Kalkkuna paistuu leivinuunin miedossa lämmössä päivän verran. Uunipellille vettä, kupu päälle ja valelua läpi paistamisen.

Näin Heidi Tamminen varmistaa mehevän lopputuloksen.

Teksti: Reetta Reinman

Kokonainen. Tuore, ei pakastettu. Ei suolattu, eikä mitenkään muutoinkaan maustettu. Tälläisin kriteerein Paimiossa asuva Heidi Tamminen etsii joulukalkkunan.

Tuoreen kalkkunan pintaan ja sisälle hän hieroo suolaa: sekoitusta ruususuolasta, puhdistamattomasta merisuolasta ja jodioidusta merisuolasta.

– Lisään suolasekoitukseeni jodioitua suolaa siksi, koska monilla meillä suomalaisilla voi olla jodin puutetta, josta saattaa seurata kilpirauhasen ongelmia.

Joulukalkkunan sisään Heidi laittaa sitruunanmehua parista sitruunasta, omenalohkoja ja kuivattuja viikunoita. Mausteeksi hän silppuaa runsaasti tuoretta basilikaa ja korianteria.

– Tuore korianteri on minulle aivan ehdoton ruoan maustaja. Korianteri on myös loistava yrtti pitämään kolesteroliarvot hyvinä, kertoo Heidi.

Kalkkunan sisustan maustamisen jälkeen hän vuoraa kalkkunan pinnan sitruunanmehulla.

– Laitan maustetun kalkkunan vahvaan elintarvikemuovipussiin ja annan maustua jääkaapissa kahden päivän ajan.

Maustuneesta kalkkunasta Heidi rapsuttaa isoimmat suolarakeet pinnasta pois, laittaa kalkkunan korkeareunaiselle, vedellä vuoratulle uunipellille nahkapuoli ylöspäin, ja laittaa vielä kuvun kalkkunan päälle.

Kalkkuna paistuu leivinuunissa miedossa lämmössä koko päivän.

– Jos laitan kalkkunan leivinuuniin yhdentoista maissa aamupäivällä, niin otan sen pois iltakuuden maissa. Se hautuu pikku hiljaa, koska uunin lämpö pienenee paistamisen loppua kohti.

– Siinä vaiheessa, kun laitan kalkkunan leivinuuniin, lämpö uunissa on noin 200 astetta, ja siitä se sitten pikku hiljaa vähenee.

200-asteiseksi leivinuuni lämpenee muutamassa tunnissa.

Paistamisen aikana Heidi valelee kalkkunaa veden, voin, sitruunanmehun ja hunajan sekoituksella kuivumisen estämiseksi.

– Huolehdin myös siitä, että uunipellillä, jossa kalkkuna on, on koko ajan vettä. Pidän kupua koko paistumisen ajan kalkkunan päällä. Näin toimien siitä tulee hyvin mehevä.

Leivinuunin lempeässä lämmössä kypsyvät joulupöytään myös perinteiset joululaatikot.

Heidin perheen kodin keittiössä oleva leivinuuni on hänen isänsä muuraama. Vuonna 2004 rakennetun omakotitalon leivinuunin Olli Lindholm (1931-2014) teki jo eläkeikäisenä. Samassa hormissa on leivinuunin lisäksi puuhella sekä Heidin isän muuraama olohuoneen takka ja saunan puukiuas.

Leivinuunin lämmittämisessä Heidi suosii koivua.

– Koivu on ehdottomasti paras. Koivu pitää leivinuunin lämmön tasaisena ja palaa siten, että hormi pysyy puhtaana.

Leivinuuninin lämmittämiseen Heidi käyttää ison pärekorillisen vajaan metrin pituisiksi pilkottuja koivuklapeja, sytykkeeksi pienempiä. Hän polttaa klapeja kaksi pesällistä. Siihen menee aikaa pari, kolme tuntia.

– Jos aloitan uunin lämmittämisen vaikkapa aamukymmeneltä, niin se on valmis leivontaan ja ruoanlaittoon noin yhden maissa päivällä.

Kun kaksi pesällistä koivuklapeja on palanut ja leivinuunin kiviarinan päälle on syntynyt lähes mustaksi muuttunut, mutta vielä osin punaisena hehkuva hiilikerros, Heidi levittää sen tasaisesti joka puolelle arinaa, ja antaa hiilien lämmön vapautua vielä arinalle, noin puolen tunnin ajan.

– Noin vartin kuluttua pudotan hiilet ja tuhkat leivinuunin sivussa olevaan tuhkaluukkuun. Sen jälkeen puhdistan arinan pinnan uuniluudalla. Annan lämmön tasoittua vajaan puoli tuntia.

Sitten uuni on valmis leivontaan ja ruoanlaittoon.

Leivinuunin tuhkaluukkuun pudonneet tuhka ja hiilenpalat sekä olohuoneen takan tuhkat ovat Heidille aarre. Ne hän kerää tarkasti talteen ja hyödyntää kompostimullan joukossa.

Heidi on yhdeltä ammatiltaan suurtalouskeittäjä. Pääsääntöisesti kosmetologiksi valmistunut Heidi on kuitenkin työskennellyt kosmetiikan parissa, ja toimii tätä nykyä kosmetologien kouluttajana Suomen Hoitolatukussa. Hän tekee myös kasvo- ja vartalohoitoja. Aromaterapeutin koulutus antaa pätevyyden aromaterapiahoidoille.