– Painovoimainen ilmanvaihto pitää rakenteet kuivina
Rakentamisen aikainen oikeanlainen ilmankosteus on olennainen asia, jotta rakenteet pysyvät terveinä ja kuivina. Tätä korostaa Salvos Finland Oy:n toimitusjohtaja Joni Koskelo.
Teksti: Reetta Reinman Kuva: Salvos Finland Oy
Suomessa vuodenaikojen mukaiset voimakkaat kosteus- ja lämpötilanvaihtelut merkitsevät rakentamiselle tärkeää huomioon otettavaa seikkaa, ja monesti suurta ongelmakohtaa.
– Rakentamisen aikainen oikeanlainen ilmankosteus on olennainen asia, jotta rakenteet pysyvät terveinä ja kuivina, korostaa Salvos Finland Oy:n toimitusjohtaja Joni Koskelo.
Salvoksen hirsiset valmisrakennukset rakennetaan hirsimoduuleista yrityksen Pyhännän tehtaalla sisätiloissa, suojassa sateelta ja tuiskeelta.
– Tehtaallamme on digitaalisesti ohjelmoitu automatiikka, joka mittaa jatkuvasti tuotantotilojemme ilmankosteutta ja tarpeen mukaan lisää tai vähentää tehdasilmaan kosteutta.
Koskelo peräänkuuluttaa Suomeen pitkäjänteisempää rakentamiskulttuuria.
– Hirsirakennukset, joissa on tuulettuva rossipohja, kestävät satoja vuosia. Miksei nykyäänkin rakenneta tällä kestävällä ja ekologisella periaatteella, vaan rakennetaan rankorakenteisia rakennuksia, joissa käytetään villaeristeitä ja höyrysulkuja sekä koneellista ilmastointia, ja saadaan aikaan ”muovipussitaloja”, kysyy Koskelo.
– Vanhaa perinteistä hirsirakentamisosaamista Suomessa olisi. Historiallista rakentamistietoa pitäisi osata hyödyntää ja jalostaa nykyajan rakentamisen tarpeisiin, hän korostaa.
Kosteuden kannalta olennainen asia Koskelon mukaan on myös se, onko rakennuksessa koneellinen vai luonnollinen, painovoimainen ilmanvaihto.
– Koneellisella ilmanvaihdolla on nykyään aivan liian suuri merkitys. Esimerkiksi, jos ilmastointikoneeseen tulee joku vika, koko systeemi menee sekaisin ja rakenteisiin pääsee kondensoitumaan vettä, ja riski homeen syntymiselle on merkittävä, hän sanoo.
Kauttaaltaan, kattoon saakka hirrestä rakennetussa rakennuksessa ilmanvaihdoksi riittää Koskelon mukaan hirsi itsessään painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän kera. Hengittävänä materiaalina hirsi sitoo ja vapauttaa kosteutta, ja ilma kiertää painovoimaisena tuuletusventtiilien läpi.
– Vapaa-ajan asunnoissa tämä yleensä toteutuu. Olennaista olisi ulottaa painovoimainen ilmanvaihto myös omakotitalorakentamiseen, mutta se edellyttää normien purkamista.
Koskelo ei pidä villaa hyvänä eritysmateriaalina.
– Villa kerää kosteutta, ja rakennuksissa on aina pidettävä lämpö yllä. Se tulee kalliiksi, koska oikeilla materiaalivalinnoilla rakennuksen voi jättää kylmilleen ja energiasäästöt ovat merkittävät.
Salvos käyttää eristeenä Finnfoamia eli suulakepuristettua polystyreeniä.
– Finnfoamilla toteutetuissa rakenteissa ei tarvita erillistä höyrysulkua eikä tuulensuojalevyä, joten yhdellä asennuksella saadaan suoritettua monta työvaihetta.
VTT:n hometestit ovat todenneet Finnfoamin homehtumattomaksi materiaaliksi.
– Routa- ja lattiaeristeenä Finnfoam kestää erinomaisesti kosteutta, jäätymistä ja kuormitusta. Esimerkiksi vapaa-ajanrakennus, jossa on tuulettuva ala- ja yläpohja sekä polystyreenieristys, on mahdollista jättää kylmilleen myös pakkasissa, toimitusjohtaja Joni Koskelo sanoo.
Koskelo yhteenvetää hänen mielestään sisäilman kannalta terveen hirsirakenteisen rakennuksen ”reseptin”.
– Perustukset pitää tehdä viimeisen päälle huolellisesti.
– Alapohjana pitää olla tuulettuva rossipohja.
– Hirsikehikko pitää ulottua kattoon saakka. Mikäli yläkerros on hirsipaneelia, jossa on villaeristeet ja höyrysulut, koko hirsikehikon hengittävyysominaisuudet kumoutuvat.
– Eristeenä ei saa käyttää villaa.
– Pintakäsittelyaineina tulee käyttää ainoastaan hirsirakentamiseen soveltuvia aineita.
– Euroopan modernein hirsilinja mahdollistaa merkittävän kasvun.