Karvoja, kehräystä ja kaveruutta

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Annikki Aaltoselle elämänmittaisesta eläinsuojelutyöstä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry myönsi 142-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Annikki Aaltoselle hänen elämänmittaisesta eläinsuojelutyöstään. Aaltonen on toiminut vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä liki 40 vuotta. Hän aloitti eläinsuojelu-uransa HESYssä 80-luvulla. Viimeiset kaksikymmentä vuotta hän on asunut Lahdessa ja vaikuttanut Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksessä.

Teksti: Reetta Reinman

Karvoja, kehräystä ja kaveruutta. Tätä kaikkea kissat antavat, sanoo lahtelainen Annikki Aaltonen , 71.

Annikilla on viisi omaa, aikuista kissaa sekä lisäksi kolme nuorta kissaa, jotka ovat Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykseen tulleita löytökissoja, mutta ovat ”jääneet” Annikille sijaismajoitukseen. Omat kissat ovat myös kaikki löytökissoja, jotka Annikki on ottanut omakseen. Annikki asuu yksin, ja kiittää kissoja erinomaisiksi seuralaisiksi.

Eläinsuojelutyöhön Annikki on tullut mukaan vuonna 1980. Silloin hän asui Helsingissä ja toimi Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä.

– Eläinsuojelutyöni alkoi sattumalta. Vajaa neljäkymmentä vuotta sitten sisareni kissa oli meillä pääsiäisen pyhät hoidossa. Oma kissamme ja sisareni kissa kulkivat ulkona, ja naapurin kissa pöllytti niitä. Yhdeltä ulkoilureissulta noina pääsiäispyhinä sisareni kissa ei tullut koskaan takaisin. Se löytyi seuraavana syksynä, sijaiskodista, jonka se oli HESYn kautta saanut. Tämä oli minun ensimmäinen kontaktini eläinsuojelutyöhön, ja siitä se sitten lähti, Annikki muistelee.

HESYssä Annikki on muun muassa vetänyt yhdistyksen kolmen eläintalon: Vuosaaren Käärmeniemen, Länsi-Pakilan mummonmökin ja nykyisen Itä-Pakilassa sijaitsevan Eläinsuojelukeskuksen saneeraus- ja remonttiprojektit, johtanut kissajaostoa, työskennellyt varainhankkijana, ideoinut eläinten joulupatakeräykset sekä toiminut myös hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

– Annikki Aaltonen on vertaansa vailla oleva eläinsuojelija. Hän on tehnyt pitkän ja ainutlaatuisen uran eläinsuojelun parissa. Hän on ollut mukana jokapäiväisessä kenttätyössä itseään säästämättä. Hän on pelastanut kissoja äärimmäisistäkin olosuhteista. Hän on vetänyt yhteensä seitsemän löytöeläintalon remontointi- ja rakentamishankkeet Suomessa: kolme taloa HESYllä ja kolme myös Päijät-Hämeessä sekä yhden Hartolassa. Hän on aina ollut valmis lähtemään liikkeelle ja tarttumaan toimeen, jos eläin on ollut hädässä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen .

– HESY halusikin tällä kertaa muistaa Eläinsuojelun Topelius -palkinnolla todellista eläinsuojelun työmyyrää. Ilman ahkerien vapaaehtoisten panosta yksikään eläinsuojeluyhdistys ei pystyisi pelastamaan kodittomia eläimiä ja antamaan niille mahdollisuutta uuteen elämään, Luukkainen toteaa palkinnon perusteluissa.

Annikille Eläinsuojelun Topelius -palkinto tuli täydellisenä yllätyksenä.

Lahteen Annikki Aaltonen muutti 1998. Ensialkuun Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä oli toimitilana puulämmitteinen, ilman lämmintä vettä oleva hellahuone Lahdessa Puupaavolassa. Testamenttilahjoituksena yhdistys sai isommat tilat Orimattilan puolelta. Siellä toimittiin jonkin aikaan. Seuraavaksi yhdistys vuokrasi tilat Lahden kaupungilta; entisen navetan, joka oli jossain vaiheessa saneerattu nuorisotiloiksi.

