Perjantaina, viikkoa ennen Liigakauden alkua, Oulun Kärkkäinen. Myymälän sisääntuloporttien jälkeen asiakasjono pysähtyy äkillisesti, jotkut yllättyneen ilahtuneina – toiset tietoisena.

Teksti: Ari SteniusKuvat: Jarkko Tuppi

Kirjaosaston edessä olevan pöydän takana oli tuttuja miehiä, seutunsa julkkiksia. Kempeleläisen kirjailijan, Ari Paulowin sivuilla istuivat oululaisen jääkiekkojoukkueen Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen ja Julius Junttila.

Yhdeksännen Jesse Hackman -romaaninsa kirjoittanut Ari Paulow on tyytyväinen.

– Kärpät on puolen Suomen kiinnostavin asia. Oli kirjailijallekin upea ja haastava kokemus ottaa aihe, joka koskettaisi näin monia, sanoi Ari, joka halusi kirjaan todellisia henkilöitä seikkailemaan Kultaisen kotkan sivuille.

– Kysyin pelaajia mukaan ja he innostuivat heti. Minulla oli romaanijuoneen soveltuvat persoonat – pelaajat – mielessäni ja pojat ovat olleet täysillä mukana, kiittelee kirjailija pelaajia, jotka joutuvat Hackmanin seurassa kuumimpiakin kiekkoiltojakin kovempaan paikkaan: karuun ja kylmään Venäjän Karjalaan, jossa tuntematon tappaja harventaa joukkoja play off -pelejä julmemmin.

Nuoralan sisarukset Tilda ja Veera Nuorala olivat tulleet Tyrnävältä asti hakemaan kirjansa ja saamaan nimikirjoitukset omaan Kultaiseen kotkaansa.

– Tietenkin tultiin, kun huomattiin, että pelaajatkin ovat täällä, hymyilivät siskokset.

Tytöt kertoivat seuranneensa Kärppiä ”aina”.

– Radiosta kuunnellaan, ja nyt odotetaan ja toivotaan kolmatta mestaruutta perättäin, sanoi Veera.

Tildalla oli selvä peruste, miksi Kultainen kotka tulisi huolella luetuksi.

– Tietysti kirja on varmasti jännittävä, mutta haluamme verrata kirjan kärppäläisiä, ovatko he kirjassa samanlaisia kuin meidän mielikuvissamme radion perusteella.

Kärppien kapteenin Lasse Kukkosen ja luisteluvirtuoosin Julius Junttilan kirjoitellessa nimikirjoituksiaan kirjojen sisäkansiin, oli kysyttävä Tildan ja Veeran ajatuksia pelaajista.

– Lasse on tosi päällikkö. Luotettava ja peräänantamaton, arvioi Veera mestarijoukkueen kapteenia Tyrnävältä tuumattuna.

– ”Julle” on sellainen veikeä huijari, kiusaa muita, mutta pilke silmässä, olettaa Tilda laitahyökkääjän persoonakuvaa.

Kärkkäisellä mopoiässä työharjoittelussa ollut Junttila naurahtaa arvioita.

– Aika oikeassa tytöt ovat, myöntää Junttila.

Kukkonen ja Junttila kehuivat oloaan ja eloaan kirjan ”todellisina” hahmoina.

– Mielenkiintoista. Heti lähdin, kun Ari (Paulow) kysyi lupaa käyttää minua kirjassa, sanoo Lasse, joka luki kirjan ennätysvauhtia. Käytännössä kahdella istumalla, nopeasti ja innistuneesti.

– Olen lukenut aiemmatkin Jesse Hackman -dekkarit ja pitänyt niistä, mutta tämä oli kiinnostavin, ymmärrettävistä syistä, naureskeli Lasse.

Kukkonen pitää Paulowin kirjojen kerronnasta, tapahtumista ja paikallisuudesta.

– Asiat tapahtuvat tutuissa paikoissa Oulun seuduilla ja myös kirjojen henkilöt ovat ainakin jossain määrin tuttuja. Hyviä ja mielenkiintoisia kirjoja kaikki aiemmatkin Hackmanit, sanoo Lasse.

Junttila on viime vuosina lukenut urheilupainotteisia kirjoja ja elämänkertoja, mutta Paulowin Kultainen kotka ohitti lukujonossa muut.

– Jännittävä ja hyvin kirjoitettu. Kuten Lassekin, niin minäkin tunnistin itseni kirjan sivuilta, sanoi Julle, joka on ”hahmojulkisuudestaan” huolimatta olla rauhassa koppikiusaamiselta.

– Silloin kun tuli julkiseksi, että tekeillä on kirja, jossa kärppäpelaajia on omilla nimillään, niin silloin siitä sai vähän kuulla. Katsotaan nyt, kun hitaimmat ehtivät lukea kirjan. Silloin on uuden palauteryöpyn aika, arvelee Junttila.

Julle ei myöntänyt jännittäneensä omaa hahmoaan.

– Utelias olin. Oli hauska kokemus olla tässä mukana, vaikka ei sitä päässyt kirjoituskoneen viereen asti lukemaan tai vaikuttamaan, naureskeli Julle.

Junttilan tavoin tavaratalon kirjaosastolla sitkeästi nimmareita kirjoittanut, kaverikuvissa käynyt ja kiekkokautta koskeviin kysymyksiin vastannut Kukkonen paljasti Oulun myymälän tutuksi pistäytymispaikaksi.

– Käyn, käyn asiakkaana. Täältä löytyy, mitä tarvitsee, tuumasi Lasse, joka antoi myös arviota Kärppien tulevasta kiekkokaudesta.

– Meillä on juhlavuoteen isot tavoitteet. Kaikkemme lähdemme tekemään, jotta ne olisivat mahdollisia, sanoi Lasse.

Samalla päättäväisyydellä kuin aina tosipaikan tullen. Kultaisessa kotkassa ja Karjalan hyytävän hurjissa olosuhteissa taisi olla yksi samantyyppinen heppu.

”Lasse on tosi päällikkö. Luotettava ja peräänantamaton.”
”Julle on sellainen veikeä huijari, kiusaa muita, mutta pilke silmässä.”