” The Secret Killer ”

Matala-asteinen tulehdus – uhka terveydelle

Hiljainen tulehdus tappaa hitaasti, Jarmo Hörkkö heittää raflaavasti. Hänen väitteelleen on runsaasti perusteluja.

Kohtaloon ei tarvitse alistua. Matala-asteista tulehdusta voi hillitä elintavoilla, hyvällä unella, liikunnalla ja antioksidanteilla. Tärkein muutos ruokavaliossa on valkoisen sokerin ja vehnäjauhojen karsiminen minimiin.

Teksti: Reetta Reinman

The suprising link between INFLAMMATION and HEART ATTACKS, CANCER, ALZHEIMER’S and other diseases. What can yo do to fight it.

Näin kirjoitetaan Time-lehden helmikuun 2004 numeron etukannen iskuissa. Yläkäsitteenä näille lauseille on THE SECRET KILLER.

Time-lehden helmikuun 2004 numeron etukannen iskut sanovat, että matala-asteisen, kroonisen tulehduksen ja sydänkohtauksen, syövän ja Alzheimerin taudin sekä muiden sairauksien välillä on hämmästyttävä yhteys. Lehden isku haastaa: Miten sinä voit sammuttaa tätä salaista tappajaa?

– Voi kun ihmiset ottaisivat tosissaan matala-asteisen tulehduksen aiheuttamat terveysriskit, sanoo turkulainen, Pycnogenol-mieheksi ristitty, täydentävän lääketieteen alan monipuolinen markkinoinnin matkasaarnaaja Jarmo Hörkkö. Hän elää itse, kuten opettaa: 61-vuotias Hörkkö on päättänyt kuolla terveenä mahdollisimman korkeassa iässä.

Monen taival kuitenkin katkeaa verrattaen nuorena, tai ainakin vaikeutuu pitkäaikaisen kroonisen sairauden kanssa kamppaillessa. Iskee sydänkohtaus, aivoinfarkti, verisuoni katkeaa aivoista, kakkostyypin diabetes seurannaissairauksineen uuvuttaa, reuma sattuu, osteoporoosi vie liikuntakyvyn, astma vaikeuttaa hengitystä, allergiat hankaloittavat monia valintoja, depressio vetää peiton korville, Alzheimer ja Parkinson astuvat matkakumppaneiksi, ruokatorvi prakaa, mahahaava polttaa, kilpirauhanen käy ali- tai ylikierroksilla, pahimmillaan syöpä näivettää kehon ja mielen.

Kukaan ei tietenkään sairauksia itselleen tilaa. Geenit, sattuma ja elämäntavat määräävät elämämme kulua.

– Mutta paljon ihminen voi itse omilla elämäntavoillaan vaikuttaa terveydentilaan, jopa hillitä perimässä kulkevia alttiuksia. Terveyden vaaliminen on iloinen juttu, Hörkkö kannustaa.

Lyhytaikainen tulehdus ei Hörkön mukaan ole huono asia, päinvastoin.

– Tulehdus on elimistön tapa reagoida kudosvaurioon, esimerkiksi bakteerin aiheuttamaan haavaan: tulehtunut haava märkii tai flunssassa kuume nousee. Tulehdus edistää kudoksen paranemista. Hiljaisessa, matala-asteisessa tulehduksessa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan. Tämä johtaa kudoksen tuhoutumiseen ja tulehdusmerkkiaineiden tuotannon kasvuun. Solut hapettuvat eli härskiintyvät, puhutaan hapetusstressistä. Elimistön immuniteetti eli vastustuskyky romahtaa monin tavoin. Reitti sairauksille on valmis.

Matala-asteisen tulehduksen taustalla voi olla bakteeri- tai virusinfektio tai riskitekijöitä, jotka lisäävät tulehdusvälittäjäaineiden määrää.

– Iälle emme kukaan voi mikään, ikä on yksi matala-asteiden tulehduksen riskitekijä. Muille riskitekijöille sen sijaan voimme. Näitä ovat esimerkiksi ylipaino, erityisesti keskivartaloon kertyvä, sisäelinten ympärillä oleva viskeraalinen rasva, ruokavaliossa suuri nopeiden hiilihydraattien määrä sekä tulehdusta sokerin ohella niin ikään ruokkivien omega-6-rasvahappojen liian suuri määrä suhteessa omega-3 -rasvahappoihin, alhaiset sukupuolihormonitasot, unihäiriöt, stressi sekä tupakointi, Hörkkö luettelee riskitekijöitä.

