumaan ruokapaikalle, sitä paremmin ne selviävät talvesta.

Vahvoja monivuotisia kasveja voi istuttaa puutarhaan aina maan jäätymiseen saakka. Jos ruskan suurenmoinen väripaletti uupuu puutarhastasi, ehdit vielä jotain istutella. Ruukuissa kasvaneet monivuotiset kukat ja yrtit kannattaa niin ikään istuttaa talveksi maahan, jolloin ne selviävät talvesta paljon todennäköisemmin. Myös amppelimansikka kannattaa upottaa maahan talvehtimaan ilman ruukkua.

Herkempien kasvien istutus on suotavaa jättää kevääseen. Sipulikukkasten istuttamista voi jatkaa aina maan maan routimiseen saakka, kunhan vain varmistaa niiden juurtumisen paksulla lehtikarikekerroksella, joka hidastaa maan jäätymistä lehtivaipan alla.

Ennen pakkasia ainakin hedelmäpuut ja pensasmustikka suojataan jäniksiltä. Viime talvena jänöt nakertelivat puutarhassamme myös marjasinikuusamat ja marjatuomipihlajat, joten taidan suojata niitäkin tulevana talvena. Varmin tapa säästyä vahingoilta mahtaa olla kasvustojen aitaus riittävän korkealla kanaverkolla. Hedelmäpuiden ympärillä olevaa verkkoa voi nostaa talven mittaan sitä mukaa, kun lumipeite nousee. Myös puiden runko kannattaa suojata myyriltä runkosuojalla, jos puiden ympärille ei ole istuttanut myyriä karkottavia voimakkaan tuoksuisia sipulikukkia, kuten narsisseja tai keisarinpikarililjoja.

Syksy on parasta aikaa tyhjentää puutarhakomposti, ellei yksinkertaisesti pintakompostoi jätettä maan pinnalla ja anna sen muuttua humukseksi paikoillaan. Valmiin puutarhakompostin voi levittää katteeksi puiden ja pensaiden juurelle sekä käyttää pieneliötoimintaa elävöittävänä maanparannusaineena kukkapenkeissä ja hyötytarhassa.

Syksyllä myös keittiökomposti kannattaa tyhjentää ainakin puolilleen, jotta talvella hitaammin toimivaan kompostoriin mahtuu lisää kompostoitavaa. Jos kompostissasi on säädettävä ilma-aukko, säädä sitä pienemmälle. Vaikka kompostissa lämpö ei pysyisikään, niin hajoaminen jatkuu silti, vaikkakin hitaasti. Eikä koko kompostin jäätyminenkään ole haitallista, kyllä se siitä sitten taas lämpenee ja pieneliöt jatkavat työtään.

Hajoamistyön kompostissa hoitavat pieneliöt. Virtsa toimii tehokkaana kompostiherätteenä ja urea jouduttaa muutenkin kompostoitumisprosessia. Kypsää kompostia voi hyödyntää syksyllä kohopenkkeihin, sillä syksy on hedelmällisten kohopenkkien kultaista kokoamisaikaa. Ajatella, että ”jätteestä” voi luoda taivaallisen hedelmällisiä puutarhoja ja vieläpä täysin maata kaivamatta eli maaperän elämää suojelemalla. Kaikki puutarhakompostiin menevät ainekset voi hyödyntää suoraan myös uusiksi istutusalueiksi.

Artikkelin kirjoittaja Ulla-Maija Takkunen on puutarhatalouden hortonomi ja ekologinen puutarhurinna Yli-iistä. Ulla-Maijan ajatuksia myös: http://hidastaelamaa.fi/author/ulla-maija/, http://hetkiahertalla.blogspot.fi/

”Puiden ja pensaiden juuristoalueelle voi havunoksien lisäksi koota lehtikariketta suojaksi.”
”Ennen pakkasia ainakin hedelmäpuut ja pensasmustikka suojataan jäniksiltä.”

MITÄ?

MIKÄ?

Kerrokselliseen kohopenkkiin tarvitset:

Ennen pakkasia puutarhan vesiletkut tyhjennetään, työkalut ja ruohonleikkurit viedään suojaan.

Ruukut ja muut kasvatuslaatikot pestään sadevedellä. Puutarhakauden lopuksi sadevesiastiat tyhjennetään varastoon vietäväksi. Saviruukut halkeavat herkästi märkinä, joten ne kannattaa tyhjentää, pestä ja kuivattaa heleässä syysauringossa.

Puutarhakausi hyvästellään kiitollisuudella. Lähtevät linnut ovat lupaus paluusta ja keväästä.

* Pahvia tai paksulti sanomalehteä

* Lantaa, kompostia tai muuta typpirikasta materiaalia kuten vaikkapa ruohosilppua

* Kuihtuneita kasvinosia, oksia, taivaitten kautta pudonneita kuihtuneita lehtiä, olkea tai muuta hiilipitoista materiaalia

* Hieman pintamaata / multaa / tuoretta kompostia

* Voit halutessasi lisätä sekaan vaikka omatekoista (hiilillä valmistunutta) luujauhoa

Ohjeet kohopenkkien luomiseen löydät täältä : http://hidastaelamaa.fi/2015/10/puutarhajatteet-kohopenkiksi/