Enkelinsiipibegonia on tämän vuoden trendikkäin viherkasvi

Viherkasvit piristävät ja juhlistavat kodin sisustusta. Ne myös hoitavat asukkaiden terveyttä puhdistamalla ja kosteuttamalla sisäilmaa. Viherkasveista kertoo Helsingin Kukkatoimituksen Juha Kotilainen.

Juha Kotilaisen haastatteli Reetta Reinman

Mihin viherkasvien sisäilmaa puhdistava vaikutus perustuu?

– Pääsääntöisesti fotosynteesiin eli yhteyttämiseen. Kasvi ottaa ilmasta hiilidioksidia ja juurillaan vettä ja muuttaa ne auringon valon avulla lehtivihreässään hapeksi ja energiaksi, kuten sokereiksi. Hiilidioksidi päätyy kasviin lehtien ilmarakojen kautta kaasumaisessa muodossa, siinä samalla myös muut ilman epäpuhtaudet pääsevät kasvin sisään.

Osa näistä epäpuhtauksista sisältää kuitenkin hyödyllisiä ravinteita, joita kasvi käyttää kasvuunsa. Hiilidioksidipitoisuuden alentaminen huoneilmassa on varmasti suurin etu, mitä kasvit tekevät. Kasvit poistavat ilmasta myös bioeritteitä, kuten asetonia, etanolia, metanolia ja etyyliasetaattia sekä synteettisiä yhdisteitä, kuten formaldehydiä, ksyleeniä ja bentseeniä. Formaldehydiä huoneilmaan tulee esimerkiksi tekstiileistä, rakennusmateriaaleista, lattiapäällysteistä ja liimoista.

Onko viherkasveilla myös sisäilmaa kosteuttava vaikutus?

– Kyllä, kosteutta haihtuu lehtien kautta sekä myös kasvualustasta. Paras ilman suhteellinen kosteus olisi 35–65 %. Talvella ilman kosteus laskee helposti alle 35 %, kun asuntoja lämmitetään ja kaikki räppänät pidetään visusti kiinni, ettei vaan lämpö karkaa harakoille.

Minkä nostaisit esille kevättalven uutuusviherkasveista?

– Enkelinsiipibegoniat ovat tämän vuoden trendikasvi, niiden saatavuus on jo haastavaa, kun viljelijöitä ei ole montaa ja kysyntä on suuri. Onneksi tulevaisuudessa saatavuus helpottaa, kun useampi tarha alkaa viljellä enkelinsiipibegonioita. Tämän viherkasvin enkelinsiiven muotoiset lehdet ja punaiset alalehdet sopivat monenlaiseen sisustukseen ja piristävät mukavasti kodin ilmettä.

Mitkä ovat suomalaisten kotien iki-suosikkiviherkasvit, joita trendit eivät heiluttele?

– Trendit kyllä vaikuttavat lähes kaikkiin kasveihin, mutta ehkä ikiaikaisimpia ja luotettavimpia ovat erilaiset vehkat, fiikukset, kultaköynnös, traakkipuut ja jukkapalmu. Todella ikiaikainen viherkasvi on käpypalmu. Se on säilynyt samanlaisena dinosaurusten aikakaudelta saakka.

Miten viherkasveja tulisi keväällä huoltaa?

– Lehtiä on hyvä sumutella ilman kosteuden lisäämiseksi, mutta nukkalehtisiä kasveja ei saa sumutella. Lehdet kannattaa pyyhkiä puhtaaksi pölystä, jotta vähäinen valo pääsee esteettä kasvin käyttöön. Pölyn poistaminen vähentää myös tuholaisten lymypaikkoja. Kuolleet lehdet ja versot voi surutta leikata pois.

Valon puutteessa venyneitä versoja voi leikata, se kannustaa kasvia haarautumaan ja tuuheutumaan.

Mullanvaihtoon kannattaa ryhtyä, kun ruukku käy ahtaaksi ja kasvi alkaa olla nälkäisen oloinen. Joka vuosi multaa ei tarvitse vaihtaa. Maaliskuulla täytyy alkaa antaa ravinteita kasteluveden mukana tai multaan voi tuikata kasviravinnepuikkoja pakkauksen annosteluohjeen mukaisesti. Uusi, kaunis suojaruukku piristää kasvin omistajaa ja helpottaa kastelua.

Millaisia uutuuksia on tulossa kesäkukkakauteen?

– Esimerkiksi isokukkaisia rusokkilajikkeita voimakkaissa keltaisen ja oranssin sävyissä. Kesäksi on tulossa myös Calliope-ryhmän pelargoneja, jotka ovat rotevakasvuisia ja ahkeria kukkijoita. Puutarhasanikkaisilla saa luonnollista ja metsäistä vihreyttä istutuksiin.

Millaisia ainavihantia kasveja suosittelet suomalaisten puutarhoihin?

– Ilmastollisesti kestäviä lajeja, kuten kuusen, männyn, tuijan ja katajan eri muotoja. Myös kotimaiset alppiruusujalosteet ovat erinomaisen suositeltavia suomalaiseen puutarhaan.

Millaisia hyötykasveja ensi kesään on tarjolla?

– Amppelivihannekset, -yrtit ja -marjat ovat suosittuja edelleen myös tulevana kesänä. Nyt amppelitomaatteja ja -mansikoita istutetaan myös maahan. Tavalliset mansikantaimet ja parvekemansikat ovat kesäisin aina ikisuosikkeja. Yrttejä on tarjolla moneen makuun sekä runsaasti erilaisia hyötykasvien taimia, kuten tomaatin, kurkun, kurpitsan, kaalin ja paprikan.