– Sisustimme kyseisen tilan eläimille sopivaksi, mutta vuokralaisena olo oli aina epävarmaa tulevaisuudesta. Kaksitoista vuotta sitten päätimme rakentaa oman toimitalon. 550 neliön talo nousi Lahden Jokimaalle. Koko talo on ”montusta saakka ” yhdistyksemme itse rakentama, kertoo rakennusprojektin vetäjänä toiminut Annikki.

Annikki on toiminut Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksessä varainhoitajana. Nykyään hän on hallituksen jäsen, vastuualueenaan ovat tapahtumat.

Kissapaikkoja Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen Jokimaan toimitilassa on 165, koirapaikkoja on kymmenen. Kanit ja muut pienemmät löytöeläimet ovat irtohäkeissä. Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä on seitsemän kunnan kanssa yhteistyösopimus eläinten talteen ottamisesta ja talteen otettujen eläinten hoitamisesta. Laki velvoittaa kunnat ottamaan talteen karkuteillä olevat lemmikkieläimet.

Vuosittain yhdistys ottaa talteen noin 500 kissaa ja 200 koiraa. Lisäksi yhdistyksen hoiviin tulee eläimiä, joita omistaja ei enää pysty tai halua pitää.

– Yleensä ihmiset ilmoittavat, että täällä olisi karkuteillä oleva kissa tai koira, ja me eläinsuojeluihmiset käymme hakemassa kyseisen eläimen. Aran kissan kohdalla joskus käytetään pyydyslaatikoita, joihin kissa houkutellaan tulemaan, Annikki kertoo.

Lain mukaan löytöeläintä tulee pitää 15 vuorokautta löytöeläintalossa odottamassa, että omistaja hakee sen. Sitten kissa tai koira voidaan luovuttaa uuteen kotiin.

– Noin 20 % karkuteillä olevista kissoista ja noin 90 % koirista pääsee takaisin omaan kotiinsa eli omistaja tulee hakemaan ne.

Omistajan hakiessa lemmikkieläimensä hän maksaa eläimen hoitokulut sen löytöeläintalossa oloajasta. Mikäli omistaja ei hae, sopimuskunta maksaa 15 vuorokauden hoitoajan.

Moni hakee itselleen kissan löytöeläintalosta; kyseiset kissat ovat niitä, joiden alkuperäistä omistajaa ei ole löytynyt. Uuteen kotiin luovutettaessa kissat leikataan, rokotetaan, madotetaan ja tunnistesirutetaan, myös pennut.

Aikuinen, Päijät-Hämeen löytöeläintalosta haettu kissa maksaa 100 euroa, pentu 130 euroa, kaksi pentua 180 euroa. Sekarotuinen leikattu, rokotettu, madotettu ja sirutettu koira maksaa 370 euroa, koiranpentu 420 euroa. Koiranpentuja löytöeläintaloihin tulee harvoin.

– Ennen kissan tai koiran luovuttamista tarkistamme, että uusi koti on eläinturvallinen, mahdollinen parveke on lasitettu tai verkotettu ja ikkunat samoin. Kissoja annamme ainoastaan sisäkissoiksi, Annikki kertoo.

Tuloja Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys saa jäsenmaksuista, lahjoituksina, kuntasopimuksista, omistajilta, jotka hakevat karkuteillä olevan lemmikin takaisin kotiin sekä löytökissojen ja -koirien luovuttamisesta uusiin koteihin, ja silloin tällöin myös testamenteista.Yhdistyksellä on oma kirpputori sekä monenlaisia tapahtumia, esimerkiksi joulumyyjäisiä ja kesällä pihakirpputoreja. Jokimaalla Lahdessa oleva eläinsuojelutalo on yleisölle avoinna joka päivä, paitsi lauantaisin: arkisin klo 13–18 ja sunnuntaisin 13–16. Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen palkkalistoilla on kolme vakituista eläintenhoitajaa. Työvuorossa on aina vähintään yksi. Lisäksi eläintalossa työskentelee työharjoittelijoita eri oppilaitoksista, työkokeilijoita sekä vapaaehtoisia.

”– Eläinsuojelutyöni alkoi sattumalta.”

”– Ennen kissan tai koiran luovuttamista tarkistamme, että uusi koti on eläinturvallinen, mahdollinen parveke on lasitettu tai verkotettu ja ikkunat samoin.”

MIKÄ?

MIKÄ?