Limingan uuden- vuodenjuoksu täyttää kymmenen vuotta

Limingassa halutaan nostaa suomalainen kilpajuoksu taas maailmankartalle

Aikuisten pääsarjan lisäksi uudenvuodenjuoksussa on varhaisnuorille ja lapsille omat kilpasarjat. Tapahtumassa on myös perhesarja, jonka voi koko perhe taivaltaa kävellen tai juosten. Perhesarjan matka on noin kolme kilometriä.

Juoksutapahtuman puuhamiehet ovat aktiivisia valmentajia liminkalaisille lapsille ja nuorille pikajuoksussa ja kestävyysjuoksussa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Limingan Niittomiehet

Liminkalainen urheiluseura Limingan Niittomiehet täyttää tänä vuonna 102 vuotta, Suomi 100 vuotta ja Limingan Niittomiesten järjestämä uudenvuodenjuoksutapahtuma 10 vuotta. Myös Limingalla on juhlavuosi pitäjän täyttäessä 540 vuotta. Viime vuonna juoksutapahtuma keräsi kolmisensataa juoksijaa. Tänä juhlavuonna odotetaan määrän ylittyvän. Juoksijoita tapahtumassa on ollut joka vuosi ympäri Suomen ja aina ulkomaita myöten.

Ilmoittautuminen uudenvuodenjuoksuun tapahtuu Limingan Niittomiehet -yleisurheilujaoston nettisivujen lnmyu.fi kautta. Nettisivujen kautta voi ilmoittautua 27.12.2017 saakka. Juoksutapahtumaan pääsee mukaan myös paikan päällä ilmoittautuen.

Uudenvuodenjuoksun päälähtö on uudenvuodenaattona 31.12.2017 kello 18 Limingan liikuntahallin edestä. Päälähdön kilpasarjoihin osallistuvat juoksevat joko 5 tai 10 kilometriä. Mukana on myös ”sunnuntaikuntoilijoille” Kaiken kansan hölökkäsarja, jossa on niin ikään valittavana 5 tai 10 kilometrin matka. Erikoisuutena löytyy sarja miehet yli 90-kiloiset, jossa matkana 5 kilometriä. Kävellenkin saa matkan taittaa. Reitti kulkee kevyenliikenteenväyliä pitkin.

– Suurimmaksi osaksi kilpailureitti on valaistu. Limingan kirkon kohdalla kevyenliikenteenväylä kulkee peltojen keskellä. Se osuus ei ole valaistu, mutta kirkko on valaistu ja uudenvuodeniltana myös raketit antavat oman valonsa, kertoo tapahtuman yksi puuhamiehistä, Patrik Mattsson.

Hän lupaa, että juoksureitti on hyvin hiekoitettu.

– Mutta joka tapauksessa talvikeleillä nastalenkkari on hyvä juoksujalkinevalinta.

Jokainen pääsarjan juoksija saa maaliin päästyään muistomitalin kaulaansa. Ennen pääsarjan starttia kello 17.15 lähtee matkaan nuorten uudenvuodenjuoksu. Siinä on sarjat 9-, 11- ja 13-vuotiaille tytöille ja pojille. Kilpailumatka on noin kilometri. Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan.

Miniuudenvuodenjuoksun osanottajat lähtevät 300 metrin juoksumatkalle kello 17.30. Miniuudenvuodenjuoksuun voivat osallistua kaikki alle 9-vuotiaat lapset.

Yleisölle tapahtumassa on viihdyttävää oheistoimintaa. Lapsille esimerkiksi temppurata Limingan liikuntahallissa. Kanttiinista saa ostaa makkaraa, kahvia ja pullaa sekä makeisia. Rakovalkealla voi lämmitellä.

Uudenvuodenjuoksutapahtuman idean isä, Jorma Jokela kiittää liminkalaisia talkoolaisia, jotka mahdollistavat tapahtuman onnistumisen.

– Joka kerta olemme saaneet tapahtumaan reilut 50 talkoolaista, vaikka ihmisillä olisi varmasti uudenvuodenaattona muutakin tekemistä! Urheiluseuran talkoolaisten lisäksi uudenvuodenjuoksutapahtuman järjestelyissä on mukana Liminganlahden Lions Club.

Jorma Jokela, 57, muutti vuonna 1998 Pudasjärveltä Liminkaan. Hän oli kilpaillut 1980-luvulla kestävyysjuoksussa. Sitten juoksu jäi muutamaksi vuodeksi, kunnes Liminkaan muutettuaan Jorma aloitti kestävyysjuoksuvalmennuksen 2000-luvun alussa.

– Vuonna 2007 esitin Limingan Niittomiesten aktiiviselle yleisurheilujaostolle idean uudenvuodenjuoksutapahtumasta. Idea sai heti tulta alleen. Seuraavana vuonna järjestimme ensimmäisen uudenvuodenjuoksutapahtuman, hän kertoo.

Suomalainen kestävyysjuoksu on ollut viime vuodet alamaissa, mutta Limingassa kestävyysjuoksulla menee lujaa. Jorma Jokelan valmennuksessa on kymmenen nuoren kestävyysjuoksulupauksen joukko.