Avokadosta saa hyvää rasvaa. Avokadossa on varsin runsaasti B6-vitamiinia sekä foolihappoa. Avokadossa on myös E-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja, niin ikään siitä saa C- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.

Omega-6- rasvahappoja on esimerkiksi kovetetuissa kasvirasvoissa, transrasvoissa, joita on muun muassa kekseissä ja sipseissä sekä monissa valmisruoissa. Omega-3 -rasvahappoja saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta, kuten lohesta ja sillistä, soijasta sekä muista pavuista, pähkinöistä, siemenistä ja kananmunista sekä pinaatista ja lehtikaalista.

– Optimaalinen omega-6:sen ja omega-3:sen suhde olisi hyvä olla 2:1, nyt se on monen suomalaisen ruokavaliossa jopa 20:1, kertoo Hörkkö.

Mistä tietää , että elimistössä jäytää matala-asteinen tulehdus?

– Sen voi mitata, vastaa Hörkkö.

Hän puhuu ns. kolmiolabrasta, joilla matala-asteista tulehdusta voi mitata verikokeilla. Kolmiolabran kolmion kärjet ovat herkkä CRP, homokysteiini ja D-vitamiini.

– Kohonnut herkkä CRP kertoo, että elimistössä on tulehdus. Herkän CRP:n tavoitearvona pidetään alle 1 mg/l.

– Homokysteiini on myrkyllinen, rikkipitoinen aminohappo, jota syntyy ihmisen elimistössä liharuokien valkuaineista. Monissa tutkimuksissa on todettu, että kohonnut veren homokysteiini on yhteydessä kaikkiin kroonisiin sairauksiin ja elimistön vanhenemismuutoksiin. Kohonnut veren homokysteiini aiheuttaa verisuonen sisäpinnassa ja aivoissa haitallisia muutoksia: mitä korkeampi pitoisuus, sitä nopeammin muutos etenee. Kohonneen homokysteiinin ja sydänkohtausten välillä on kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu olevan selvä yhteys. Homokysteiinitason pitäisi olla alle 6.3.

– Elimistö tarvitsee tulehduksen vastaisessa taistelussa myös riittävästi D-vitamiinia. Elimistössä on D-vitamiinin puutos, kun seerumin D-vitamiiniarvo on alle 75 nmol/l. Matala-asteista tulehdusta hillitsevänä D-vitamiinin tavoitearvona pidetään 115 nmol/l.

Näiden kolmen laboratoriotestin yhdistelmän testit on mahdollista saada mitattua ilman lääkärin lähetettä esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla. Kolmiolabran kokonaiskustannus ilman Kelan korvaus on noin 130–150 euroa.

Jarmo Hörkkö vakuuttaa, että matala-asteista tulehdusta voi ennaltaehkäistä ja hoitaa elämäntavoilla.

– Reivata ruokavaliota. Jättää nopeasti elimistössä sokeriksi muuttuvat hiilihydraatit minimiin tai kokonaan pois: eli valkoinen sokeri, vehnäjauhotuotteet, leipä ja makeat leivonnaiset, peruna, pasta ja valkoinen riisi, sokerimurot ja -myslit, sokeriset maitotuotteet, karkit ja jäätelöt. Tilalle ruokavalioon kasviksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, kalaa, pähkinöitä, siemeniä ja hyviä rasvoja sekä hillitysti kokojyvätuotteita ja hapatettuja, maustamattomia maitotuotteita.

Matala-asteisen tulehduksen hillinnässä on hyvä tuijottaa omaan napaan.

– Naisilla vyötärömitan tavoitearvo on alle 84 ja miehillä alle 90 senttiä, sanoo Hörkkö.

Stressiä olisi hyvä oppia välttämään ja hallitsemaan. Hyvälaatuiset ja riittävän pitkät yöunet ovat paras lääke moneen vaivaan, lauletaan myös sairaalle karhunpojalle. Liikuntaa Hörkkö suosittelee vähintään puoli tuntia päivässä, hyötyliikunta on oikein hyvästä. Tupakka on stumpattava.

Hörkkö kertoo, että hiljaisen tulehduksen laskua tukevat tietyt ravintolisät ja vitamiinit.

– Tärkeimmät näistä ovat rannikkomännyn kuoriuute Pycnogenol ja muut kasviantioksidantit, omega-3, ubikinoni Q10, D-vitamiini, C-vitamiini, E-vitamiini, B-vitamiinit, magnesium, karnosiini, seleeni, sinkki sekä leivontahiivasta eristetty betaglukaani.

”– Voi kun ihmiset ottaisivat tosissaan matala-asteisen tulehduksen aiheuttamat terveysriskit.”