Vääksyn Myllyn kaurahiutaleet valloittavat maailmalla

Pohjolan pitkät, valoisat kesäyöt rikastavat kauraan ominaisuudet, jotka ovat erittäin arvostettuja maailmalla. Kauraöljy on kosmetiikkateollisuuden suosimaa luxusta. Pohjoismaissa kauran tuotanto ei pysty vastaamaan kansainväliseen kysyntään.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Sopii keliakiaa sairastavalle. Toimii luontaisena verenpaineen ja kolesterolin alentajana. Hellii suolistoa. Hoitaa ihoa. Kaikkea tätä on beetaglukaani-kuitua ja hyviä rasvoja sisältävä kaura. Tämä entisajan hyljeksitty rehuvilja on nyt trendituote, toteaa Vääksyn Mylly Oy:n toimitusjohtaja Kari Savola.

Pohjolan yöttömässä yössä kasvanut kaura on Savolan mukaan maailmalla kaikkein arvostetuinta.

– Harmi, että pohjoismaisen kauran tarjonta ei riitä tyydyttämään kansainvälistä kysyntää.

Savolan mielestä Suomesta vientiin menevän viljan – niin kauran kuin muidenkin – jalostusastetta pitäisi nostaa; jyvinä ei kannattaisi viedä, vaan pitkälle jalostettuina tuotteina.

Vääksyn Myllyn kaurahiutaleet ovat aloittaneet maailmanvalloituksen, Oatlawes Oy:n -hankkeessa, joka tekee kauravalmisteita tunnetuksi maailmalla. Hanke on lanseerattu Berliinissä. Suomesta siinä on mukana myös esimerkiksi Vääksyssä toimivan Viipurilainen Kotileipomon Puhtikaura-tuotteet sekä Hirvelän KauraKuitunen, Hirvelä toimii Jämsässä.

Savolan mukaan Vääksyn Myllyn kaurahiutaleiden salaisuus on pitkä kuivatusaika.

– Pitkän kuivatuksen seurauksena kaurahiutaleidemme kosteusprosentiksi jää kuusi. Kuivaaminen hyvin kuivaksi takaa myös sen, että kaurahiutaleissamme on 40 prosenttia enemmän kuitua kuin vähemmän kuivatuissa.

Kivenheiton päässä Vääksyn kanavasta sijaitseva Vääksyn Mylly on jauhanut viljaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1942. Myllyn koneet ovat lähes kaikki alkuperäisiä.

– Myllytoimintaa harjoittaneet siirtolaiset rakennuttivat sota-aikana Vääksyn Myllyn, heidän oma myllynsä oli jäänyt rajan taakse. Miehet olivat rintamalla. Myllyä olivat rakentamassa naiset sekä vanhat miehet ja pojat. Rakentajia oli yhteensä satakunta, Kari Savola kertoo.

Rakennustyö tehtiin tiiliä myöten omatoimisesti, tiilet muurattiin paikanpäällä rakennustyömaalla. Tiilissä tarvittava kiviaines ajettiin hevospelillä kolmen kilometrin päästä sorakuopasta.

Samalle tontille rakennettiin samaan aikaan myös asunto- ja konttorirakennus, jonka alakerrassa toimi alkuaikoina leipomo. Vääksyn Myllyn rakentamisen aikaan Vääksyssä oli kolme muutakin myllyä. Yksi niistä paloi. Jäljellä on vielä yksi, joka toimii mylly- ja piensähkölaitosmuseona.

Aluksi Vääksyn Mylly jauhoi suurimman osan tuotannostaan tullijauhatuksina eli viljelijät jauhattivat omaa viljaansa maksua vastaan leipien raaka-aineiksi. Vääksyn kanavaa pitkin tuli maanviljelijöitä Jyväskylästä saakka jauhattamaan viljojaan. Vääksyn Mylly on tunnettu etenkin ruis- ja kauramyllynä. 1970–1985 mylly jauhoi noin 5% koko Suomessa käytetystä rukiista.

Kari Savola painottaa, että Vääksyn Myllyn jalostama, Suomessa viljelty vilja on tuotettu mahdollisimman lähellä myllyä.

– Käsittelemämme vilja ostetaan noin 95-prosenttisesti Asikkalan, Sysmän ja Jaalan alueen viljelijöiltä.

Vuosittain Vääksyn myllyssä käsitellään noin 2 miljoonaa kiloa viljaa. Kauraa jauhetaan ja jalostetaan noin 100 150 kiloa vuodessa, ruista noin 500 000 kiloa.

Pääsääntöisesti Vääksyn Myllyn toimittaa tuotteitaan lähialueiden leipomoihin, suurkeittiöihin ja ravintoloihin. Vääksyn Myllyn valikoimissa on yhteensä lähes 60 erilaista viljatuotetta.

– Vääksyn Myllyn jauhoja, hiutaleita ja suurimoita käytetään myös hotelli Kämpin sekä ravintola Nokan keittiöissä Helsingissä. Kaukaisin tuotteidemme jälleenmyyjä on Juustoportti Jalasjärvellä, Savola kertoo.

– Jalostamme myös asiakkaiden viljaa ns. rahtityönä, myllyllä on Eviran valvonnassa olevat luomujauhatusoikeudet.

Vääksyn Mylly tekee jatkuvasti tuotekehittelyä. Yksi tuotekehittelyn tulos on erittäin hienojakoinen 00-vehnäjauho.

– Se soveltuu italaistyylisiin leivonnaisiin sekä pastan tekoon.

Toimitusjohtaja Kari Savola sanoo Vääksyn Myllyn toimintaperiaatteeksi: Hitaasti ja huolella.

– Päivässä jauhamme vehnää 500 kiloa, ruista kivimyllyllä maksimissaan noin 15 000 kiloa. Hiutaleet valmistamme aidosti höyryttämällä.

Vääksyn Myllyn jauhoissa, hiutaleissa ja suurimoissa ei käytetä lisä- eikä säilöntäaineita.

Tuotteita tehdään menekin mukaan, varastoja ei pidetä.

– Toimintamme on ekologista siinäkin mielessä, että kulutamme toiminnassamme vähän sähköä, vuodessa kolmen omakotitalon verran. Talvella meillä saattaa olla myllyn puolella parikymmentä astetta pakkasta.

Alkuaikoina Vääksyn Mylly tuotti sähkönsä itse. Nykyään museona toimiva Vääksyn vesimylly sijaitsi välittömässä läheisyydessä, vuolaassa koskessa.

– Vääksyn Myllyn tuottamaa omaa sähköä riitti iltaisin, öisin ja viikonvaihteisin – eli niinä aikoina kun mylly ei ollut toiminnassa – myytäväksi aina Lahteen saakka.

Henkilökuntaa Vääksyn Myllyssä on viisi, kesäsesonkina enemmän. Mylly on ollut vuodesta 1954 Norrlinin suvun omistuksessa.

”– Vääksyn kanavaa pitkin tuli maanviljelijöitä Jyväskylästä saakka jauhattamaan viljojaan.”