Viime kesän SM-kisoissa Jorman valmennettavat voittivat viisi mitalia. 20-vuotias Samuli Hussa sai 22-vuotiaiden sarjassa 1500,5000 ja 800 metrillä hopeaa. 15-vuotias Johannes Helander juoksi 15-vuotiaiden poikien kisoissa 800 ja 2000 metrillä SM-pronssia.

Olennaista Jorman mukaan kestävyysjuoksun harjoittelussa on juoksukilometrien määrä; että juostaan mahdollisimman paljon. Kovimmat Jorman huippu-urheilijoiksi tähtäävistä valmennettavista juoksevat 6000 kilometrin vuosikilometrimääriä, junnutkin yli 3000 kilometriä vuodessa. Valmennettaviensa harjoitteluvuoden Jorma on jakanut neljään osaan.Yhteisharjoituksiin he kokoontuvat kolmesti viikossa, lisäksi on omatoimista treeniä.

– Valmennusryhmäni huiput harjoittelevat noin 13 kertaa viikossa, eli päivittäin kahdesti, nuorimmat 5-6 kertaa viikossa.

Peruskuntokausi I kestää lokakuusta joulukuu loppuun. Silloin tehdään pääasiassa perusjuoksulenkkiä, jolloin vanhimmilla määrät ovat jopa 200 kilometriä viikossa. Peruskuntokausi II:lla tammikuusta maaliskuun puoliväliin juoksutreeniin tulee lisää tehoja. Mäkijuoksukausi kestää maaliskuun puolivälistä toukokuun alkuun saakka. Sitten on rataharjoittelukausi ennen kesän kilpailukautta.

Kestävyysjuoksijalta vaaditaan Jorman mukaan erinomaista nopeus-kestävyyttä sekä hyvää hapenottokykyä.

– Mielenlaadun on oltava kuin kiviaitaa, jotta kantti kestää yksin tekemisen, kestävyysjuoksu on aina samalla myös tutkimusmatka omaan itseen.

Kestävyysjuoksun päämatka alkaa Jorman mukaan hahmottua noin 15 ikävuoden paikkeilla. Ennen lajivalintaan erikoistumista on hänen mukaansa tärkeä liikkua paljon ja monipuolisesti.

– Lapsuusiän liikunnallisuudella on hyvin suuri merkitys myöhemmälle menestymiselle. Mitä enemmän lapsena liikkuu, sitä vahvemmat jalat, jänteet ja hengityselimistö lapselle kehittyy. Tämä kantaa pitkälle.

Suomen kestävyysjuoksun alennustilalle Jorma näkee syitä yhteiskunnan muutoksessa.

– Luonnollinen liikkuminen arjessa on vähentynyt. Tämä heijastuu esimerkiksi koululaisten ja varusmiesten kunnon huonontumisena muun muassa Cooperin testituloksissa ja lihaskuntotestituloksissa.

– On myös huomattava, että liikuntatarjontaa on nykyään runsaasti. Juoksu on edelleen trendilaji, mutta juoksua kilpailumielessä harjoittelevia on kuitenkin suhteellisen vähän.

– Havaitsen Suomessa lisäksi henkistä uupumista. Helposti ajatellaan, että emme voi mitenkään pärjätä afrikkalaisille ja amerikkalaisille kestävyysjuoksijoille. Mutta on sitä ennenkin pärjätty. Esimerkiksi norjalaiset ovat päättäneet uskoa omiin kestävyysjuoksumahdollisuuksiinsa, ja laji menee siellä hurjaa vauhtia eteenpäin ja maailman huipulle, toteaa Jorma.

Lapsuuden monipuolisen liikkumisen tärkeyttä korostaa myös Patrik Mattsson. Hänellä on Limingan Niittomiesten yleisurheilujaoston riveissä oma valmennusryhmä 12-16-vuotiaille tytöille ja pojille. Ryhmässä on yhteensä reilut kymmenen nuorta urheilijaa. Patrikin valmennusryhmässä päälajeina ovat pikajuoksu ja hyppylajit: pituushyppy, korkeushyppy ja kolmiloikka.

– Pikajuoksu ja hyppylajit tukevat toinen toisiaan. Molemmissa on eduksi, että urheilijalla on luonnostaan hyvät nopeusominaisuudet. Nopeutta voi myös kehittää, mutta ilman synnynnäisiä nopeusominaisuuksia on vaikeampi nousta huipputasolle. Myös voima, kimmoisuus ja kestävyysominaisuudet ovat lajeissa tärkeitä, Patrik toteaa.

Patrikin valmennusryhmä kokoontuu viikoittain 4-6 kertaa yhteisharjoituksiin. Kesällä pääpaino on kilpailemisessa. Menestystäkin on tullut, aina SM-tasolta saakka.

– Tärkeintä kilpailuissa on, että nämä varhaisnuoret saavat haastaa omat ennätyksensä, ja parantaa niitä, Patrik korostaa.

Patrik Mattsson, 43, on itse nuorempana kilpaillut pikajuoksussa, 100 ja 200 metrin matkoilla.

”– Mitä enemmän lapsena liikkuu, sitä vahvemmat jalat, jänteet ja hengityselimistö lapselle kehittyy. Tämä kantaa pitkälle.”

MIKÄ?