Lapsen hyvä terveys on

Lasten ravitsemuksen päälinjoiksi lastentautien erikoislääkäri Hanna Roiha nostaa perusasiat: monipuolisuuden sekä sen, että ruokavaliossa on mukana ravintoaineita kaikista ruoka-aineryhmistä: hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä kehittyville aivoille.

Teksti: Reetta Reinman

Lastentautien erikoislääkäri ja osteopaatti Hanna Roiha korostaa, että lapsen terveydestä huolehtimisessa on tärkeä painottaa kokonaisvaltaisuutta ja yksilöllisyyttä. Näitä periaatteita hän pitää ohjenuorana vastaanottotyössään.

Roiha on yksi perheiden hyvinvointia tukevan Mommy&Me -hyvinvointiaseman perustajista. Mommy&Me:ssä ovat saman katon alla erikoislääkärien vastaanotto, Family Care -palvelut sekä liikunta- ja kurssipalvelut. Mommy&Me toimii Kauniaisissa sekä Helsingissä Erottajalla ja Kulosaaressa. Roiha ottaa vastaan myös muilla, yksityisillä lastenlääkäriasemilla.

Mommy&Me:n Family Care -palveluihin kuuluvat esimerkiksi hieronta, osteopatia, kiropraktiikka, fysioterapia, faskiamanipulaatio, vyöhyketerapia, ravintoneuvonta ja unikonsultointi.

Hanna Roiha, milloin lapsi olisi hyvä viedä lastenlääkärin vastaanotolle?

– Silloin kun vanhemmilla herää huoli, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Kannustan vanhempia aina kuuntelemaan sisäistä ääntään lapseensa liittyvissä asioissa, Roiha sanoo.

Mikäli vanhempia askarruttaa, saako lapsi ravinnostaan kaikki tarvitsemansa rakennusaineet, Roiha kehottaa hakeutumaan ravintoterapeutin vastaanotolle, jossa suunnitellaan lapsen terveyttä tukeva yksilöllinen ruokavalio.

Lasten ravitsemuksen päälinjoiksi Roiha nostaa perusasiat: monipuolisuuden sekä sen, että ruokavaliossa on mukana ravintoaineita kaikista ruoka-aineryhmistä: hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Parhaita hiilihydraattien lähteitä ovat kasvikset ja juurekset, marjat, hedelmät ja kokojyväviljatuotteet. Proteiinia lapsi saa lihasta, kalasta, kanasta, kananmunista ja maustamattomista maitotaloustuotteista sekä palkokasveista.

– Maitotuotteiden sopivuutta tai sopimattomuutta ei voi yleistää. Toisille lapsille maitotuotteet sopivat hyvin, toisten elimistö ei taas siedä niitä. Sama on esimerkiksi palkokasvien kanssa, toisen elimistö sulattaa hyvin palkokasveja, toisen ei lainkaan. Olennaista on löytää yksilöllisesti kullekin sopivat vaihtoehdot.

Hyviä rasvoja lapsen ruokavalioon ovat pehmeät kasviöljyt, siemenet, pähkinät, rasvaiset kalat sekä avokadot.

– Rasvaisten kalojen kohdalla hyvä nyrkkisääntö on, että mitä puhtaampien vesien kalaa, sitä parempaa, Roiha huomauttaa.

Lapsen kehityksen kannalta ravitsemuksella on tärkeä merkitys.

– Kaikki, mitä laitetaan suuhun eli syödään, imeytyy suoraan verenkiertoon, josta elimistö, aivot, lihakset ja hermosto saavat rakennusaineensa, toteaa Roiha.

Mitä optimaalisempi ravitsemus, sitä paremmat rakennusaineet.

Aivoista noin 60 prosenttia on rasvaa. Lapsen kehittyville aivoille – ja kaikenikäisten aivoille – erityisen tärkeitä ovat omega-3-sarjan rasvahapot, alfalinoleenihappo ALA, eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA. Näitä tarvitaan esimerkiksi oppimisen kannalta olennaisen aivojen osan, isojen aivojen harmaan alueen eli aivokuoren rakentumisessa ja toiminnassa. Omega-3-sarjan rasvahapot osallistuvat elimistössä myös tulehdusten torjuntaan sekä pitävät yllä sydämen ja verenkiertoelimistön hyvinvointia.

Kasveista saadaan lyhytketjuista omega-3-rasvahappoa, alfalinoleenihappoa (ALA). Rasvaisesta kalasta (lohi, silli, anjovis, sardiini, makrilli) ja muista merenelävistä saadaan puolestaan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja dokosaheksaeenihappoa (DHA) ja eikosapentaeenihappoa (EPA).

Nykypäivän ruokavaliossa on usein liian runsaasti omega-6-rasvahappoja margariineista ja kovetuista kasviöljyistä verrattuna kaloista ja merenelävistä saataviin omega-3-rasvahappoihin.

– EU:n suositusten mukaan omega-3:n ja omega-6:n suhde tulisi olla yhden suhde neljään (1:4), sanoo Roiha.

Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat toiminnoiltaan ja tarkoituksiltaan vastakohtaisten välittäjäaineiden alkulähteitä. Siksi näiden rasvahappojen epätasapaino saattaa johtaa terveyden heikkenemiseen. Elimistössä oleva liiallinen omega-6-rasvahappojen määrä on yhdistetty esimerkiksi hiljaiseen tulehdukseen (matala-asteiseen tulehdukseen), jota sanotaan kroonisten rappeutumasairauksien merkittäväksi riskitekijäksi. Kroonisia rappeutumasairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes, reuma, muistisairaudet ja syövät.

Kipu on aina viesti jostain, painottaa lastentautien erikoislääkäri Hanna Roiha.

– Viesti esimerkiksi tulehduksesta, lihas- tai hermojännitteestä, poikkeustilanteista synnytyksessä, tapaturmien jälkiseurausta tai merkki vakavasta sairaudesta.

Kivun lähteille Roiha menee yhteistyössä hoidettavan lapsen, hänen vanhempiensa ja koko hoitotiimin kanssa niin lääketieteen kuin täydentävän lääketieteen menetelmillä. Hän on itse myös osteopaatti, ja pyrkii myös osteopatian menetelmin auttamaan kehoa parantamaan itse itseään ja saamaan kivun syyn hallintaan.

– Osteopatiassa ei koskaan hoideta oiretta, vaan pyritään löytämään syy oireen takaa, hän korostaa.

Roiha hoitotiimeineen on saanut hyviä hoitotuloksia esimerkiksi lasten korvatulehduskierteen katkaisemisessa sekä kasvavien lasten ja nuorten polvikipujen hoidossa.

– Monelle nuorelle polvikipujen parantumisella on myös tärkeä psyko-sosiaalinen merkitys, jos polvikipu on esimerkiksi estänyt mieluisan urheiluharrastuksen.

Polvikipujen taustalta löytyy usein lantion virheasentoja.

Lastentautien erikoislääkäri Hanna Roiha kiinnostui lääketieteestä teini-ikäisenä, jolloin hän vietti paljon aikaa sairaalassa; tuolloin syntyi halu ymmärtää ihmiskehoa ja auttaa. Hän sairastui 16-vuotiaana kilpirauhassyöpään. Se hoidettiin leikkauksella ja radiojodi-hoidolla. Hanna Roiha on 43-vuotias.

Lastentautien erikoislääkäriksi Roiha on opiskellut Saksassa ja Suomessa. Saksassa hän on väitellyt lääketieteen tohtoriksi. Suomen ja Saksan lisäksi hän on työskennellyt lääkärinä Sveitsissä. Roihalla on kokemusta myös lääketieteen tutkijan työstä. Hänet on palkittu sveitsiläisellä Nuoren tutkijan palkinnolla.

– Lastenlääkäriksi ”valmistuin” lopullisesti vasta, kun nyt 8-vuotias tyttäreni syntyi. Se toi työhöni aitoa ymmärrystä ja empatiaa vanhempia ja lapsia kohtaan.

Hänen mielestään ns. koululääketieteen ja täydentävän lääketieteen yhdistäminen niin lasten kuin aikuisten hoitamisessa on paitsi tehokasta hoitotulosten kannalta, myös kustannustehokasta.

VINKKI

MITKÄ?

MITÄ?

Osteopaatti on kehon rakenteen ja toiminnan asiantuntija

ALA on välttämätön omega-3-rasvahappo, sillä keho ei voi tuottaa sitä itse, mutta myös DHA ja EPA ovat välttämättömiä, sillä niitä ei voi muodostaa muista rasvoista ja ne täytyy saada ravinnosta tai muuntamalla ALA:sta.

Kasveista saatava omega-3 on lyhytketjuisessa ALA-muodossa ja sen täytyy muuntautua pidempiketjuiseksi EPA:ksi ja edelleen DHA:ksi, jotta elimistö voi käyttää sitä hyväkseen.

Kala ja muut merenelävät sisältävät runsaasti rasvahappoja, sillä ne syövät leviä, joissa on luontaisesti korkeat EPA- ja DHA-pitoisuudet.

Työkaluinaan osteopaatti käyttää anatomian ja fysiologian tuntemusta sekä palpaatiota, tarkkaa käsillä tunnustelun taitoa. Näihin perustuvat sekä osteopaattinen tutkiminen että miellyttävän tuntuiset hoitotekniikat. Käsittelemällä pääasiassa niveliä, lihaksia ja sidekudoksia osteopaatti pystyy vaikuttamaan laajasti kehon toimintoihin. Osteopatiasta voikin tuki-ja liikuntaelimistön kipujen ja liikerajoitusten lisäksi saada apua myös monenlaisissa toiminnallisissa oireissa esim. ruoansulatukseen tai hengitykseen liittyvissä ongelmissa.